18.3.
Sunnuntai. Miinuksella 2.3 astetta noustessani. Harmaa taivas. Aurinko kuumotti pilven takaa. Aamupalaa ja kahvia. Luin Jeremian kirjaa.
10 maissa haimme Marja-Leenan kanssa Salmen ja menimme helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan - 10 rukoilijaa.
11 alkoi tilaisuus yläkerrassa. Se oli teemaltaan perhettä käsittelevä. Jukka Oittinen johteli. Ilontuojat-lapsikuoro lauloi - Emiliakin siinä mukana. Lyhyen saarnan piti lapsityöntekijämme, Sven. Emilia oli siinä hänen avustajanaan. Hyvin meni molemmilta. Loppupuolella oli kaksi puheenvuoroa - toisen piti Denis ja Toisen Sirja Oittinen. Olivat erinomaisia puheenvuoroja. Tulee mieleen - ja on tullut mieleen - että olisikohan Jumala tarkoittanut Sirja ja Jukka Oittisen kokoaikaiseen Jumalan valtakunnan työhön? Viisaat järki-ihmiset sanonevat tähän, että kyllähän sitä voi oman työnsä ohessakin tehdä sitä Jumalan valtakunnan työtä. Kenties myös, että tarvitaanhan sitä rahaakin - niitä jotka uhraavat - Jumalan valtakunnan työssä. Molemmat totta. Siksipä oikeaksi vaihtoehdoksi jää Jumalan johdatus. Tapani Mäkinen todisti ihan lopuksi parantumisestaan, kun kaksi vanhimmistoveljeä oli rukoillut hänen puolestaan ja voidelleet öljyllä. Tilaisuus kokonaisuutena oli erinomainen. kokouksen jälkeen nautimme alakerrassa hyvät kahvit.
Palattuamme kotiin söimme.
Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 25 km - 5 x 5 km. Deniskin kävi toisella lenkillä. Tuuleskeli sen verran, että lennätti lunta pitkin hangen pintaa aukeilla paikoilla. Laittoi ladun tasaiseksi niillä kohdilla. Metsässä oli latu täynnä - "ruskeenaan" - kuivettuneita kuusenneulasia. Se hankaloitti menoa. Toisaalta, minulle kyllä sopivat kaikenlaiset olosuhteet - sen kun vain hiihtelen. Tänään rikkoutui - ihan erityisesti tavoittelematta - 2000 km näille lumille hiihtelyssä. 2001.2 km yhteensä. Eli "2000-luvulla" ollaan.
Palattuani hiihtelemästä laitoin takkaan tulen. M-L neuloi.
Iltapalaa ja teetä.
"Ne, jotka epäonnistumiset vievät eteenpäin, pystyvät samaistumaan Michael Jordaniin, yhteen kaikkien aikojen mahtavimmista koripalloilijoista. Hän on sanonut: "Minulta on mennyt urani aikana yli yhdeksäntuhatta heittoa korin ohi. Olen hävinnyt lähes kolmesataa peliä. Kaksikymmentäkuusi kertaa minulle on uskottu pelin voittoheitto, joka ei ole onnistunut. Olen epäonnistunut yhä uudelleen elämäni aikana. Ja sen vuoksi olen menestynyt" (Craig Groeschel, Se jokin, Päivä Osakeyhtiö 2009, s. 130).
Siunausta!
Ps. "Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siistänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne" (Jer. 29:7).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti