26.9.
Sumuinen aamu - ja pitkälle päivään. Noustessamme 5.6 lämmintä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Marja-Leena kävi viemässä Danielin ja Emilian kouluun. Luin Psalmien kirjaa. Rukoilin hieman. Kävin Hakemassa "Terhien " pihasta muutaman puun - kun tänään olin ajatellut jonkinlaista "kopitsaa" alkaa tekemään asuntovaunullemme. Sille mein ja "Terhien" yhteiselle pöksälle - "lentävälle leååäkertulle."
11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - kymmenen rukoilijaa.
Palattuani rukoushetkestä söin ja join kahvia.
Aloin yrittelemään pystyttelemään asuntovaunulle tallia - Deniksen puista, joita sirkkelöin polttopuiksi heillä, olin eilen tuonut puutavaraa sitä varten. Runkopuita siinä ei ollut, mutta jotenkin ajattelin sen saada pysymään kasassa. Emilia hurautti koulusta meille. Kun oli mennyt kotiin kävivät äidin ja velipojan kanssa meillä. Minä nakertelin sitä luomusta. M-L puhdisteli autoa sisäpuolelta. Sanoi sen nyt iolevan niin puhdas, ettei oikein ajaakaan kaehtaisi, ettei likaannu. Kylällä kauppa-asioillakin kävi M-L.
Söin vielä uudestaa, kun M-L laittoi ruokaa.
Koetin rakentaa pimeään asti asuntovaununtallia. 20.30 tulin sisälle. Oli jo pimeää.
Iltapalaa ja teetä.
"Oli heidän jalo taisto
ja kirkas palkinto.
Oli tiellään äkkijyrkät
jo taivaan portahat.
He niillä eespäin nousivat
ja aherruksen, vaivan, tuskan kestivät.
Oi, Herra, Kaikkivaltias,
sä armollinen Jumala!
Sä anna meille armo tuo
näin kulkeaksemme heidän luo
kunniaasi kirkastaen
samaa tietä taivaltaen".
C. T. Studd, Suklaasotilas, s. 50, Kristillinen Kirja- ja Musiikki Kustannus).
Ps. "Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyrän tykönä on viisaus" (Sananl. 11:2).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti