31.1.

Kyllä väsytti aamulla. Lämpö 37.0. Olo tuntui huteralta. Ulkona -1.4. Aamupalan ja kahvin jälkeen piti vaan "vetää luunsa" sohvalle vaaka-asentoon. En siksi kirjoita, että tässä minun taudissa olisi jotain erikoista - sillä eihän siinä sellaista - vaan se kun sattuu nyt olemaan tätä minun elämää ja siitähän sitä on tullut pienimuotoisesti tässä ns. blogissa tullut eina kirjoitelluksi. viisaammat eivät ehkä kirjoittelisi - minä kirjoitan. Luin Ilmestyskirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. M-L kävi jo aamulla viemässä Emilian ja Danielin kouluun.

Jonkin aikaa loikoiltuani "ryhdistäydyin" ja aloitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman, Rintamapostin nro 7. 31.1.2017. tekemisen. Takarajaksi olin asettanut tämän päivän. Tein sen ja lähettelin s-postilla sen haluaville rintamalaisille. Tulostelin tarpeellisen määrän paperiversioita ja laitoin kuoriin. Pisän tätä rukousrintaman yhteydenpitovälinettä erittäin tärkeänä asiana henkilökohtaisesti - onhan kyseessä Jumalan synnyttämä asia. Minultahan kyllä menee aina aikaa Rintamapostiin liittyviin asioihin, mutta se on mielestäni sen arvoista. Esim. siihen liittyvä lyhyt Rohkaisua Sanasta-osio ei ole läpihuutojuttu. Se on lyhyt, mutta tärkeä, johon haluaa paneutua.

M-L leipoi ensi sunnuntain tilaisuutta varten ja kävi sitten kävelylenkillä. Kehui keväistä säätä palatessaan. Minulla ovat lenkit jääneet tekemättä. Venäjän matkan aikanakin ne olivat vain rauhallisia kävelyitä. Pian ovat veteraanien yleisurheilun halli-SM-kilpailut. Ilmiselvästi olo niiden aikaan ei ole vielä kohentunut normaaliksi. Toisaaltahan sillä ei ole taas juurikaan merkitystä, toisaalta olisi ihan mukava olla silloin "normikunnossa", koskapa on niihin ajatellut mennä.

Söimme.

Kävimme kylällä. Veimme postiin Rintamapostit. M-L kävi kauppa-asioilla. Kävin sinä aikana viemässä muutaman Rintamapostin lähellä olevien rintamalaisten postilaatikoihin. Taivaalla kaunista ruskotusta.

Palattuamme kotiin veti sohva puoleensa. Siinä tuli kuunnelluksi Deitä - ja välillä kai torkuttuakin. Lämpö oli päivällä 36.5, illemmalla 37.0. Ei sitä paljoa ole. Jostain syystä tämä kuumejakso on on ollut sellainen, että ei heti sen vähennyttyä ole tullut sellainen selkeä olo, joten täytyy vaan antaa elimistön tehdä tehtäväänsä. Rasittaa ei sitä kannata lisää - selviää varmasti vähemmällä.

Denis kävi illalla tuomassa kaksi isoa kuhaa. Niitä kun nyt pyytelevät - pyytömiehet. Komioita kaloja. Passaa pistellä suihinsa. Kyllä se vaan makaavankin kissan suuhun hiiri juoksee.

Aattelin mielessäni, että lähettelen joillekin - jotka eivät kuulu Rukousrintamaan - tuota uutta Rintamapostia. Ihan siksikin, että kun olen siitä aina tässä "blogisessakin" puhunut, niin pääsee jyvälle siitä, millainen se on - ja samallahan voi halutessaan "testata" noita rukousaiheitakin. Jos haluat liittyä rukousrintamaan, niin ilmoit allekirjoittaneelle yhteystietosi ja Rintamaposti alkaa "juosta" luoksesi. Voithan pyytää muitakin mukaan ja ilmoitella heidänkin yhteystietosi. (Jouko Kuusjärvi, puh. 040-0206858, jouko.kuusjarvi@gmail.com)

Lupasin eilen jatkaa lainausta, jonka aloitin eilen. Suomi ei ole paljon jäljessä.

"Lasten manipulaatio Ruotsin kouluissa

...Opetusohjelman sisältöjä

Ruotsissa meneillään oleva muutos on niin suuri, että kaikkea siihen sisältyvää manipulaatiota on vaikea edes kuvitella. Seuraavassa kuitenkin ymmärryksen syventämiseksi muutamia asioita mitä nyt aletaan opettaa Ruotsin kouluissa. Kun vääryydet saadaan kirjatuksi opetusohjelmaan on opettajien rangaistuksen uhalla opetettava niitä:

UUsi pohjoismainen näkemys on, että sukupuoli on etupäässä sosiaalinen konstruktio ja että näin myös esimerkiksi miehisyys on muuttumassa. Myös biologinen sukupuoli on uudessa opetusohjelmassa muutettu muuttuvaiseksi. Gueer-liikkeen vaikutuksesta kaikenlainen normaalius kyseenalaistetaan kaikilla elämän alueilla. Normikriitikot pyrkivät eroon vallitsevista normeista ja niiden yksilöitä kahlehtivasta vaikutuksesta erityisesti seksuaalisuuden alueilla. Normikriittisyys yhdistetään vallan käytön kritiikkiin. Mitään seksuaalista suuntausta ei saa suosia muiden kustannuksella tai pitää normaalina, koska silloin joku muu suuntaus voisi tuntua epänormaalilta tai poikkeavalta. Ruotsin koulun opetusohjelmassa sanotaan: "Esikoulun tulee vastustaa perinteisten sukupuoliroolien ja -mallien esilläpitämistä". Tällainen opetusohjelma siis merkitsee sitä, että aktiivisesti estetään lapsia tekemästä asioita, joita he luonnostaan tahtovat tehdä eri tavoin ilmaistessaan sukupuoltaan leikeissään. Esikouluissa tulee olla lastenkirjoja joissa esitellään "sateenkaariperheitä". Henkilökunnan on vahdittava, ettei opetusta leimaa heteronormatiivisuus. Uusien oppien opettaminen ja toisaalta hyväksyminen opetusohjelmaan kuuluvaksi tulee pakolliseksi, eikä niitä loppupeleissä enää saa kyseenalaistaa. Oppilaita puhutellaan etunimellä, ei tyttöinä ja poikina. Vanhemmat ovat holhoojia tai vanhempia, ei isä ja äiti. Näin pienen vähemmistön odotukset alkavat hallita suuren enemmistön puhetta ja käyttäytymistä, lopulta lain voimalla. Uudessa tilanteessa koulujen rehtorit ja opettajat joutuvat puolustautumaan erilaisia syrjimis-syytöksiä vastaan. Tällaisessa tilanteessa heidän on esitettävä todisteet, ei sen, joka syyttää heitä. Jos rehtori nyt ei tarjoa sukupuolineutraalia käymälää oppilailleen, joku voi loukkaantua seurauksella, että rehtori joutuu syytteeseen. Samoin jos ei hän ole tarjonnut sateenkaariperheitä esitteleviä kirjoja oppilailleen voi hän joutua vaikeuksiin!" (Esirukoilijoiden ystäväkirje. Lemlandin Rukous- ja kurssikeskuksen yhteiskristillinen julkaisu, talvi 2017, s. 3).

Jatkan, jHs.

Siunausta!

30.1.

Noustessani +1 paikkeilla. Itsessä lämpöä 37.1. Sitä halusi tänäänkin vain sohvalla loikoilla - kun muussa asennossa oleminen ei tuntunut mukavalta. Marja-Leena kävi viemässä Danielin kouluun - Emilia flunssaisena ja jäi kotiin. Luin Ilmestyskirjee. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi viemässä Emilialle suuhunpantavaa.

M-L se on tulia takkaan viimepäivinä sytytellyt. Sitä haluaa ottaa rauhallisesti tämän kuumeilun kanssa, ettei mitään jälkitauteja liiallisen intoilun vuoksi tule. Tekemistä kyllä olisi. 

M-L kävi hakemassa Danielin koulusta. Jäi kotiin Emilian kanssa.

Söimme hyvää ruokaa - M-L:n tekemää hernekeittoa. Lettujakin oli kahvin kanssa.

Illemmalla lämpöä 36.6.

Tänään tuli radiosta todella "mustaa ohjelmaa". Siellä nimittäin haastateltiin SETA:n edustajaa, joka on ollut tekemässä kouluille opetussuunnitelmia ja ohjeita siksi, että maaliskuussa on tarkoitus tulla voimaan samaa sukupuolta olevien avioliittolaki. Toivottavasti ei tule vaan kumoutuu ennen sitä olevassa äänestyksessä eduskunnassa, jossa äänestetään uudestaan kansalaialoitteesta Aito avioliitto. On valtavan surullinen ja ikävä asia, mitä päiväkotilapsemme, koululaisemme, opettajamme joutuvat kokemaan ja vastaanottamaan. On aihetta rukoilla. Miten loppujen lopuksi nopeasti ovat asiat tähän pisteeseen tulleet - ja millä vauhdilla ne menevät tästä eteenpäin. Eikä edes Suomen ev. lut. kirkkokaan ole selkeästi ollut vastaan kehitystä, vaan jopa pääpiispaa ja muitakin piispoja myöten on annettu lausuntoja ja hymistelty kehityksen puolesta. 

Ruotsissa ollaan luopumuksessa paljon pidemmällä. Siellä jo vihitään samaa sukupuolta olevia. Ja siitä(kin) johtuen sillä on suuria vaikutuksia kouluihin. Suomi on menossa samaa kaltevaa pitää alaspäin. Laitan jatkoksi lainausta asiasta:

"Lasten manipulaatio Ruotsin kouluissa

Viime syksynä luimme lehdistä, että Suomessakin on päiväkodeissa ja kouluiss aloitteita alkaa muuttamaan opetusta sukupuolineutraaliksi niin, ettei enää johdonmukaisesti opetettaisi perinteistä näkemystä pojista ja tytöistä omine erityispiirteineen. Tämä intoilu voi johtaa myös siihen, että käymälät muuttuvat sellaisiksi, ettei enää ole erikseen tyttöjen ja poikien puolta, vaan kaikki käyvät samassa WC:ssä. Kuten monissa muissakin tyhmyyksissä, myös tässä asiassa Ruotsissa ollaan monta askelta edellä Suomea.

Ruotsin meneillään olevassa koulu-uudistuksessa tällainen sukupuoliroolit häivyttävä aloite on lyömässä läpi koko koululaitoksessa. Ruotsalaiseen kouluun ollaan ajamassa uudenlaista normikriittistä opetusohjelmaa. Gueer-liikkeen radikaalit teoriat ollaan ottamassa käyttöön jo pikkulasten opetuksessa esikoulussa ja koulussa. Tässä on johdonmukainen suunnitelma häivyttää yhteiskunnasta erilaiset kategoriat, kuten enemmistöt ja vähemmistöt, tai normaalit ja epänormaalit. Aikaisemmin ihaillun suvaitsevaisuuden sijaan esiin on nousemassa kaiken tasapäistäminen, kaikkien erilaisuutta korostavien käsitteiden ja ilmaisuiden häivyttäminen lasten ja nuortan mielistä. Kaiken lähtökohtana on tasa-arvo erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat identiteettiä ja seksuaalistasuuntautumista. Sukupuolta ei uuden opetussuunnitelman mukaan pidetä merkityksellisenä asiana, vaan kaikkia käsitellään sukupuolineutraalin opin mukaisesti. Näin sukupuolien välinen ero tahdotaan häivyttää. Sukupuolia ei myöskään enää tahdota nähdä toisiaan täydentävinä ja siten erilaisina, vaan ainoastaan tasa-arvoisina. Kokemuksesta tiedämme, että lapset ajattelevat ja toimivat luonnostaan heteronormien mukaan ja kokevat eron kahden sukupuolen välillä selkeästi. Nyt kuitenkin oppilaita aletaan puhutella sukupuolineutraalilla tavalla. Heidän vanhempiaan ei kutsuta isäksi ja äidiksi vaan sukupuolineutraalisti vanhemmiksi. Suomen SETA:a vastaava RFSL (...) ja RFSU (...) yhdessä Koululaitoksen ja syrjintäministeriön kanssa ajavat näitä huononnuksia opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmia tuottavat on saatu mukaan juoneen" (Esirukoilijoiden ystäväkirje, Lemlandin Rukous- ja kurssikeskuksen yhteiskristillinen julkaisu, talvi 2017, s. 2-3).

JHs. niin jatkan lainausta jatkossakin.

Miten Jumala tähän puuttuu! Tuntuu, että voiko muuta kuin voimattomana käsiaan puristella ja katsoa sivusta. Voimme puhua asiasta Hänelle, jolla on kaikki valta kaikkialla. Rukoillaan herralta armoa!

Siunausta! 

29.1.

Noustessa sunnuntaihin alle +1 ulkona, 37.5 minussa.

Marja-Leena meni kokoukseen helluntairukoushuoneelle. Minä jäin loikoilemaan sohvalle ja kuuntelemaan Rukouskonferenssin lähetyksioä - 2 kpl - Kolarista. Vaikkei lämpöä ollut sen enemää, niin on vain sellainen olo, että vaaka-asentoon vetää - pulssi kohoaa muussa asennossa.

Kahden disperiininapin ja hikoilemisen jälkeen oli lämpö 35.5.

M-L:n tultua kokouksesta söimme kohta.

Torkkuminen sohvalla jatkui.

37 oli viimeinen lukema lämmössä illalla. Se on minun tapauksessani 11 "pientä pykälää" ylhäällä.

Tuli illalla - aina puolille öin - mielenkiintoinen ohjelma Patmoksen ohjelmassa "Maan ja taivaan välillä". Selkeä ohjelma. Studiossa oli kolme miestä: Juontajana ja mm. puhelujen vastaanottajana toimi SLEY:n pastori Teemu Haataja. Asiantuntijoina SLEY:n pastori Ari Lukkarinen ja tohtori Anssi Simojoki. Hän kuuluu Ev. lut Lähetyshiippakuntaan, joka ei kuulu lut kirkon organisaatioon. Hän on mm. niitä, jonka piispa - tässä tapauksessa Turun piispa - erotti luterilaisen papin tehtävästä. Syynä se, että hän ei hyväksynyt asioita, joita pitää kirkossa väärinä. Ohjlmaan sai esittää kysymyksiä, joita oli kirjallisina ja puheluina. Erinomaisen selkeillä linjoilla veljet olivat - jopa rohkean suoria, varsinki Anssi Simojoki. Ainoa, joka oli minusta outoa, oli vastaukset kasteasiaan. Oikein konkreettisesti sain jälleen kokea, miten hataralla pohjalla sylilapsen kaste on. Raamattuun koetetaan väkivalloin työntää sellaista, mitä siinä ei jo ole. Se siitä.

Höytiän kuusikoissa oli paistunut tänään ruisleipä. Tuli kuvia. Kookkaita leipiä - ja kuumana voin kanssa syötynä olivat maistuneet - hyvälle. Timo se on melkoinen leipuri. Mitenhän lienee maistunut pikku-Milenalle juuri paistettu leipä.

Leuto keli ulkona jatkuu.

Siunausta! 

28.1.

Kuumeisena nousin tähänkin aamuun - 38.2. Taisi olla ulkona pari astetta lämpimän puolella. Sohvallahan sitä on tullut loikoiltua ja samalla seurattua netin kautta TV7Plussan välittämää ohjelmaa Kolarista, Rukouskonferenssista. Minä tosin kuulin vain äänen, mutta sehän riittää.

Päivällä olin nukahtanut siihen sohvalle. Kun heräsin, oli meille pieni tyttö ja hänen äitinsä - Milena ja Pia - tullut kylään.

Kolme lähetystä seurasimme Kolarista. 21. Rukouskonferenssi menossa Kolarissa. Olihan siellä ruudussa tuttujakin näkyvissä - mm. Mäkisen Esko tunturi-lapista. Laitoinkin Eskolle tekstarin, että olemme samassa konferenssisa - me vain ruudun toisella puolella.

Välillähän sitä piti suuhunki jotakin otta - kun ei tuo kuumeilu ole ainakaan ruokahalua vienyt.

Illalla pari astetta lämpimän puolella - ulkona.

Minussa 37.7. Jokohan alkaa kuume poistua - vai onko vain disperiinin vaikutusta.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Rantatalon Kallelle, Kohosen Kallelle ja Puukin Kallelle!

Siunausta!

27.1.

Tämä päivä on mennyt sohvaala makkuillessa ja Deitä kuunnellessa. Aamulla oli lämpöä 38.2. Myöhemmin 39.2. Otin vähän "roppia" - disperiini - niin laski 37.7:ään.

Luin Ilmestyskirjaa.

Tänään on ollut lämpöasteita ja pakkasenpuolen lukemia - illa viimeistä lajia.

Marja-Leena vei aamulla Emilian ja Danielin kouluun - ja kävi 13 maissa hakemassa heidät meille .Söimme yhdessä.

M-L kävi Emilian kanssa kylällä kaupassa. Daniel oli meillä - sytytteli takkaan tulen ja lapioi ulkona lunta seinän vierestä, kun sinne vettä kasaantuu. Eilen jo aloitteli homman ja tänään jatkoi. Sanoi, että hän tekee töitä - sellaisella äänellä, että kun minä olen kipeänä.

19:ksi M-L meni Uuden elämän iltaan helluntairukoushuoneelle. Minä kannoin patjat ja tyynyt tietokonehuoneeseen ja katselin vaaka-asennossa Rukouskonferenssin ensimmäistä tilaisuutta Kolarista.

Siunausta!

26.1.

Marja-Leena kävi aamulla viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Minäkin suht´hyvissä ajoin nousin - +3. Minulla ei oikein hyvä olo ollut. Mittasin lämmön - 37.3. Se on minulle jo kertomassa, että lämpöä on. Eilen ollessani toista kertaa hiihtämässä Kusiaismäessä 10.8 km, niin tuntui pulssi olevan tiheämpi. Se kertoi, että jokin rasitustila on elimistössä. Yölläkin syke oli nopeampi, samoin aamulla.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. M-L luki9 kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Aurinkoista - +5. Kävimme kahdestaan hakemassa Emilian ja Danielin koulusta. Menimme kylääle suoraan - Danielin piti käydä hampilääkärissä. Kaupassa samalla reissulla.

Tulimme kylältä meille. Minulla lämpö 38.3. 

Terhi-Marja haki töistä tullessaan Emilian - Daniel jäi vielä meille.

Söimme kolmisin.

Daniel kävi hakemassa mummin kanssa puita liiteristä ja sytytteli tulet takkaan. Se kävi kuin tekijämieheltä.

Lepäilin sohvalla - sehän se lienee parasta tällaiseen tautiin. Daniel hurautti potkukelkallan kotiin. M-L kävi kävellen myös siellä - että edes pienen lenkin keväisessä säässä.

Illemmalla lämpö nousi 38.5.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä - kuunneltuamme ensin Deistä Freidipa Boodoksen konsertin Seinäjoen helluntaikirkosta. Tämä on kuulemma sen yhtyeen jäähyväiskiertue. Uusi samanniminen yhtyen on tulossa tilalle nuoremmista miehistä.

Siunausta!

Ps. "Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi" (Apost. teot 12:24).

25.1.

Vielä tässäkin lähettelen sydämellisiä nimipäiväonnitteluja Salmen Paavolle, Kurkelan Paavolle, Pietilän Paavolle, Pitkäsen Paavolle ja Järvisen Paavolle - ja mikseipä vaikka Saarijärven Paavollekin!

Sitä sai vuolijakin heräillä taas uuteen - tuollaiseen -9.6 asteen - päivään omassa sängyssä. Marja-Leena kävi viemässä Danielin ja Emilian kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. M-L sanoi tiklejä vierailleen yhden kerran ruokintapaikalla, 

Luin Ilmestyskirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin hiihtelemässä 10.8 km Kusiaismäen ladulla. -6.

Palatttuani hiihtämästä menimme kylälle M-L:n kanssa syömään - Halpa-Halliin - ja pienille ostoksille myös.

Ruuan jälkeen sytyttelin takkaan tulen. M-L neuloskeli.

Kävin hiihtämässä Kusiaismäessä 10.8 km. -5.3.

Daniel tuli meille potkukelkalla. Otimme vähän jotakin suuhumme - mm. maistelimme termospullossa hauduttamaani auringonkukansiemenjuomaa. Joskus sain tuolla itärajan takana kuulla yhdeltä komi-naiselta, että hän oli laittanut auringonkukansiemeniä termospulloon ja kuumaa vettä päälle. Antanut sen hautua yön yli ja aina pitkin päivää juonut sitä juomaa. Hän joi sitä korkean verensokerin vuoksi. Sanoi, että verensokeri laski. Siksipä minäkin kokeilen asiaa - että toimiiko se vuolijan tapauksessa.

Menimme 18.30:ksi M-L:n ja Danielin kanssa Herran kohtaamisen iltaan helluntairukoushuoneelle. Pyhän Hengen alueilta siinä Paavo Järvinen puhui - kuten eilen illa TV7:sta M-L:n kanssa  seuraamassamme Pyhän Hengen illassa puhui myös Kari Salo.

Palattuamme rukoushuioneelta söimme iltapalaa ja joimme teetä. Pakkanen laskenut -2 tienoille.

Nyt pitää rukoilla Aito avioliitto -asian puolesta. Olen ymmärtänyt, että se menee vielä lakivaliokuntaan ja sieltä eduskunnan ison salin äänestykseen. Rukoillaan Jumalalta ihmettä - tietääkseni yli 120 ääntä pitää saada, että aloite menee läpi. Samaa sukupuolta olevien avioliittolaki ei ole suomelle siunaus, vaan kirous - monessa muodossa. Ja se avaa oven jatkuvalle siirtymiselle väärään suuntaan.

Kyllä net nuo papit keksivät! Nyt jo seurakunnatkin ovat mukana reformaation - uskonpuhdistuksen - juhlavuoden kunniaksi Luther-kaljoja hommailemassa ja siemailemassa kokoontumisissaan. Ainakin Savonlinna ja Kallion lut. seurakunnat niin ovat tehneet. Voi hyvää päivää! 

"Nuorena sananjulistajana osallistuin erääseen pastorien konferenssiin ja tulin monella tavalla siunatuksi. Jumalan voima lankesi päällemme, ja me menimme polvillemme Herran eteen. Muuan vanha, uli 90-vuotias Jumalan palvelija polvistui viereeni ja rukoili niin vilpittömästi, että en voinut olla kuuntelematta ja tarkkailematta häntä. Hän rukoili seuraavasti: "Herra, anna minulle anteeksi kaikki epäpuhtaat asiat, joiden olen antanut vaikuttaa elämässäni ja työssäni..."

Miehen rukous liikutti minua syvästi. Se kosketti minua. Minun täytyi seurata hänen esimerkkiään ja rukoilla: "Herra, auta minua, että minä en koskaan anna sijaa millekään epäpuhtaalle elämässäni ja työssäni. Auta minua niin, että minun ei vanhana tarvitse rukoilla, niinkuin rakas veljeni juuri rukoili."

Tänä päivänä haluan sanoa rakkaille työtovereilleni: Kuulkaa Herran sana: "meidän täytyy heti alussa pitää silmällä sitä, mikä lopussa on tärkeää. Kantakaa sieluanne kädessänne ja kulkekaa varoen" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 197).

Siunausta!

Ps. "Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat!" (Luuk. 17:1).

24.1.

Komin tasavallassahan sitä - oltiin vielä aamulla. 3.30 nousimme. Aamupalat ja kahvit nautittuamme lähdimme ystävämme kyyditsemänä lentoasemalle. Pakkasta n. 10 astetta. Lentokone lähti 5.35 Pietariin, josta pääsimme tuttumme kyydissä autolla Jyväskylään, jossa olimme hiukan ennen 15. Linja-auto lähtikin kohta Saarijärvelle. Niinpä pääsin siinä mukavasti "kotinurkille" rinkkani ja reppuni kanssa. 850 m raikkaassa talvisäässä käveltyäni olin kotona. Jouluiset valot näkyivät jo kaukaa takapihaltamme. Marja-Leena oli neulomassa ja takassa paleli tuli. Siinäpä purkailin patsakoitani. Emilia jo kyseli mummin puhelimeen lähettämällään tekstarilla, että onko vaari jo tullut. Potkukelkoilla hurauttivat Danielin kanssa meille. Muklavahan se oli jälleen rakkaitaan tavata. Kävin saunan kuumissa löylyissä. Kiitän rukouksista!

Siunausta!

23.1.

Komin tasavallassa. Siunausta!

22.1. Komin tasavallassa. Syötiin kylissä tänään vaikka mitä - harri- (harjus) keittoakin. Siinähän sitä onkin uutista. Siunausta!

21.1. Komin tasavallassa. Pitää kait sitä "jotain tärkeää" välillä kirjoittaa: Lunta paljon. Söimme tänään täällä kylässä, talossa, sienikeittoa ja iltapalaksi myöhään paljon kotona kasvatetun kanin lihaa. Sauna oli kuuma, vasta oli hyvä ja hanki pehmeä pyöriä löylyjen välissä. Siinähän niitä tärkeitä "assioita". Siunausta!

20.1. Komin tasavallassa. Siunausta!

19.1. Komin tasavallassa. Syd.onnittelut Parkkosen Henrille nimipvn johdosta! Siunausta!

18.1. Komin tasavallassa. Sydämelliset nimipäiväonnittelut velimiehen tyttärelle, Lauralle! Siunausta!

17.1. Komin tasavallassa. Siunausta!

16.1. Komin tasavallassa.
Siunausta!

15.1. Komin tasavallassa. Pakkasta ollut n. 5 astetta. Siunausta!

14.1. Herätys 5.30. Luin 3. Johanneksen kirjettä. Marja-Leenan valmistaman vahvan aamupalan jälkeen rinkka (paino 22.7 kg) - ja reppu (paino 7.5 kg) autoon ja matkaan. -1.9. Matkalla Jyväskylään rukoilimme yhdessä autossa - M-Ln luettua kohdan hartauskirjasta. JKLstä nousimme Veikon kanssa Juhon autoon. Siinä pääsimme Vaalimaan kautta Pietariin Pulkovon lentokentälle 18.20ksi. Mukava oli kahvin kanssa siellä odotellessa syödä M-Ln tekemiä hyviä mantelileipäeväitä. Kone oli puolenyön aikaan Syktyvkarissa, Komin tasavallan pääkaupungissa. Meitä oltiin vastassa. Lunta on täällä enemmän. Majapaikassa joimme vielä teetä. Tänään oli yhden mukavan lapsenlapsen - Emilian - synttärit. Laitoin matkalta viestin sinne juhlijoille kun en voinut olla mukana. Nukkumaan 02 maissa. Siunausta!

13.1.

Kolmisen astetta pakkasella noustessani. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Johanneksen kirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä olohuoneessa. Sytyttelin takkaan tulen.

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen, joka oli yläkerrassa - 4 rukoilijaa. Alakerrassa oli äiti-lapsi -piiri - siellä oli runsaasti väkeä.

12 maissa kävin hakemassa Danielin koulusta meille.

Syötyämme kävimme M-L:n ja Danielin kanssa hakemassa Emilian koulusta 13 maissa. Emilia jäi mummin kaa heille. Minä vein Danielin mailoineen ja kiekkoineen luistelemaan Tarvaalan jääkiekkokaukalolle. Sieltä menin suoraan Kusiaismäen 1.4 km ladulle. Hiihtelin 60 min. - taisikin olla tämän talven nopeinta hiihtovauhtia. Ei kuitenkaan mitenkään kovaa.

Vähän viskeli luntakin.

Ladulta menin suoraan kauppaan - erityisesti tuliaisia huomista matkaa varten.

Tultuani kylältä kotiin, vaihdoin nastalenkkarit alle ja menin 8.3 km rauhalliselle "kävelynomaiselle" lenkille Tarvaalan suuntaan - M-L ei ollut tullut vielä kotiin. Menin jääkiekkokaukalon kautta. Siellä Daniel yksikseen luisteli. Terhi-Marja tuli juuri myös töistä ja otti siitä ohimennessään Daniel-poikansa kyytiin.

Tultuani lenkiltä oli M-L:kin jo kotona. Alkoi sadella lunta.

Rinkkakin piti ottaa esille ja alkaa laittelemaan siihen mukaanotettavia tavaroita huomenaamulla tapahtuvaa lähtöä varten - naapuriin.

Emilialla oli tänään kaverisynttärit. Huomenna sitten sukulaisille - joihin minä en valitettavasti pääse. No, mummi edustaa meitä molempia. Joululomamatkalla viettivät Emilian synttäreitä Venäjällä sukulaisten kanssa.

Synttäreiden mentyä ohi kävin "Terhien" pirtissä kirjoituttamassa Terhi-Marjalla maahantulokortin huomista varten - häneltä kun onnistuu tuo "itämurteen" kirjoittaminen. Oli satanut jo kerroksen lunta - ja lisääkin tuli.

Kävin saunanlöylyissä.Seuraavankerran lauteilla istutaan - mikäli vanhat merkit paikkansa pitää - Kominmaassa.

Iltapalaa ja teetä pariinkin otteeseen illan aikana.

Tänään olen pyydellyt ihmisiä vastuisiin KYLÄILTAAN - joka on to. 16.2. klo 18.30 Pajupuron koululla.

21.30 maissa oli lämpötila -1.3.

"Me menetämme sen, minkä me kulutamme omaksi hyväksemme.

Meillä on loppumattomana aarteena kaikki se,

minkä me lainaamme Sinulle, Herra, 

Sinulle, joka annat kaiken.

On raamatullista koota uhreja Jumalan käyttötarkoituksiin. Jumala rakastaa iloista antajaa, koska Hän itse on iloinen antaja. Kukaan ei voi evankelioida maailmaa yksin. Me kaikki voimme auttaa lahjoillamme antamalla varamme, kykymme, aikamme ja itsemme. Työ voidaan suorittaa loppuun vain, jos me kaikki autamme omalla osuudellamme. Ainoastaan yhdessä me onnistumme. Meillä ei ole varaa istua kädet helmassa, sillä työmiehiä on vähän, eikä meillä ole varaa olla antamatta rahaa, sillä tarpeet ovat niin moninaiset" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 183).

Siunausta!

Ps. "Ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista" (Joh. ilm. 5:9).

12.1.

Oli tuulinen sää aamusta alkaen. -3. Marja-Leena kävi viemässä koululaiset - Emilian ja Danielin - kouluun. Minäkin suht´hyvissä ajoin selvisin sängystä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Meillä net vain joulukuusen kynttilät ja muut joulutunnelmaiset valot paistelevat - ja yksi eläväkin kynttilä keittiön pöydällä. Se on mukavata. Luin 1. Johanneksen kirjettä. M-L luki kohdan tälle päivälle hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kävin hiihtämässä Kusiaismäen 1.4 km latua 60 min. Aikamoinen tuuli - kylmäkin.

Kotiuduttuani suksilta, kävin hakemassa Kuusiston Sirkalta kauniita villasukkia - ja vähän muutakin - vietäväksi tuliaisina Kominmaahan. Ylihuomenna pitäisi lähteä matkaan - jHs. Kiitos esirukouksista!

Hain Emilian ja Danielin koulusta meille - oli ollut heillä mm. luistelua tänään. Daniel oli eilen luistellut kolmisen tuntia - niinkuin sanoi.

Posteja tuli lueskeltua - kangasniemen Kunnallislehteä ja Enontekiön Sanomia. Jälkimmäisessä oli hyvä - pysäyttävä - hartauskirjoitus Laulumaan Jormalta. Se lehti tulee luettua aina tarkkaan - elimmehän niillä palkisilla ison osan elämäämme.

Söimme. Ja pitihän sitä keittää kahvitkin.

Daniel haki puita ja sytytteli tulen takkaan. 

Kävin syönnin jälkeen hiihtelemässä lähellä olevalla Kusiaismäen ladulla 60 min. Tuuli tuntui entistä kovemmalta ja viileämmältä - mutta ihan mukavalta.

Tultuani hiihtämästä, oli M-L lähdössä Emilian ja Danielin kanssa saattamaan heitä kotiin. Samalla meni itse kävelylenkille. 

18:ksi ajelin Matosalmen sillan poskeen, josta oli tarkoitus lähteä Kuutamohiihdolle. Bågmanin Tuomon kanssa olimme sopineet sellaisen lähtöajan. Sampossa oli ilmoitus hiihdosta. Puolimatkassa olisi ollut mehutarjoilu 18-20. Lähtöpaikalla oli kuitenkin lappu, että hiihto on peruttu lumipulan ja kovan tuulen takia. Niinpä menimme Tuomon kanssa hiihtämään Kusiaismäen ladulle. Hiihdin 60 min. - ja vähän pidemmän matkan, kuin kuutamohiihdossa olisi ollut. Tuuli se vain jatkui. Mukava oli hiihdellä.

Palailtuani kotiin söin iltapalaa ja join teetä - M-L:kin vielä kanssani jotakin otti.

"Kun me rakensimme 34 000 paikkaista telttaamme Afrikassa, me tarvitsimme varoja todella kipeästi. Herra oli käskenyt minun olla ottamatta pankkilainaa, ja minä pidän Hänen ohjeitaan pyhinä. Korvissani kaikuivat sanat: "Minun on hopea ja minun on kulta." Eräänä päivänä me todella saimme hyvin suuren summan rahaa, itse asiassa tarkalleen niin paljon, kuin me tarvitsimme. Tuskin uskoin silmiäni. Se ei johtunut pienestä uskostani, vaan siitä, mistä raha oli tullut. Lahjoittaja oli nainen, joka aikaisemmin oli lähettänyt meille vain pari dollaria kuussa. Yhtäkkiä hän postitti meille valtavan suuren lahjan.

Tapaus oli niin ihmeellinen, että halusin tietää siitä enemmän. Menin käymään kyseisen naisen luona kysyäkseni, mikä oli saanut hänet lähettämään niin suuren summan. Hän oli niin innoissaan, että hän pystyi tuskin kertomaan tapahtumasta. Hän sanoi, että hänelle oli soitettu keskellä yötä. Ääni puhelimessa oli neuvonut häntä lähettämään kyseisen summan meille. "Mutta", hän vakuutti, "puhelu ei tullut ihmiseltä, vaan Herran enkeli puhui minulle. Tiedän sen, koska Herran kirkkaus täytti huoneeni. Tiesin, että Jumala oli antanut minulle selvän ohjeen. Niinpä tein juuri niin, kuin Hän käski."

Jos Jumala on laittanut enkelin pitämään huolta raha-asioistamme, ajattelin, minun on turha viettää unettomia öitä. Voin nukkua vanhurskaan unta ja rentoutua, niin kauan kuin Herra ja minä olemme yhtiökumppaneita" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy, s. 181-182).

Siunausta!

Ps. "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan" (Mark. 6:4).

11.1.

Sydämellisiä nimipäiväonnitteluja Hokkasen Karille, Lakosen Karille ja Liimataisen Karille!

Mitenkähän se on tuo Suomen kustin polkeminen - postin kulkeminen - nykyään? Niitä kun nuita joulukorttejakin vieläkin vain saapuu perille. Ei siinä mitään ihmeellistä, että saapuvat perille - sehän on tarkoituskin - mutta kun niitä yhä ja jatkuvasti saapuu vasta nyt ihmisille. Meinkii joulukortti saavutti tänään yhden sukulaisen Haminan suunnalla. Jokin aika sitten Oli kortti putkahtanut ystävien postilaatikkoon samassa kaupungissa. Vielä myöhemmin oli korttimme tavoittanut kohteensa Lapissa. Varmaanhan niitä on vielä matkallakin - ainakin viestejä kuuluu eripuolilta.

Marja-Leena kävi viemässä tänäkin aamuna Emilian ja Danielin kouluun. Nousin kun hän tuli kotiin. +0.7. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Johanneksen kirjettä.

Kävin hiihtämässä 60 min. Kusiaismäen 1.4 km ladulla. Tuulista.

Söimme.

Laitoin takkaan tulen, jonka jälkeen lähdimme M-L:n kanssa pistämään jalkaa toisen eteen. Kävelimme kirjapainonmäen kautta radan toiselle puolelle - 1 h 15 min. tallustelimme. Joissakin paikoissa tuuli kovasti.

Juotuani kahvit, kävin vielä hiihtämässä 60 min. Kusiaismäen ladulla. Tuuli vieläkin enemmän. Mukava keli kuitenkin olla ulkona ja hiljaisessa liikkeessä - ja ainahan sitä sellaisessa liikkeessä voi olla rukouksenkin hengessä. Palattuani hiihtolenkiltä teki M-L minullekin smoothien, joka muodostui piimästä, avokadosta ja puolikkaasta banaanista.

19:ksi menimme M-L:n kanssa Seurakunnalliseen raamattukouluun helluntairukoushuoneelle - se oli aloitusilta tälle raamattukoululle. Turusen Mika johteli ja piti opetuksen, joka kestää puoli tuntia. Kohosen Kalle johteli meitä ylistyksiin seuranaan aanasen J-P ja Aholan Timo. Lopuksi oli rukousta. Taisi olla nelisenkymmentä henkeä. Ilta oli hyvä.

Tultuamme rukoushuoneelta kaupan kautta kotiin, söimme iltapalaa ja joimme teetä. Tuli viestejä perhekuntalaisilta. Terolta mustikkamaalta - sitähän sanotaan, että oma maa mansikka, muu maa mustikka. Oli käynyt kuntoaan hoitamassa uimalla - luulisin, että hallissa. Timo puolestaan oli käynyt kuntoilulla pimeässä, koskapa valot tuikkivat kuvassa, mutta muuten oli pimeää - oli yli 8 km lenkin huitaissut. Kyllähän se työpäivän jälkeen vaatii erilaista asennetta, kuin esim. tällaisella eläkeläisvaarilla. Hyvähän se on harrastaa jotakin liikuntaa "pitkällä jänteellä" - sillä tavalla, kuin se kullekin on mahdollista. 

"Jumala opastaa ja sitten Hän täyttää tarpeet. Hän johdattaa ja sitten Hän ruokkii. Se on Hänen tapansa. Valaiseva esimerkki löytyy Israelin kansan elämästä. Erämaassa mannaa tuli sinne, missä pilven- ja tulenpatsas olivat - ja ainoastaan sinne. Jos israelilaiset eivät seuranneet Jumalan patsaan johdatusta, he jäivät ilman aamiaista, lounasta ja päivällistä. Meillä on aina tarpeeksi, jos olemme siellä, missä Hän käskee meidän olla" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s.181).

Siunausta!

Ps. "Vyöttäkää...mielenne kupeet..." (1. Piet. 1:13).

10.1.

Eilenhän oli se Veikon nimipäivä. Minäkin muutamia Veikkoja onnittelin. Yksi Veikko - kaikkein lähinnä, eli naapurissa asuva - unohtui onnittelematta. Mutta, koska vain päivällä meni yli, niin vieläkin voin onnitella: Sydämelliset onnittelut Oikarin Veikolle!

Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Kävipä kylällä kauppa-asioillakin samalla reissulla. Kun hän palasi kotiin, kömmin minäkin tolpilleni. +1.9 astetta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin 1. Johanneksen kirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 9 rukoilijaa. 

Palattuani rukoushetkestä, menin tuohon 1.8 km päähän - Kusiaismäen laduille -hiihtelemään. 1.4 km latua hiihdin 60 min. - 1.4 km enemmän kuin eiliten. Mukava luisto, mukava sää. Vesitihkua sateli.

14 maissa kävin hakemasta Emilian ja Danielin koulusta meille. Söimme M-L:n juuri tekemät hyvät ruuat - ja kahvia päälle.

Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapset kotiin.

Kävin vielä toistamiseen hiihtelemässä 60 min. Kusiaismäen 1.4 km ladulla. Taisi olla alle pari astetta plussalla. Sateli hieman luntakin. Latu kiilteli liukkaana radan valoissa. Kuukin - joka oli käynyt jo miltei täysin pyöreäksi - näyttäytyi välillä pilvien takaa.

Tultuani hiihtämästä, oli M-L lähtenyt kävelylenkille. Minäkin lähdin. M-L tulikin vastaan alkumatkasta. Kävin 8.3 km "kävelynomaisen" lenkin Tarvaalan suunnassa. Menomatkalla Denis kääntyi autollaan juuri tielle heiltä, kun olin siinä kohdassa menossa. Huikkaili ikkunasta, että tulenko saunaan 19. Niinpä lenkin jälkeen menin ja kahdestaan saunoimme. Danielkaan ei nyt ennättänyt - tekivät jotain hyppyriä pihaan äidin ja sisko-Emilian kanssa. Löylyt olivat hyvät.

Palailtuani saunareissulta maistuikin iltapala ja tee oikein hyvin. +0.9.

M-L on tänään mm. neuloskellut.

"Herra täyttää taskumme sielujen pelastamiseksi. Kun me tyhjennämme ne, niihin kertyy lisää. Jumalan taloussuunnitelma on yksinkertainen: "Antakaa, niin teille annetaan." Anna, niin saat lisää, jotta voit antaa enemmän. Jumala ei säästä itseään eikä rahaa löytääkseen kadotetut miehet ja naiset. Seurakunnalla ei ole varaa säästää rahaa ja jättää sielut pelastamatta. Kuluta pelastaaksesi! Mutta kuluta rahat sielujen voittamis-projekteihin. Ihmiset antavat elävään projektiin, mutta eivät kuolleelle pankkitilille. Kun uhripuheeseen menee enemmän aikaa kuin saarnaan, jotain on vinossa. Evankelioimisraportin tulisi edeltää rahastonhoitajan raporttia. Totuus on se, että evankeliointi puuttuu kokonaan asialistalta tuhansissa seurakunnan taloutta käsittelevissä istunnoissa. Pankin laskelmat herättävät enemmän keskustelua kuin luvut kuukauden kääntyneistä.

Antava seurakunta menestyy. Evankeliointi ja lähetystyön kannattaminen ovat elintärkeitä seurakunnan terveydentilan kannalta. Se on todistettu liian monta kertaa, jotta epäilykselle ei jäisi sijaa" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 180-181).

Siunausta!

Ps. "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee" (Sananl. 4:23).

9.1.

Eipä siinä mittää. Sydämellisiä nimipäiväonnitteluja täältä meijjän kulmilta vielä tässäkin Vertaisen Veikolle, Lahtelan Veikolle, Jäntin Veikolle, Leppäsen Veikolle ja Aholan Timo, Velille!

Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Minäkin nousin, kun hän tuli kotiin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Noustessani -1.3. Luin 1. Johanneksen kirjettä.

Kävin hiihtelemäaaä 60 min. - tällä kertaa Kusiaismäen hyvällä 1.4 km ladulla. menihän siellä hiukan useampi kilometri samassa ajassa kuin täällä omalla pihaladulla. Palatessani kotiin oli -0.0.

Juotuani hiihdon jälkeen kahvia, menin hakemaan Emilian ja Danielin koulusta meille.

Jotainhan sitä syötiinkin. 

Daniel haki puut liiteristä ja sytytteli tulen takkaan - ja se käy sutjakasti!

Terhi-Marja kävikin hakemassa töistä tullessaan lapsensa meiltä heti kohta.

Seuraava "On Yksi Nimi ylitse muiden..." KYLÄILTA on to. 16.2.2017. klo 18.30. Pajupuron koululla. Ei muuta kuin laitahan kalenteriin!

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Mukava lenkkisää - -0.7. Yhä pyöreämmäksi kasvava kuu näkyi pilvien lomitse kirkkaana. M-L kävi myös samaan aikaan lenkillä - käväisi myös lenkin varrella "Terhien" pirtissä.

Katselimme netistä paria filmiä, jotka on filmattu Länsi-Lapista ja Pohjois-Lapista ja Kuusamon suunnasta. Taitavat liittyä Suomen 100-vuotisjuttuihin. Tuttujahan siellä paikkoja.

Iltapalaa tuli syödyksi "useassa kerroksessa".

Tänään tulin ilmoittautuneeksi muutamaan kilpailuunkin.

Siunausta meijjän Terolle työmatkalle sinne maailmalle!

Tänään oli yksi pikkuneiti - nimeltään Milena - ensimmäistä päivää samassa työpaikassa kuin Terhi-Marja -tätsykin - paitsi Milena asiakkaana. Ja hyvin oli mennyt.

"Mitä evankeliointiin tulee, olen kuullut ihmisten sanovan: "Meidän täytyy varoa tuhlaamasta Jumalan rahoja", aivan kuin Häneltä puuttuisi jotain. Väite saattaa olla vilpitön, mutta se näyttää epäilyttävän pahalta. Miksi meidän pitäisi varastoida Jumalan rahat pankkiin? Seurakunta saattaa säästää rahansa hätätilan varalle, jotta sillä olisi jotain pahana päivänä. Mutta Jumala pitää huolen kaikista eteen tulevista välttämättömistä menoista. Tärkein ja kiireellisin hätätila on jo olemassa, so. tarve pelastaa kuoleva maailma.

Milloin Jumala on ollut "varovainen" ja laskenut jokaisen pennin? Oliko Hän "varovainen", kun Hän loi triljoonat tähdet ja planeetat, joilla ei elä ainoatakaan sielua? Oliko Hän "varovainen", kun Hän lähetti oman Poikansa? Hän riisui taivaan sen rikkauksista ja kuopui suurimmasta aarteestaan, ainosyntyisestä Pojastaan. Hän jätti kaiken, mitä Hän rakasti, ja kaiken, mitä Hänellä oli, sielujemme pelastumisen tähden. "Jumala, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?" Meillä on tuhlaavainen Jumala!" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 180).

Siunausta!

Ps. "...hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken..." (2. Piet. 1:3).

8.1.

Sunnuntai. Heräsin "suhteellisen aikaisin". Mukava kun oli pimeää - kuusenkynttilät ja muuta valot mukavan tunnelmallisia. -yli 7. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Johanneksen kirjettä. En laittanut tulta takkaan, kun oli niin lämmintä sisällä.

10:ksi menin helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen alakertaan - toistakymmentä rukoilijaa. Marja-Leena jäi kotiin  - vieläkin flunssan jälkimainingeissa.

11 alkoi Ehtoollisjuhla yläkerrassa. Tarmo Moisio johteli. Kuoro lauloi. Erilaisia infoja, ja siunaamisia - mm. yksi uusi jäsen seurakuntaan. Mika Turunen saarnasi. Vietimme ehtoollista. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa erinomaiset kahvit lähetystyön hyväksi.

Palailtuani kotiin - taisi olla jo liki 14 - laitoin tulen takkaan. Söimme. -3.

Ruuan jälkeen ajelin hiihtelemään 60 min. Pietilän Paavon ja Päivin heidän pihapiiriä lähellä olevalle ladulle. Oli oikein somat ladut, joita oli mukava hiihdätellä menemään. Sää oli erinomainen. Kävin hetken istuskelemassa ja raatailemassa heidän viihtyisässä pirtissään. Pihalla oli tunnelmallisia isoja jäälyhtyjä, joissa oli mukavanväriset tulet palamassa. Myös sähköisiä jouluisia valoja oli pihapiirissä. Mukava tunnelma - ja tunnelmahan on tärkeä.

Tultuani kotiin hiihtelyltäni oli M-L:kin käynyt pienellä happihypyllä. Lähdin "samoilla lämpimillä" 8.3 km "kävelynomaiselle" lenkille Tarvaalan suuntaan. Vanha kaveri - kuu-ukko - näkyi myös aina välillä sen editse vilistelevien pilvien lomasta. Jokunen - ei kuiten Jaska - tähtikin näyttäytyi. Paluumatkalla huomasin, että meille päin menevät potkukelkan jäljet. Aattelin, että Danielhan se siitä on potkitellut. Niin olikin, sillä hetken päästä tuli kolmikko - Terhi-Marja, Emilia ja Daniel - minua vastaan. Olivat käyneet meillä. Nyt kuitenkin potkukelkkoja oli kaksi, sillä Emiliallakin oli vähän isompi kelkka kuin Danielilla. Meillä oli varastossa yksi kelkka, joka on ollut käytössä kauan aikaa sitten - mutta hyvä kelkka.

Ulkonaolon jälkeen taas maistuikin iltapala ja tee. Myöhemmin illalla toiseenkin otteeseen.

Voisihan sitä kirjoittaa jotakin asiaakin - ja olisikin sitä - mutta jospa joskus sitten.

Myöhemmin illalla pakkasta -0. jotakin.

"Herra kutsuu meitä tekemään yhteistyötä Hänen kanssaan eikä toimimaan omin päin. Evankeliumi on Jumalan asia alusta loppuun asti. Voisimme sanoa, että se on Hänen yksinoikeutensa. Me emme voi perustaa evankeliumin liikkeitä omaa merkkiämme varten. Jeesus kristus on koko maailman pelastustyön pää. Me voimme tehdä työtä yhdessä Hänen kanssaan, ja sen täytyy tapahtua mihin hintaan tahansa. Hän kattaa kulut...

...Joissakin tapauksissa seurakuntaprojektit pysyvät hengissä vain tehohoidon avulla. Niillä on hyvin vähän tekemistä Jumalan suunnitelmien kanssa. Niisä ei ole Hänen elämäänsä. Kytke pois elämää ylläpitävä koneisto. Jos ohjelmissa on todellista elämää, ne eivät tarvitse sydän- tai keuhkokoneita. Anna sen kuolla, minkä Jumala haluaa kuolevan, äläkä anna sille tekohengitystä. "Anna kuolleiden haudata kuolleensa." Mitä kannattaa ylläpitää tuottamatonta seurakuntakoneistoa ja odottaa, että Jumala antaa varat laskuihin? Hän ei tee niin. Seurakunnan todellinen tehtävä on voittaa ihmisiä Kristukselle" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 179-180).

Siunausta!

Ps. "Sillä siitä, että minä julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!" (1. Kor. 9:16).

7.1.

Noustuani ihan hyvissä ajoin laitoin kuusen kynttilät ja muut jouluiset "tulet" loistelemaan. -2.5 ulkona. Satanut lunta jonkunmoisen kerroksen. Sitä joutui puunhakureissulla heti ulos mentyään lumen harjaukseen portailta. Sytyttelin takkaan tulen. Kahvia ja aamupalaa - se kun tuo verensokerinappi pitää ottaa ruokailun yhteydessä. Kohtapa sieltä armas - pienellä kirjaimella - vaimokin tuli pöydän ääreen. Luin 2. Pietarinkirjettä.

10:ksi menin helluntairukoushuoneelle paasto ja rukouspäivään. Tasatunnein oli neljä 45 min. rukousjaksoa. Välissä aina 15 min tauko, mehuineen, kahveineen ja vesineen. 1. jakso: 12 henkeä, 2. jakso: 14 henkeä, 3. jakso: 18 henkeä, 4 jakso: 16 henkeä. Ajelin rukoushetkien päätyttyä kotiin. 

Palattuani rukoushuoneelta join teetä. M-L teki VHH-pizzaa. Työntelin pihasta lumia. Mukava, harmaa sää olla ulkona. Pakkaset taas menneet. ollessani lumihommissa, tulivat meille Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel. Mukava oli taas tavata heidän Venäjän reissun jälkeen. Pia, Milena ja Helmi-koira tulivat heti kohta myös. Jättivät Milenan meille hoitoon, kun heillä oli meno. Joimme kahvia ja söimme VHH-pizzaa salaatin kanssa. Hyvää.

"Terhien" mentyä menin ulos hiihtelemään 60 min. pihaladulla. Hyvä luisto ja mukava sää. Taivaalla vilistivät pilvet kovaa kyytiä. Kuu näkyi välillä kirkkaana - sen vasen puoli oli nyt kuin kupera linssi. Eilen kun se oli suora kuin viivottimellä vedetty.

Poljeskelin puolisen tuntia kuntopyörää. Se nyt oli sellaista pyörän selässä istumista, kun Milena halusi myös olla pyörän kyydissä - eikä minulla mitään sitä vastaan ollut. Välillä hän seisoi keskikohdalla ja piti ohjaustangosta kiinni. Välillä piti nostaa ohjaustangolle istumaan. Välillä oli kyydissä etupuolella. Se jo sinänsä oli kuntoilua kun nujusi Milenan kanssa. M-L teki toista VHH-pizzaa.

Saunan napsautin päälle. Kun Timo ja Pia saapuivat Milenaa hakemaan, niin pääsin Timon kanssa saunan löylyihin 20 maissa. Saunan jälkeen joimme teetä ja söimme pizzaa, sekä mansikkarahkaa. Ulkona -3 ja jotain. Kävi välillä jo ykkösellä alkavassa lukemassa. Pian sitten lähtivätkin "Timot" kotia kohti.

"Usko tekee erilaiseksi.  Se on perusero kahden ihmisen välillä. Koko maailma on uskon rajan toisella tai toisella puolella. Todellisuudessa on vain kahdenlaisia ihmisiä - ei rikkaita ja köyhiä, ei valkoisia ja mustia, ei oppineita ja oppimattomia, ei juutalaisia ja kreikkalaisia eikä miestä ja naista. Kristuksessa ei ole mitään tällaisia eroja. Jumala näkee vain uskovan ja uskomattoman. "Joka uskoo...se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" (Mark. 16:16).

Usko kuuluu uuteen järjestykseen. Epäusko kuuluu vanhaan ja kuolevaan järjestykseen. Usko on vedenjakaja, joka kulkee ihmiskunnan halki. Meillä voi olla elämään joko uskon tai epäuskon asenne. Muita vaihtoehtoja ei ole" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 174).

Siunausta!

Ps. "Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa" (Fil. 4:19).

6.1.

Noustessani oli pakkasta yli 24 astetta. Aurinko alkoi meidän mäelle näkyä metsän takaa hieman myöhemmin. Saatuani joulukuusen kynttilät, ynnä kyntteliköt ja muuta jouluiset tunnelmavalot palamaan, hain puut ja sytyttelin takkaan tulen loimottelemaan. Aamupalaa ja kahvia. Luin 2, Pietarinkirjettä. Pianhan sieltä nousi Marja-Leenakin uuteen päivään - joka on muuten Loppiainen.

Kävelin taas 1 km matkan "Terhien" talolle. Laitoin keskikerroksen uunin, yläkerran uunin, alakerran uunin ja hellan keittiössä lämpiämään.Tulien palellessa työntelin ohuen ohutta pakkaslumikerrosta pihasta, sekä liiteripoluilta. Ei olisi tarvinnut, kun ei sitä ollut kuin nimeksi, mutta saipahan kävellä kolan perässä ja olla ulkosalla pitkään. M-L:kin kävi kauppareissullaan siellä. Laitoin vielä olohuoneen uuniinkin tulen - toisista uuneista oli jo palaminen loppunut - vaikka vähän aristelin, kun se on kuulemma vetänyt huonoiten. Ei kuitenkaan tullut savua. Sytyttelin ulos kynttilälyhtyihin tulia. Tänään tulevat Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel kotiin lomareissultaan Vennään maalta, niin on niinkuin tervetulovalot pihassa palelemassa. Saatuani viimeisenki npellin kiinni lähdin 16 maissa lampsimaan 1 km matkan kotiin. Pirtea pakkanen. Aurinko painui jo hyvissä ajoin piiloon. Kuu paistoi puolikkaana taivaalla jo varhain myös. Astellessani kotia kohti se oli oikein kirkas - vasen reuna oli suora kuin viivottimella vedetty. Taivas oli selkeä. 

Tultuani kotiin oli M-L leipomassa mantelileipiä. Hän oli keittänyt myös keittoa, joka kyllä maistui. Syötyäni hain vielä puita ja laitoin takkaan tulen toistamiseen tälle päivälle.

Daniel soitteli autosta. Olivat tulossa Venäjältä jo melkein Viitasaaren kohdalla.

Kahvia ja mantelileipää otettuani, pian syönnin jälkeen, otin sivakkani talon päädystä ja hiihtelin 60 min pihaladulla. -18.1 astetta. Joku voisi sanoa hienosti, että oli fantastinen sää - se oli. Selkeä taivas ja kirkas puolikuu. Puiden- ym. varjot näkyivät selkeinä.  

Lähdin vielä hiihtelyn jälkeen käymään rauhallisella 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Lähtiessä -18.1. Palatessa -13.4. Nopeasti tipahti. Lopussa pikkasen heitteli jo lunta. 

Olivat vielä joutuneet lämmittämään "Terhilässä" uuneja. Ei ollut tarpeeksi lämpötila sisällä noussut. En uskaltanut lämmittää enempää uuneja - hellassa pidin pidempään valkeaa. Eilen lämmitin alakerran uunia ja keskikerroksen makuuhuoneen uunia. Olisi pitänyt lämmittää eilen kaikkia uuneja.No, parempi kuitenkin, kuin ettei olisi ollenkaan lämmittänyt. 

Lenkin jälkeen iltapalaa ja teetä. 22.50 oli -12.2.

Katselin netin kautta naisten ampumahiihtocuppia.

"Usko on vastaus mahdottomaan tilanteeseen. Usko ei ole vain mahdollista varten; se ei edes ole uskoa. Maailmankaikkeuden väkevin voimanlähde on Jumalan käsivarsi. Jotkut voivat uskoa Jumalaa vain jossain #kohtuullisessa" asiassa, sellaisessa, mikä on hallittavissa. Mutta Paavali kirjoitti: "...emmekä luota lihaan" (Fil. 3:3), toisin sanoen omiin suunnitelmiimme" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 173).

Siunausta!

Ps. "Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee" (Jaak. 4:7).

"Vastustakaa häntä lujina uskossa..." (1. Piet. 5:9).

5.1.

Toivottelemme täältä meiltäpäin sydämellisiä nimipäiväonnitteluja Huttusen Lealle, Haminan Pyhältöön, sekä Paanasen Lealle ja Lampisen Leealle Saarijärvelle!

Kylläpä se taas tänä aamuna nukutti! Sitä kun vanha pääsee alkuun, niin eihän siitä meinaa loppua tulla ollenkaan. Sininen taivas ja auringonpaiste. Lienee ollut pakkasta liki 19. Laitettuani jouluiset valot loistelemaan, kävin kopaisemassa puut liiteristä ja sytyttelin tulet takkaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Marja-Leena valmisti myös hyvää smoothieta, jossa oli useita hyviä ainesosia. Luin 2. Pietarinkirjettä.

M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä olohuoneessa, takan lähellä.

Menin "Terhien" talolle. Vein postin sisälle, sytyttelin tulen kahteen uuniin, juotin joulukuusen ja työntelin tulien palaessa pihassa ohutta lumikerrosta pois. Se onkin isompi piha kuin meillä. Mukava vain, kun saa käpötellä - olla liikkeessä - raikkaassa ulkoilmassa. Välillä kävin sekoittelemassa - kohentelemassa - tulia. Aurinko laski tänäänkin hienosti metsänreunan taakse. Kuun puolikas näkyi jo hyvissä ajoin ennen auringon häviämistä taivaalla. Kun lopettelin kolaamisen, olikin jo pimeä ja kuu näkyi oikein kirkkaana. Kävelin kotiin - 1 km mennen tullen, eli yhteensä 2 km. Meniköhän tuo ynnälasku oikein?

16.45 olin kotona. M-L oli tehnyt hyvää ruokaa, joka kyllä ulkoilijalle maistui.

Heti syönnin jälkeen laitoin nastalenkkarit jalkoihin ja kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa - yli 17 astetta pakkasta. Nyt jo osittain menin hieman vauhdikkaammin - ei enää flunssa haittaa. Maisteltuani vähän kahvia ja vettä lenkin jälkeen - ja saatuani jäät parrasta pois - menin heti jatkamaa pihaladulle 60 min. hiihtelyllä. Mukava tunnelma - taivaalla puolikuu, jonka ympärillä värikäs kehä. Jouluiset valot ja pakkasta liki 18 astetta. Eihän sitä etuoikeutta voi jättää käyttämättä.

Lopetettuani hiihtämisen pääsimme heti saunaan, sillä M-L laittoi kiukaan lämpiämään sopivissa ajoin. Mukava oli pakkasulkoilupäivän jälkeen nauttia saunan löylyistä. Tarvitseeko se ihminen niin paljoa siihen, että voi olla tyytyväinen? Kun pohjana on kuitenkin usko Jeesukseen, joka on mittasuhteiltaan niin valtava asia!

Saunan jälkeen iltapalaa ja teetä. Eli: Ensin käytiin saunassa ja sitten syötiin vasta - ja sitten käytiin ruuan päälle makkoomaa.

Terolta on tullut tänään(kin) vanhoja valokuvia M-L:n älypuhelimeen. Niissähän on paljon muistoja. Lieneekö Terokin tullut siihen ikään, jolloin enemmän alkaa kiinnittämään huomiota tuonkaltaisiin asjoihin? Tiedäppä.

Pakkanen noussut 22.30:een mennessä 19.2:een.

"Tiedätkö sinä ehdottoman varmasti, että sinä olet mukana voittajan puolella? Silloin pelko ei voi ahdistaa sinua. Uskova ei mitenkään voi murskaantua. Häntä ei voida kirota. Hänellä on voittaja, itse Jumala, puolellaan. "Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" (Room. 8:31).

Siunausta!

Ps. "Katso, hän joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku" (Ps. 121:4).

4.1.

Minulla kun oikein oli herätys puhelimessa tälle aamulle. Muistan kyllä herätyksen soineen, mutta heräsin uudestaan puhelin vieressäni - ja nukkuneena jonkin verran pitempään. Eipä silti, ei minulla mitään syytä ollut herätä johonkin tiettyyn aikaan. Heräsin keittiöstä kuuluneeseen ääneen, Marja-Leena kun siellä laitteli aamupalaa. Pakkanen 17.5 huippeilla. Kahvin ennätin minä keittelemään. Luin 2. Pietarinkirjettä.

M-L halusi, että rukoushetki pidetään pehmeämmillä tuoleilla, olohuoneen puolella. Niimpä olimme siellä joulukuusen loisteen äärellä. Aluksi M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme monenlaisten aiheiden puolesta.

Rukouksen jälkeen menin raikkaaseen - -vähän alle 18 astetta - työntelemään hissukseen lumia pihasta ja pihatieltä. Menihän siinä noin tunti - eihän sitä lunta paksua kerrosta ollut, mutta kunhan että ulkona ja pienessä liikkeessä. Eilen sateli ohutta lunta hieman ja tänä aamunakin oli uutta lunta vähän.

Käytyäni ryypiskelemässä kupillisen - sellaisen vähän isomman mukillisen - kahvia ja "Ristivvoeton" luettuani, menin ulos hiihtelemään 70 min pihalatua. Pakkasta 18.1 aloittaessani, 19.1 päättäessäni. Sää oli kuiten hieno. Aurinko laski isona punaisena pallona tuonne alempana ja kauempana olevan metsänreunan taakse. Se metsänreuna on alempana kuin metsä, joka on tuossa lähempänä. Niinpä aurinko näkyi hienosti lähempänä olevien puiden valitse. Asumme nimittäin - joka suunnasta katsottuna - korkeimmalla kohdalla tällä mäellä. Vaikkei tätä äkkiseltään mäeksi edes hahmotakkaan.

Hiihtelyn jälkeenhän se maistui taas jo ruokakin. Niinpä söimme.

Ruuan jälkeen lähdin heti hiljakseen kävelemään. Lähtiessä pakkasta 19.1 astetta. Menomatkalla kävin katsomassa, että "Terhien" talolla on kaikki ok. ja viemässä heidän postinsa. Tarvaalan suunnassa käpöttelin 8.3 km. Palatessani lenkiltä oli pakkasta 19.4. Kyllähän se parta oli melkoisessä "iljanteessa".

Keitettyäni kahvia lähdinkin pian helluntairukoushuoneelle 19:ksi Jesaja62 -rukousiltaan. Rautasaaren Kati johteli. Ketolan Juha - ICEJ:n kansainvälisentyön johtaja - puhui. Tosin hänen puheensa katsottiin tykin kautta TV7:n taltiointina. Rukoilimme Israelin ja muiden aiheiden puolesta - 11 rukoilijaa.

Iltapalaa ja teetä palattuani kotiin.

Muoniossa mitattu tänään yli 40 astetta pakkasta.

"Et voi odottaa eläväsi voitokasta kristillistä elämää, jos sinä et ole Hengessä, sillä Hengessä vaeltaminen on Jumalan suunnitelma sinulle. Me voimme olla Hengessä missä tahansa. Se on tärkeä tosiasia. Me voimme olla kuussa fyysisesti, vertauskuvallisesti puhuen, mutta pysyäksemme hengissä me hengitämme taivaan ilmaa. Pahimmissakin paikoissa, joissa on helvetin löyhkä, Jumala verhoaa meidät....

...Kun me olemme Hengessä, me olemme voittamattomia, matkalla voitosta voittoon, ja elämämme on kätketty Kristuksen kanssa Jumalassa. Ainoa menestyksen kaava, jonka minä tunnen, on se, että ihminen liikkuu Hengessä, että seurakunta liikkuu hengessä ja että työntekijät, evankelistat, pastorit ja opettajat liikkuvat Hengessä. Jumalan Hengessä me voimme voittaa maailman Jeesukselle" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s.112).

Siunausta!

Ps. "Niin he...puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan" (Apost. teot 14:3).