30.10.

Nousimme pakkasaamuun - muutama aste.Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kävin helluntairukoushuoneella, jossa ei ollut ketään Päivärukoushetkessä.

13 hain Emilian koulusta meille.

Sytyttelin tulen takkaan.

Söimme M-L:n ja Emilian kanssa.

Vaihdoin autoon talvirenkaat

Terhi-Marja haki töistä tullessaan Emilian meiltä - ja toi Danielin meille. Hän oli kaverillaan koulun jälkeen. Äiti ja tytär - T-M ja Emilia - menivät tyttökerhoon. 

Raivasin autotallia, että autokin sinne sopii.

Kävin 10 km "kävelynomaisella" lenkillä pimeällä urheilukentällä - rata oli hieman "hallava", mutta ei liukas. Eipä siellä muita ollut hipsimässä. Siinä 7 min - hiukan yli ja alle - km-vauhtia pitelin.

Kävin saunassa

Seurasimme M-L:n kanssa Seinäjoen helluntaiseurakunnasta nuorten "Seinäjoki iltaa". Hyvä meininki. Siinä samalla tuli oteuksi iltapalaa ja teetä.

Siirrymme "lainailuosastoon":

"Säästäminen ja sijoittaminen

Säästäminen on hyvä opettaa tavaksi lapselle heti, kun hän alkaa saada omaa rahaa. Tällöin on hyvä avata säästötili lapsen nimellä. Kun hän kasvaa, hänelle on hyvä kertoa myös erilaisista sijoitustavoista - osakkeista, obligaatioista, kiinteistöistä jne.

Opeta lapsiasi tuntemaan korkoa korolle -periaate. Jos he ymmärtävät asian ja ryhtyvät säästämään uskollisesti, he saavat nauttia taloudellisesta vakaudesta aikuisina. Vanhempien pitäisi käyttää esimerkkinä säästämiskohteita, jotka vaikuttavat lapseen välittömästi ja hyödyttävät häntä itseään. Tähän sopii hyvin esimerkiksi perheen loma. Käytä taulukkoa, jota lapset voivat täyttää ja samalla seurata perheen säästöjen karttumista.

Lapsilla tulisi olla sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia säästämiskohteita. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpää ovat nopeasti saavutettavat tavoitteet. Kun nelivuotias säästää viikon pieneen hankintaan, se tuntuu hänestä elintärkeältä. Hän ei vielä ymmärrä säästämistä koulutusta tai eläkeikää varten, mutta innostuu säästämään pientä lelua varten. Vanhemmilta lapsilta tulisi edellyttää säästämistä koulutusta, ensimmäistä autoa jne. varten" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 145-146).

Siunausta!

Ps. "Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen" (Apost. teot 11:21).

29.10.

uuteen päivään noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-leena nousi ennen minua leipomaan illan tilaisuuteen. Luin Joonan kirjaa. M-L luki hartauskirjan kohdan tälle päivälle.  Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Myöhemmin haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Danielilla kitaratunti tänään. Tässä joku päivä sitten kuulimme tietoja tampereen suunnalta, että on hyviä, palkittuja, jalkapallomaalivahteja - Aaro ja Eelis - Teron perheessä. 

Sytyttelin tulen takkaan.

Minulla milessä pitkin päivää illan kokous Mahlulla.

Söimme.

Terhi-Marja haki lapsensa meiltä töistä tullessaan.

16.30. maissa kannoimme M-L:n laittamat kahvinkeittojutut tarjoiluineen autoon ja ajelimme ottamaan 17:ksi rautasen Jussin ja sen jälkeen Frimanin Raimon kyytiin. Ajelimme 17.30:ksi Mahlulle, Annantuvalle. Tilaisuus - "On Yksi Nimi ylitse muiden" - KYLÄILTA alkoi klo 18.30. Johtelin illan. Yhteislaulut lauloimme Herätyslauluja-vihkosista. Niitä muutama alkuun, väleihin ja loppuun. Aholan Timo johti alkurukoukseen. Lampisen Sonja lauloi yksinlauluja kitaransa säestyksellä kahdessa jaksossa. Hyviä lauluja. Parkkosen Henri ja Frimanin Raimo käyttivät henkilökohtaiset todistuspuheenvuorot - hyvät sellaiset. Kaleniuksen Raija soitti kolme koskettavaa kappaletta harmonikalla. Lauluryhmänä - Liedeksen Marjatta, Aholan Soile, Kaleniuksen Raija, Lampisen Sonja ja minä - lauloimme muutamaan otteeseen Hengen tuli-vihkon lauluja. Rautasen Jussi säesti sähköpianolla yhteislauluja ja ryhmän lauluja. Viimemainittuja myös Sonja kitaralla. Puhuin lopuksi. M-L tarjosi kahvit lopuksi. Pietilän Paavo sanoi, että oli sen henkinen kokous kuin silloin kun hän tuli uskoon. Minustakin oli sellainen vanhanajan herätyskokouksen tuntu. N. 30 henkeä oli mukana. Verrattuna kutsujen määrään, ei ollut kovin paljon lähtenyt mahlulaisia liikkeelle. Siitä huolimatta jatkamme kylätyötä. Jumala rakastaa jokaista - yhtäkin - ihmistä. Eikä se kaikki ole siinä kokouksessa. Kaikki taloudet ovat saaneet myös evankelioivan kirjasen. Lisäksi kylän puolesta on rukoiltu - ja rukoillaan. Sellainenkin ilonaihe oli tämän illan kokouksessa, että mukana oli sukulaisen sukulaisia - siskoni pojan vaimon mummo ja hänen kanssaan toinen mummo. He ja jokunen muukin kiitteli hyvästä kokouksesta. Sen asian Jumala tietää. Imuroimme lattian ennen lähtöämme ja M-L laittoi keittiön kuntoon. Kun ajelimme kotiin paisteli taivaalla kirkas kuu. Oli vetänyt kosteita paikkoja jäähän. 

Kotona vielä piti juoda kahvia ja syödä sen kanssa jotakin.

Ja eikun lainailua jatkamaan:

"Antaminen

Nuorena on paras aika opetella antaminen tavaksi. On hyvä, jos lapsi voi antaa osuuden saamistaan rahoista johonkin konkreettiseen kohteeseen, jonka he voivat nähdä. Lapsi voi ymmärtää lahjansa vaikutuksen, kun se käytetään esimerkiksi uuden seurakuntarakennuksen rakentamiseen tai ruoan ostoon vähävaraiselle perheelle, jonka hän tuntee.

Pastori Richard Halverson, yhdysvaltain senaatin entinen jäsen. antoi pojalleen Chrisille arvokkaan perinnön, kun tämä oli pieni. Chris ja hänen veljensä antoivat rahaa kristillisen, köyhiä lapsia tukevan, järjestön kautta korealaiselle Kim-nimiselle orvolle, joka oli menettänyt näkönsä ja kätensä Korean sodassa. Richard halverson opetti poikansa pitämään Kimiä adoptoituna veljenään.

Eräänä jouluna Chris osti Kimille lahjaksi huuliharpun. Se oli ensimmäinen asia, jonka Kim oli koskaan omistanut. Hän piti lahjaa suuressa arvossa ja opetteli soittamaan huuliharppua hyvin. Nykyään Kim palvelee evankelistana, ja evankeliumia julistaessaan hän soittaa myös huuliharppua. Kun Chris opetettiin antamaan lapsena, hän oppi, miten arvokasta on ihmisten tarpeiden täyttäminen ja sai nähdä Jumalan muuttavan ihmisten elämää uskollisen antamisen kautta.

Kun lapsi tulee teini-ikään, perheen tai seurakunnan lähetysmatka johonkin kolmannen maailman maahan voi olla voimakas kokemus. Suuren köyhyyden näkeminen voi herättää elinikäisen halun antaa köyhille.

Suosittelemme myös erottamaan joka viikko aikaa perheenä viikon lahjojen pyhittämiseksi herralle. On tärkeää, että lapset osallistuvat tähän rukoushetkeen. Mitä aktiivisemmin lapset osallistuvat vanhempiensa rinnalla oikeaoppiseen rahankäyttöön, sitä parempia rahankäyttötapoja heillä on aikuisina" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 144-145).

Siunausta!

Ps. "Olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska" (Ef. 6:14).

28.10.

Kuiva ja raikas sää. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Obadjan kirjaa. Marja-Leena luki luvun hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lintujen ruokintapaikalla aikamoinen vilinä - 25 kg säkki ostettu auringonkukan siemeniä enshätään.

Valitsin lauluja yhteislauluiksi, sekä ryhmän lauluiksi huomista tilaisuutta ajatellen. 

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla ja haki samalla Danielin koulusta meille. Kun tulivat olin laittamassa puita takkaan. Daniel raapaisi niihin tulen - niinkuin eilitenkin (äännetään eilenkin). Kyllä met taas poijjan kanssa rymisteltiin. Kun puut olivat palaneet hiilille, paistoimme makkaraa ja lämmitimme leipää - ts. laitoimme leivänpalojen päälle voita runsaasti ja leivät halstariin ja kuumensimme hiilien lämmössä niin että voi suli leipiin. Söimme makkaran ja maidon kanssa - ja hyviä olivat kuin Snelmannin fosfaatittomat makkarat. 

M-L haki 14 maissa Emilian koulusta. Hän oli jo mummilta varannut - silloin kun Danielia haettiin - mitä haluaa syödä kun tulee koulusta. Ja sitä sai mitä tilasi.

Kävin 12.3 km "kävelynomaisella" lenkillä - Leuhunkosken Voimalaitoksen lenkin - n. 7.30 min/km-vauhdilla. Mukava keli - +2-3 astetta.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan - 8 henkeä. Lampisen Jaana johteli illan. Sanasta hänellä oli hyvä aihe, jonka käsittelyssä oltiin - mielestäni - ytimessä, sitä asiaa koskien. Tilaisuuden jälkeen kävimme läpi, Rautasen Jussin kanssa, lauluja, joita olin valinnut huomiseen tilaisuuteen, Mahlulle. Tuossa blogijutun oikealla puolella onkin infoa huomisesta kokouksesta. Tervetuloa mukaan!

Aika mielenkiintoinen kuukausi on tulossa Elävät Kivet -seurakuntaan, Hirvaskankaalla. Siellä on nimittäin marraskuussa - 1. - 30.11. joka päivä oikein kunnon tilaisuus, teemalla: Valkeus voittaa. Puhujakaartikin on komea. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen kuukausi siitä muodostuu. Siunausta kuukauteen! Yhdymme - eiköpä - rukoilemaan tilaisuuksien puolesta (www.elavatkivet.fi).

Joskopa sitä lainausta:

"Rahankäytön suunnittelu

Kun lapset alkavat saada omaa rahaa, opeta heitä suunnittelemaan rahankäyttöään. Aloita yksinkertaisesti kolmen laatikon järjestelmästä, jossa nimikyltti kertoo laatikon tarkoituksen: annettavaksi, säästöön, käytettäväksi. Lapsi laittaa kuhunkin laatikkoon osan saamistaan rahoista. Näin hänellä on yksinkertainen budjetti, joka on helppo hahmottaa visuaalisesti. Kun laatikko on tyhjä, rahaa ei ole käytettäväksi. Jopa 6-vuotias ymmärtää tämän menetelmän.

12-vuotiaana lapsi on sen ikäinen, että hänen kanssaan voidaan keskustella perheen budjetista. Hän ymmärtää, ettei häntä enää pidetä pikkulapsena, koska hän saa osallistua perheen rahankäytön suunnitteluun. Hän tiedostaa, että jokaisella perheenjäsenellä on oma vastuunsa viisaasta kuluttamisesta, siitä riippumatta, kuka perheessä ansaitsee elannon. Kun lapsi kasvaa, hänen tulisi osallistua täysivaltaisesti perheen budjetin suunnitteluun. Se auttaa häntä ymmärtämään perheen tulojen määrän ja rajallisuuden sekä sen, miten raha saadaan riittämään perheen tarpeisiin.

Ensin lapsi saattaa kuvitella, että perheellä on niin paljon rahaa, että kaiken kuluttaminen on mahdoltonta. Auttaaksesi häntä hahmottamaan visuaalisesti perheen varat, muuta perheen tulot rahasäkeiksi. Piirrä ne taulukkoon ja jaa tuloja kuvaavat rahasäkit tuloja kuvaaviin ryhmiin, jotka edustavat eri kulutuskohteita. Lapsen on usein vaikea hahmottaa numeroita, koska ne ovat abstrakteja. Piirrokset auttavat lasta konkreettisella tavalla ymmärtämään perheen tuloja ja menoja.

Rahankäytön suunnittelua harjoiteltaessa opeta lasta kuluttamaan viisaasti. Opeta taitoja, joita tarvitaan ostosten teossa, kykyä erottaa tarpeet mieliteoista ja kärsivällisyyttä odottaa Herran huolenpitoa. Varoita lasta mainosten voimakkaasta vaikutuksesta ja heräteostosten vaaroista.

Kun lapsi tulee teini-ikään, keskeytä viikko- tai kuukausirahan maksaminen, ellei hän esitä budjettia, josta selviää, miten hän käytti edellisen viikko- tai kuukausirahansa" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.143-144).

Siunausta!

Ps. "Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, näki Hän hänen anoppinsa makaavan sairaana kuumeessa. Niin Hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä; ja hän nousi ja palveli Häntä. Mutta illan tultua tuotiin Hänen tykönsä monta riivattua. Ja Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat Hän paransi; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme" (Matt. 8:14-17, vrt. Jes. 35:5-6 ja Luuk. 4:18).

27.10.

Virkeänähän sitä uuteen päivään sai nousta. Sellaista kuulakasta syyspäivää viettelimme. Aikalailla raikasta - eli kylmähköä. Söimme VHH-aamupalaa - ja sen kyllä näki jonkun ajan kuluttua positiivisena seurauksena sokerilukemissa - ja joimme kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneen alakertaan Päivärukoushetkeen - 7 rukoilijaa. Jousuin lähtemään ennen loppua pois, kun kävin hakemassa Danielin koulusta meille. Laitoin takkaan tulen. M-L haravoitsi lehtiä. Puhdistin vesirännit puiden lehdistä. 

Pitihän sitä taas syödäkin. 

Danielin kanssa taas "rymyttiin" sohvalla. Terhi-Marja haki poikansa meiltä töistä tullessaan. 

Menin M-L:n kyydissä - kun meni kylälle kauppa-asioille - lenkille urheilukentälle. +1. Kentällä "sattui" olemaan yksi mies, joka on tullut tutuksi myös siellä kentällä. Johdatukset ovat ihmeellisiä. Nyt olemme ystävyksiä - niin, että nytkin kohdatessamme halasimme. Se tosin oli ensimmäinen kerta. 4.4 km ennätin "hiliputella" kun M-L tuli parkkipaikalle. Kun menin kentälle, oli taivaanrannalle juuri noussut valtavan iso keltainen kuu. Kaunista ja vaikuttavaa katseltavaa. Noustessaan ylemmäs se koko ajan pieneni ja muuttui kirkkaammaksi. Palattuamme kotiin, oli +0.1. Hetken kuluttua jo -0.5.

Tuli otettua iltapalaa useampaankin otteeseen.

Tänään minulla oli tarkoitus tehdä jotakin muutakin, mutta eiväthän se aina nämä eläkevaarin suunnitelmatkaan niin tarkasti toteudu.

Laitetaanpa taas lainailuksi:

"Tulot

Kun lapsi tulee kouluikään, hänen pitäisi alkaa saada säännöllistä viikkorahaa, josta huolehtia. Vanhempien täytyy päättää, antavatko he viikkorahaa vai onko viikkorahan eteen tehtävä kotitöitä. Näistä on hyvä valita se vaihtoehto, joka tuntuu luontevimmalta.

Viikkorahan määrä riippuu lapsen iästä ansaitsemiskyvystä. Summalla ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin vastuullisuudella rahan käytössä. Koska asia on lapselle uusi, hän tekee monia virheitä. Älä epäröi antaa "luonnollisten seurausten lain" tehdä tehtäväänsä. Tunnet varmasti kiusausta auttaa pikku Johannesta, kun hän on käyttänyt kaikki viikkorahansa harkitsemattomaan ostokseen ensimmäisenä päivänä. Se ei tunnu mukavalta ajatukselta, että hänen täytyy olla loppuviikko ilman muita haluamiaan ja ehkä tarvitsemiaankin asioita. Älä päästä häntä pälkähästä. H'änen virheensä ovat hänen parhaat opettajansa.

Vanhempien tulee asettaa rajat ja antaa neuvoja rahankäytöstä, mutta lapsella on oltava valinnanvapaus. Liiat rajoitukset ainoastaan kaventavat hänen mahdollisuuksiaan oppia kokemuksistaan. Ensimmäisistä pikku kolikoista jää lähtemätön muistikuva.

Minulla oli tapana pyöräillä joka lauantaiaamu kauppaan poikani Matthew`n kanssa ostamaan hänen lempipurukumiaan. Toistuvista neuvoistani huolimatta koko paketti hujahti ensimmäisenä päivänä. Kun Matthew alkoi saada omaa rahaa, päätimme, että hänen täytyisi ostaa purkkansa itse. En koskaan unohda hänen tuskastunutta ilmettään, kun hän tuli kaupasta ensimmäisen ostoksensa kanssa. "Isä, koko viikkorahani kului tähän purkkaan", hän sanoi. Hän säännösteli tuota pakettia huolellisesti, ja se kesti yli viikon.

Vanhempien pitäisi vähitellen lisätä viikkorahaa, kun lapsi kasvaa taidoissaan ja osoittaa kykenevänsä käyttämään rahaa viisaasti" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 142-143).

Siunausta!

 Ps. "Herra, lisää meille uskoa" (Luuk. 17:4,5).

26.10.

Aurinkoinen päivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena luki luvun hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L

12 hain Danielin koulusta meille. 13 oli vuorossa Emilia. Sytyttelin takkaan tulen ja lähdin Mahlulle jakelemaan kutsuja torstaina - 29.10. klo 18.30 - Annantuvalla olevaan KYLÄILTAAN. Samalla myös tähän tarkoitukseen tekemääni vihkosta: Jumalalla on sinulle asiaa. Tervetuloa mukaan tilaisuuteen! 19 maissa tulin Mahlulta kotiin. Söin "lounaan" - tattaria, kanaa ja salaattia. Jälkiruuaksi kahvia. Ulko-oven vierillä paloi kynttilöitä lyhdyissä. Samoin sisällä kynttilät ja tuikut tuikkivat.

Himpun aikaa ruuan jälkeen lähdin 10 km "kävelynomaiselle" lenkille pimeälle urheilukentälle. Taivaalla kyllä valaisi se valo pyöreänä, jonka Jumala laittoi valaisemaan yötä. Mukava atmosfääri. Palatessani kotiin oli +1.3 astetta.

Iltrapalaa ja teetä.

"Lainailuoperaatio" jatkuu: 

OPPIMISKOKEMUKSIA RAHA-ASIOIDEN HALLINNASTA

Rahankäytön opettelun tulisi olla osa lapsen kasvatusta. Vanhempien täytyy huolehtia siitä itse eikä siirtää sitä opettajien tehtäväksi, koska rahankäyttötilanteet ovat luokkahuoneen ulkopuolella. Seuraavaksi tarkastelemme viittä eri osa-aluetta, joilla rahankäyttöä voi harjoitella" (Howard Dayton, Kuva ja sana 2011, s. 141-142).

Siunausta!

Ps. "Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan" (Room. 12:2). 

25.10.

Nousimme sunnuntaihin ja kosteaan säähän. Kelloja oli käännetty tunti taaksepäin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Jooelin kirjaa.

Kuuntelimme radiosta - Dei - hengellisiä ohjelmia. Minä enemmänkin toisella korvalla. Marja-Leena myös netin kautta Saalemin tilaisuutta, Helsingistä.

Eilen illalla katsoin vielä ohjelman waoraneista, Ecuadorista. Waorani-kansan parissa on kristittyjä. Linkin sain "naapurikansan" parissa työtä tekevältä Eriksonin Hannalta. Kiitos linkistä?

Rauhallista valmistautumista puhumiseen tilaisuudessa tänään kokouksessa.

15:ksi ajelimme helluntairukoushuoneelle. M-L meni kauppaan, minä rukoushetkeen rukoushuoneen alakertaan - 9 rukoilijaa. Klo 16 alkoi tilaisuus yläkerrassa. Riihisen Arto johteli ja puhui aluksi. Ex tempore-ylistysryhmä johti ylistykseen. Puhuin. oli avointa puhua. Ennen puhettani kuuntelutin videon, jossa harri Risku lauloi kanjonilaulun. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Palattuamme kokouksesta vaihdoin lenkkivaatteet ylle ja menin 10 km "kävelynomaiselle" lenkille pimeälle urheilukentälle. Sateli ohutta sumusadetta. Mukava sää, +9. Menin km-ajoin: 7.22., 7.09., 7.24., 7.09., 7.18., 7.43., 7.25., 7.38., 7.02., 6.34.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Kynttilät loivat lämmintä tunnelmaa. Takassa paloi tuli.

Lainausta:

"Käytännön kokemukset

Lapselle täytyy antaa mahdollisuuksia soveltaa, mitä he ovat nähneet ja kuulleet. Monet oppimiskokemukset hyödyttävät lasta viisaassa rahankäytön hallinnassa (kuluttaminen) ja rahan tekemisessä (työn arvostaminen)" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 141).

Siunausta!

Ps. "Kristus teissä, kirkkauden toivo" (Kol. 1:27).

24.10.

Aurinkoa ja sinistä taivasta tänään. Sellaiseen päivään nousimme pitkään nukkumisen jälkeen. Söimme Aamupalaa ja joimme kahvia. Terhi-Marja, Emilia ja daniel pistäytyivät. Luin Hoosean kirjaa. Rukoilimme Marja-Leenan kanssa yhdessä keittiön pöydän ääressä. Ikkunasta avautui näkymä lehtien peittämälle pihalle ja lintujen ruokailupuuhiin. 

Kävin Mahlulla laittamassa ilmoituksia to. 29.10. klo 18.30 Annantuvalla olevaa KYLÄILTAA varten. Tilaisuus on kutsuttu koolle teemalla: "On Yksi Nimi ylitse muiden" Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita! 

Palattuani Mahlulta oli M-L haravoimassa lehtiä pihasta. Valmistauduin huomiseen puhumiseen, aiheesta, joka on ollut mielessäni. Välillä söimme. Jatkoin valmistautumista.

Kävin pimeällä urheilukentällä 10 km "kävelynomaisella" lenkillä. Yli puolet siitä käveleskelin radalle saapuneen Suomen mestari-tason aikuisurheilijajuoksijan kanssa. Sellaista reipasta vauhtia - siis minulle. Matka taittui jutustellessa mukavasti. Ilma oli mukava - taivaalla kohta pyöreä kuu, n. + 3 astetta. Vieressä olevassa kaukalossa oli menossa jääkiekko-ottelu. Musiikki, joka siellä kovaa soi, ei ollu sanoitukseltaan kovin rakentavaa, vaan ihan päinvastoin. Henki oli hyvin "maailmallinen".  Lapsiakin oli kuitenkin paljon katselemassa. Lenkkikaverinikin mainitsi, että yleisönkin puheet ovat "ihmeteltäviä". Mielestäni ei ole kovin järkevää ja rakentavaa viedä lapsiaan sellaisiin otteluihin - se on/olisi yhtä kuin haluaisi antaa heille "vastavaikutusta" siihen, mitä kristillisessä kodissa ja seurakunnassa halutaan heille opettaa. Sellaistakin kyllä tapahtuu, että uskovien seurakunnastakin tehdään nuorten ja varkkarien retkiä sellaisiin otteluihin. Kokemukseni mukaan se ei ole lisännyt "palavuutta" uskon elämään - jopa on käynyt niin, että sellaiset nuorten johtajat ovat itsekin "menneet maailmaan" ja ovat siellä tänäkin päivänä. Osa on tehnyt "keikan maailmassa", mutta palannut. Se on armoa. Jos/kun "maailmallisuus" saa otteen ihmisestä, se "hämärtää näkökykyä" sillälailla, että seurakunnan nuorisotyössäkin voidaan hairahtua poluille, jotka voivat olla johtamassa nuoria maailmaan - ainakin sellaiseen "maailmanhenkisyyteen", jossa ei olla hyvässä suhteessa Jeesukseen. Voisimme tällaisissakin asioissa ottaa "näkökulmaa" esim. Apostolien teoista ja kysyä: Toimittiinko siellä niin? Olisiko toimittu? Kun Kiehisen Vuolija näin kirjoittelee, niin hänellä ei ole "tiukka pipo". Mitteepä sinä aattelet asiasta? Monelle lahjakkaalle urheilijan alulle - joka uskoo Jeesukseen - voi kilpaurheilun lopettaminen "hyvissä ajoin" olla todellinen siunaus. Kylläkin näyttää olevan niin, että ihan lajista ja nuorten kanssa työtätekevien tavoista johtuen.

Palattuani lenkiltä napsautin kiukaan kuumenemaan. Pian jo "makkuilin" lauteilla ja nautin mukavista löylyistä.

M-L leipoi tänään - siksipä iltapalaksi tulikin niitä maisteltua. Olivat hyviä.

Sitä on sitten huomiseksi käännettävä kelloa "kesäänpäin" - taaksepäin tunti.

Joskopa sitä taas lainaisi jatkoksi:

"Esimerkin antaminen

Lapset imevät itseensä vanhempiensa asenteet rahaan kuin pesusieni. Vanhempien tulee olla esimerkkinä uskollisesta rahankäytöstä. Paavali ymmärsi esimerkin tärkeyden sanoessaan:     "Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta" (1. Kor. 11:1). Herra käytti kumpaakin menetelmää. Hän antoi kirjoitetun sanansa, Raamatun, ja Hän lähetti myös täydellisen esimerkin, Jeesuksen Kristuksen, osoittaakseen, miten meidän tulee elää.

Luukas 6:40 on haastava raamatunkohta vanhemmille: "Kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen." Toinen tapa sanoa sama asia on se, että voimme opettaa sitä mihin uskomme, mutta lapsemme oppivat sen, mitä me olemme. Meidän tulee olla hyviä esikuvia" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 141).

Siunausta!

Ps. "Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala" (Ps. 86:10).

23.10.

Harmaa, vetinen, +10 asteen päivä - taisipa ihan 11:kin olla. Noustuamme siihen söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä monien aiheiden ja ihmisten puolesta. 

12 maissa hain Danielin koulusta meille. 13 Emilian. Olivat pyörillä menneet aamulla.Söimme välipalaa.

Mitähän lienee ollut heti 14 jälkeen lähdimme M-L:n kanssa Jyväskylää kohti. Emilian ja Danielin jätimme kotiin odottelemaan vanhempia töistä. Menimme Höytiälle, "Timoille", jonne veimme esikoisen pyytämän neulomisohjelehden. Ajellessamme vanhaa tietä kohti Jyväskylää tuli Terhi-Marja vastaan - oli juuri lähtenyt töistä kotia kohti. Bilteman kautta menimme RAX:iin syömään - me tykätään käydä tällaisissa "kansanruokaloissa", "rahvaan paikoissa".

Syötyämme hyvin olikin mukavasti aikaa "illan päätapahtuman" alkuun - sillä syy "isoon maalikylään" lähtöömme "Saarijärven salomailta, menetetyn metsikön reunamilta", oli EXIT-yhtyeen uuden - tässä kuussa ilmestyneen - levyn julkaisukiertueen konsertti kaupungin kirkossa. Hyvissä ajoin ennen konsertin alkua oli jo pitkä jono luikertelemassa kirkon ovelle. Siinä mukana metkin. Kirkko oli täysi. Jos saan sanoa - ja miksen saisi - niin tänä iltana kuulin parasta Exitiä. Ja olen kuitenkin aika usein kuullut vuosien saatossa. Miehet vanhenevat, mutta "parantavat vain kuin sika juoksuaan". Yhtyeessä on neljä kovan tason laulajaa - Pekka Simojoki, matti Puttonen, Markku Perttilä ja Jari Levy - joista kolmen viimemainitun esitykset kolahtivat meikäläiseen tällä kertaa eniten. Unohtamatta maestro Simojoen uusia lauluja. Levy ja Perttilä ovat antaneet uutta, positiivista, väriä orkesteriin - he ovat koskettavien laulujentekijöinä lahjakkaita. Konsertti oli "vangitsevan intensiivinen" alusta loppuun. Oli ilo olla mukana tämän vanhan, mutta tuoreen - uusi levy on hyvä näyte siitä - bändin liki tuhannennessa konsertissa. Pekka Simojoen puhe konsertin kuluessa oli elävä ja sytyttävä - jäljittelemätöntä Simojokea parhaimmillaan. Olisi sen perjantai-illan voinut huonomminkin käyttää. 

Lienemme 22 maissa olleet kotona Saarijärvellä. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Jatkan lainausta edellispäivien malliin:

"Keskustelut

Herra kehotti israelilaisia: "Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla" (5. Moos. &:6-7). Meidän täytyy sanallisesti opettaa lapsiamme tuntemaan Herran tiet, mutta lapset tarvitsevat muutakin kuin sanallisia ohjeita. He tarvitsevat myös hyvän esimerkin" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 140-141).

Siunausta!

Ps. "Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa" (Ef. 6:10). 

22.10.

Ei nyt niin varahin, mutta heräilimme kuitenkin. Sellainen kostea ja harmaa päivä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa.

Käväisin Majakalla hakemassa Rantalan Jussin tulostamat ja monistamat kyläiltakutsut - Mahlulla, Annantuvalla, to. 29.10. klo 19 olevaan tilaisuuteen. Tulehan sinne!

Puoliltapäivin saapuivat meille kylään Veikko ja Irma. Ystäviä ja työtovereita "Vapiksen jaksolta". Vierailusta on ollut puhetta "jos kuinka kauan" - ja on ollut monien muidenkin kanssa - mutta nyt saimme aikaiseksi sen toteuttaa. Lienemmekö tulleet vanhoiksi ja saamattomiksi. Sytyttelin tulen takkaan. Jutustelimme. Joimme kahvia ja vähän rukoilimmekin - niinkuin meidän uskovien olisi aina hyvä yhdessä tehdä - nimittäin rukoilla.

M-L kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Danielilla oli kitara mukana, kun oli ollut kitaransoittotunnilla.

Söimme.

Kävin "Kävelynomaisella" 10 km hiljaisella lenkillä pimeällä urheilukentällä. Turvallisempi siellä, kuin pyörätiellä, jossa voi olla puiden lehtiä ja liukasta joissakin kohdissa. Sataa tihuutteli hiukan. +9-10. 20.25 palasin lenkiltä.

Iltapalaa ja teetä.

Ja aina vaan sitä lainailua:

"LAPSET - Rahankäytön aakkoset

Rahankäytön opettelu askel kerrallaan on osa lapsen kasvatusta, jota vanhemmat eivät voi jättää opettajien tehtäväksi, vaan josta heidän on huolehdittava itse. Mahdollisuudet harjoitella rahankäyttöä löytyvät arkielämästä, luokkahuoneen ulkopuolelta.

Bev ja minä menimme Hitchcockin perheen kanssa puistoon piknikille. Kun seurasimme heidän lastensa leikkiä, Jean ilmaisi huolenaiheensa: "Meidän vanhempamme eivät opettaneet meitä käyttämään rahaa vastuullisesti, ja pelkään, ettemme onnistu asiassa sen paremmin. Lapsemme eivät ymmärrä rahan arvoa. Mitä meidän pitäisi tehdä?

Tähän kysymykseen kaikkien vanhempien täytyy vastata.

Vuonna 1904 Walesissa oli valtava herätys. Tuhannet löysivät Jeesuksen, ja sillä oli valtavat seuraukset. Baarit joutuivat sulkemaan ovensa asiakkaiden kaikottua. Poliisit vaihtoivat aseet valkoisiin hansikkaisiin rikollisuuden hävittyä. Hevoset eivät ymmärtäneet ajureitaan, koska kirosanoja ei enää kuulunut. Walesista lähetettiin lähetystyöntekijöitä joka puolelle maailmaa.

Eräs näistä lähetystyöntekijöistä lähti Argentiinaan, jonka kaduilla hän johdatti nuoren pojan Kristuksen luo. Poika oli nimeltään Luis Palau. Hänet tunnetaan Latinalaisen Amerikan "Billy Grahamina". Palau matkusti 1970-luvun alussa Walesiin ilmaistakseen kiitollisuuttaan kansalle, joka oli johdattanut hänet Jeesuksen luo. Se, mikä häntä oli vastassa siellä, sai hänet ymmälleen. Alle puoli prosenttia walesilaisista kävi kirkossa. Avioerot olivat yleisempiä kuin koskaan, ja rikostilastot kasvoivat nopeasti. Monet kirkot oli suljettu ja muutettu baareiksi, ja rugby oli korvannut kristinuskon virallisena uskontona.

Tämän kokemuksen jälkeen Palau tuotti elokuvan nimeltään God  No Grandchildren (Jumalalla ei ole lastenlapsia). Elokuvan sanoma on, että kukin sukupolvi on vastuussa uskon siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Huolimatta hengellisyyden elinvoimaisuudesta kristinuskon vaikutus oli 70 vuodessa lähes kadonnut Walesissa. Vanhemmat eivät olleet siirtäneet uskoaan lapsilleen. Jokainen sukupolvi on vastuussa evankeliumin ja Raamatun totuuksien välittämisestä lapsilleen, samoin Jumalan taloudellisten periaatteiden opettamisesta.

Vastaa tähän kysymykseeni: Kun muutit pois kotoa, miten hyvin vanhempasi olivat valmistaneet sinua tekemään taloudellisia päätöksiä? Vanhemmat ja opettajat käyttävät 18-20 vuotta valmistaakseen nuoria ammattiin, mutta yleensä korkeintaan pari tuntia opettaakseen lapsia käyttämään ja arvostamaan rahaa, jota he työssään ansaitsevat" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 139-140).

Siunausta!

Ps. "Filippos alkoi puhua ja lähtien tästä raamatunkohdasta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. Tietä kulkiessaan he tulivat veden ääreen. Hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" Silloin Filippos sanoi hänelle: "Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se tapahtukoon."Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet. Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempaisi Filippoksen pois, eikä hoviherra enää nähnyt häntä. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten" Apost. teot 8:35-39).

Tämä samanlainen tie on tarkoitettu tämänpäivän ihmisillekin - eli "tässä on tie sitä käykää". 

21.10.

Nousimme harmaaseen aamuun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Kaikki nämä aamuihinkin liittyvät asiat ovat etuoikeutettuja kohdallamme - ja suurta Jumalan tarjoamaa lahjaa. 

Ajelin peräkärry perässä Deniksen nelivedolla rankapaikkaan ja tein kaikessa rauhassa kuorman. Aurinkokin yritti tulla esille. Mukava sää. Koivuista on paljon jo pudonnut lehtiä, mutta puissakin on vielä niitä aikalailla.

Vein kuorman Höytiälle "Timoille" ja purkailin sen siellä rankakasaan. Pia kutsui kahville. Hyvälle maistui. Milenakin oli juuri heräillyt päiväuniltaan. 

Ajelin kotiin. Denis oli juuri lapsia hakemassa meiltä - Emilia ja Daniel kun olivat koulun jälökeen meillä. Pääsikin omalla autollaan kotiin, kun sopivasti ajoiteusti satuin tulemaan.

Söin. M-L leipoi. Hyvät tuoksut huushollissa.

Kävin urheilukentällä pienellä - 5 km - hiljaisella "kävelynomaisella" lenkillä. Ihmeellisesti Jumala johdatti ja ajoityti taas tämän lenkin oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Ensin kentälle saapui rataa kiertäessäni mies, jonka kanssa sain jutella. Annoin hänelle kirjoittamani vihkosen "Jumalalla on sinulle asiaa". Hyvin avointa kanssakäyminen. Jonkin ajan kuluttua saapui toinen henkilö, jonka kanssa juttelin. Rukoilin hänen puolestaan siinä radalla kätten päällepanoin. Jokunen pisara sateli vettäkin.

18.30:ksi ajelimme M-L:n kanssa Herran kohtaamisen iltaan helluntairukoushuoneelle. Aholan Timo johteli. Ilontuojat lauloi - se kuoro on sananmukaisesti sitä. Taitaa olla kohta parikymmentä laulajaa keltaisissa paidoissaan. Toikkasen Raija todisti paranemisestaan. Järvisen Paavo puhui ja johti rukouspalveluun.

Tulimme kotiin kokouksesta kaupan kautta.

Laitoin takkaan tulen.

Söimme iltapalaa ja joimme tetä.

Josko sitä taas jatkelen lainailuita:

"Jokaisen täytyy ottaa Jeesus kristus vastaan henkilökohtaisesti

Minun tarvitsi vain luopua synneistäni (tehdä parannus) ja pyytää Jeesusta elämääni Vapahtajakseni ja Herrakseni. Tein niin.

Kuten liikekumppanini voivat kertoa, olen hyvin käytännöllinen ihminen. He tietävät, että jos jokin ei toimi, en jatka sitä kauan. Nyt, 25 vuoden kuluttua, voin vakuuttaa sinulle vailla epäilyksen häivää, että voit olla suhteessa Jumalaan Jeesuksen kristuksen kautta. En tiedä mitään, mikä vetäisi vertoja Jeesuksen henkilökohtaiselle tuntemiselle.

Jos haluat tuntea herran etkä ole varma siitä, onko sinulla tämä suhde Häneen, rohkaisen sinua pyytämään Jeesusta elämääsi ja saamaan asiaan selvyyden. Lausu tämä lyhyt rukous: "Isä Jumala, tarvitsen Sinua. Pyydän Jeesusta tulemaan elämääni ja tekemään minusta sen henkilön, joksi olet minut tarkoittanut. Kiitos, että annat syntini anteeksi ja annat minulle iankaikkisen elämän lahjan."

Saatat noudattaa jokaista periaatetta tullaksesi uskolliseksi taloudenhoitajaksi, mutta ilman suhdetta Jeesukseen ponnistelusi valuvat hukkaan. Jos pyysit Jeesusta elämääsi, ala käydä seurakunnassa, jossa opetetaan tuntemaan Raamattua, jotta voit kasvaa uskossasi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 138).

Siunausta!

Ps. "Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? (Room. 8:31). 

20.10.

Mukava lämpimähkä syyspäivä - sellainen harmaa ja kuiva. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kävin tekemässä rankapaikassa kuorman, jonka vein Höytiälle, Timolle. Purkailin siellä kuorman rankakasaan. Sellaista verkkaista kuormantekoa ja -purkua. Mihinkäpä sitä kiire. Pia kutsui kahville. Haki Miron ja Milkan tien varresta kotiin - koulusta kun olivat palaamassa. Milena neiti mukana. Heidän kanssaan juoskentelin kahvia. Milena se osaa olla mukava - kyllähän muutkin, mutta pieni lapsi on niin luonnollinen, eli on sitä mitä on. Purettuani lopun kuorman, ennätti Timokin jo töistä kotiin.

Ajelin kotiin Uuraisilta. Ruoka maistui. Emilia ja daniel olivat meillä koulun jälkeen. Olivat ainakin haravoineet lehtiä pihassa porukalla mummin kää - kaikilla harat. 

Kävin kylällä - kaupassa ja lenkin tapaisella. Pimeällä urheilukentällä tein 5.2 km "kävelynomaisen" lenkin, 7.05.-7.32 min/km-vauhdein. Timo ja Miro olivat käyneet juoksemassa "matolenkin" - 8.1 km - 7 min/km. Hyvä kunto Mirollakin. Hyvää se tekee. Oletko ajatellut, että alkaisit liikkumaan? Mukava lenkkisää - + 6 lähtiessä, + 5 palatessa. 19.30 jälkeen tulin lenkiltä. Palattuani jäin seuraamaan Birger Skoglundin puhetta Pyhän hengen illassa - TV7:lta netin kautta. Live.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

Eiku lainailua - jatkoksi eilisiin:

"Tämä suhde on Jumalan lahja

Ystäväni kertoi, että saisin uskon kautta suhteen Jumalaan lahjana. Tämä kauppa vaikutti liian hyvältä ollakseen totta. Minulle tarjottiin suhdetta Jumalaan, ja se oli ilmainen lahja. "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä" (Ef. 2:8-9). (Howard dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.138).

Siunausta!

Ps. "Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa ja täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää" (Ef. 1:22-23).

19.10.

Pilvinen, mutta kuiva ja lämmin päivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-leena luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein asioita Saarijärven kylien kutsu -työtä ajatellen. 

M-L kävi hakemassa Danielin koulusta meille 12 maissa. 13 maissa Emilian.

Daniel innostui haravoimaan lehtiä pihasta ja ajamaan niitä kottikärryllä kasaan. Emilia puolestaan innostui siivoamaan ja järjestelemään leikkimökkiä.

Laitoin takkaan tulen.

Söimme yhdessä.

Terhi-Marja kävi hakemassa lapsosensa töistä tullessaan.

Kävin "hapettumassa" hiljaisella, 12.6 km "kävelynomaisella" lenkillä - vauhti oli n. 9 min/km. Leuhunkosken voimalaitoksen lenkin menin. Samalla vein muutamaan postilaatikkoon vähän infoa. Pimeä lenkki. + 7-8 astetta - yli 7 vielä 21.30 maissakin.

Iltapalaa ja teetä.

Josko sitä lainausta taas:

"Ainoa Jumalan antama keino kuilun ylittämiseksi on Jeesus Kristus

Jeesus Kristus kuoli ristillä maksaakseen syntimme hinnan ja rakentaakseen sillan meitä ja Jumalaa erottavan kuilun yli. "Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani" (Joh. 14:6). "Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä" (Room. 5:8)" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 137).

Siunausta!

Ps. "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu." Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa" (Apost. teot 2:38-39, 41-42).

18.10.

Päivähän oli aurinkoinen ja lämmin. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. 

11:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle kokoukseen. Sen johteli Salon Annikki. Paanasen Alena puhui - jokainen sana tuntui niin tuoreelta ja Pyhän Hengen johdattamalta. Lampisen Sonja lauloi - entistä enemmän Sonjan lauluissa tuntuu Jumalalle eläminen. "Pastorskamme", Turusen Ann-Nina, saarnasi - oli rikas saarna, jota kuunteli herpaantumatta. Kyllä on todettava, että Jumala kattoi sisarten kautta ravitsevan pöydän paikalle saapuneille - josko se välittyy taltiointina netin kautta. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Palattuamme kotiin kokouksesta vaihdoin lenkkivaatteet ylle ja lähdin hikoilemaan Tarvaalan suuntaan 8.3 km lenkin. Menopuolikkaan alle 7.30 min/km ja paluupuolikkaan alle 8 min/km. + 11-12 astetta

Söimme.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Mahlulle, jossa oli Kristittyjen yhteinen Sanan, laulun ja rukouksen ilta. Helluntaiseurakunnan kuoro lauloi. Kyllikki Rühlman, Jouko Kuusjärvi ja Heidi Psanen puhuivat - ja tuossa järjestyksessä. Paluumatkallakin oli vielä + 6 astetta.

Palattuamme kotiin laitoin tulen takkaan. M-L laitteli kynttilöitä ja tuikkuja palamaan. Söimme iltapalaa.

Ensi Sunnuntaina - 25.10. klo 16, olevassa tilaisuudessa, helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, matinkuja 1., on kokousta juontamassa Arto Riihinen, puhumassa Jouko Kuusjärvi ja musiikissa ex tempore. Tämä unohtui ilmoittamatta tämän päivän tilaisuudessa.

To. 29.10. klo 18.30. on Mahlulla, Annantuvalla, KYLÄILTA, teemalla: "On Yksi Nimi ylitse muiden". Kaikki ovat tervetulleita!

Jatkoksi edellispäivien lainailuihin:

"Olemme joutuneet eroon Jumalasta

Jumala on pyhä. Se tarkoittaa, että Jumala on täydellinen, eikä Hän voi olla yhteydessä kehenkään, joka ei ole täydellinen. Ystäväni kysyi, olinko joskus tehnyt syntiä - jotakin sellaista, mikä tekee minusta epätäydellisen. "Monta kertaa", myönsin. Hän selitti, että kaikki ovat tehneet syntiä, ja synnin seurauson ero Jumalasta. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room. 3:23). "Teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne" (Jes. 59:2). (Howard dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 136-137).

Siunausta!

Ps. "Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanaa, pelastuksenne evankeliumin, uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on teidän perintönne vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi, hänen kirkkautensa ylistykseksi" (Ef. 1:13-14).

17.10.

Lauantai. Mukava sää. Lämpimäköä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Profeetta oli oppinut tottelemaan Jumalaansa - vaikka tehtävään liittyvät asiat eivät olleet aivan tavanomaisia. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tänään on meillä merkkipäivä - menimme 47 v sitten. 17.10.1968., kihloihin. Me - Marra ja Jokke. Vuoden 1967., joulukuussa meidän "yhteiselomme" alkoi. Satuimme silloin istumaan vierekkäin eräässä paikassa. Nyt sitä voi ajatella johdatuksena - ei sattumana. Sattumiahan on vaan siinä eräässä armeijassa tarjottavassa ruuassa. Paljonhan olemme jo tähänkin asti yhteisessä elämässämme kokeneet - monenlaisia ihmiselämää koskettavia asioita. Päällimmäisenä on kuitenkin kiitos - ennen kaikkea Jumalalle. Kiitos - ja onnittelut - myös silloiselle morsiamelleni, Marralle, eli rakkalle vaimolleni M-L:lle! En voisi kuvitella olevani naimisissa jonkun toisen naisen kanssa. Sinä olet hän, jonka Jumala on minulle johdattanut. Olet paras! Kaunein. Ja hymysi - sellainen kaino - on edelleen kaunein. Et koskaan tee itsestäsi numeroa, mutta - minä, ja perhekuntasi, tiedämme - olet Jumalan nainen! Kiitos kun Jumala laittoi minut kohtaamaan sinut!

Koska tänä aamuna - kihlapäivänämme - oli hartauskirjassa niin hyvin "aiheeseen sopiva" kirjoitus, lainaan sen tähänkin:

"Rakkaus ja avioliitto

"Joka rakastaa vaimoansa, se rakastaa itseänsä" (Eh. 5:28).

Onnistuneeseen avioliittoon kuuluu kolme osa-aluetta. Ensimmäinen niistä on rakkaus - ei pelkkä tunneperäinen rakkaus tai fyysinen vetovoima, vaan syvä halu asettaa toinen henkilö etusijalle.

1. Kor. 13:ssa apostoli Paavali määrittelee rakkauden todella kauniisti. Lue, mitä hän sanoo ja tiedät, miten Jumala määrittelee rakkauden. Miehen tulee rakastaa  vaimoaan niin kuin Kristus on rakastanut seurakuntaa. Voisiko yksikään nainen olla reagoimatta tällaiseen epäitsekkääseen rakkauden osoitukseen?

Toinen onnistunee avioliiton ainesosa on kypsyys. Liian moni ottaa avioeron heti, kun ensimmäiset merkit ongelmista ilmaantuvat taivaanrantaan. Kypsyys merkitsee vastuullista käyttäytymistä, ei helpoimman pakotien löytämistä.

Kolmanneksi, jotta avioliitto onnistuisi, uskon tulisi olla yksi sen osa-alueista. Tämän päivän avioliitto kaikkine siihen liittyvine ongelmineen on vielä vaikeampaa ilman avioliiton ja kodin keskipisteenä olevaa Kristusta. Hyvään avioliittoon tarvitaan kolme asiaa: sinä, puolisosi ja Kristus. Olen vain harvoin nähnyt avioliiton epäonnistuvan, kun mies ja vaimo yhdessä rukoilevat ja palvovat Jumalaa" (Billy Graham, Tänään on toivoa. Viisauden ja uskon sanoja, Kuva ja Sana 2009, s. 314).

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Minä laitoin ns. korjatun - liimaillun - käynnistinnarusysteemin ruohonleikkuriin. Sain sen sillä käyntiin - mutta eipä se kestänyt. Siksipä se, mitä ruohonleikkurilla meinasi ruohoa työnnellä, piti tehdä "yhtä jytyä". Niinpä teinkin - työntelin kaikki mitä oli työnneltävissä ilman koneen pysäyttämistä. Se oli muutenkin viimeinen työntö "näille vihreille". Paljon oli lehtiä seassa - mutta eipä niitä kannata haravoida kun sitten vasta kun ovat kaikki tipahdelleet. 

Söimme.

M-L leipoi - pitäähän sitä kihlapäivän kunniaksi, ja muutenkin.

Olin juuri lähdössä lenkille, kun Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat. Laitoin lähtiessäni pienen mopon Danielille käyntiin - se kun on sellainen narulla käyntiin tempaistava. Poika sillä huristeli pitkin pihaa menemään. Kävin 12.3 km "kävelynomaisen lenkin - Leuhunkosken Voimalaitoksen kautta - alle 8 min/km. Lämpöasteita oli runsaasti.

Palattuani lenkiltä olöivat Terhi-Marja, Emilia ja Daniel lähdössä. Laitoin pienen mopon käyntiin. Emilia sillä huristeli pitkin pihapiiriä. Danielin kanssa hetki potkiskeltiin jalkapalloa. Niin taitava on poika pyörittelemään palloa, että en minä kyllä meinaa häneltä pois saada sitä millään. Mitenkähän Nooalla on tänään mennyt tekniikkakisa Tampereella - jalkapallossa. Piirintason kilpailu.

Laitoin takkaan tulen ja saunan lämmite.

Mukava oli saunoskella. Olin lauteilla pitkälläni ja napottelin löylyä. Pieniin/suuriin iloihin kuuluu myöskin se, kun sai istuskella pinta höyryävänä takapihan pimeydessä vilvuuttelemassa.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä - myös oli maistelussa tänään leivottuja kihlajaispäivän herkkuja.

Tuli tässä illalla Patmoksen lähetyksessä - koskien Joulun lapsi-keräystä - haastatteluja Saarijärvellä olleesta Joulun lapsi-tilaisuudestra. En siihen päässyt kun oli tuolla Uralin juurilla. Hyvä, te kaikki, jotka olitte tilaisuutta järjestämässä ja siellä ohjelmassa!

Jatkoksi eiliseen lainailuun:

"Jumala rakastaa sinua ja haluaa sinun tuntevan Hänet

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja Hän janoaa olla läheisessä suhteessa meidän jokaisen kanssa. Ystäväni kiinnitti huomioni kahteen raamatunkohtaan: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3:16). "Minä (Jeesus) olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän" (Joh. 10:10).

Kun poikani Matthew oli ensimmäisellä luokalla, hän halusi kiihkeästi voittaa 60 metrin pikajuoksun koulunsa urheilukilpailuissa. Hän ei puhunut kahteen kuukauteen ennen kisaa mistään muusta. Asiassa oli kuitenkin eräs mutta: hänen luokkatoverinsa Bobby Dike oli häntä nopeampi.

Viimein kilpailupäivä koitti. Ensin olui vuorossa 50 metrin pikajuoksu, ja Bobby voitti Matthew`n helposti. En koskaan unohda, kun Matthew tuli kyynelsilmin luokseni ja pyysi: Isä, rukoile puolestani 60 metrin kilpailussa. Minun on pakko voittaa." Nyökkäsin apeana.

Kun lähtömerkki annettiin, Matthew lähti nopeasti matkaan. Puolimatkassa hän kiri muiden luokkatovereidensa edelle ja voitti. Olin revetä riemusta! Hypin ja huusin. En ollut koskaan ennen kokenut sellaista voitonriemua. Silloin ymmärsin, miten paljon rakastin poikaani. Vaikka rakastan muitakin ihmisiä, en rakasta heitä niin paljon, että antaisin poikani kuolla heidän puolestaan. Niin paljon Isä Jumala kuitenkin rakasti sinua. Hän antoi ainoan poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolla puolestasi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 136).

Siunausta!

Ps. "Pyrkikää sen tähden, veljet (ja sisaret)m yhö innokkaammin tekemään kutsumisenne ja valintanne kujaksi. Jos näin teette, ette koskaan lankea, ja näin teille runsaskätisesti tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan" (2. Piet. 1:10-11).

16.10.

Heräiltyäni söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Rukoilin.

Ajelin Deniksen nelivetovolkkarilla peräkärry perässä rankapaikkaan. Teheskelin kuorman ja ajelin sen kanssa Höytiälle, Timolle. Päästyäni pihaan tuli Miro autolle ja ilmoitti: Äiti sanoi, että kahvi on nyt heti. Niinpä menin kahville. Tero, Eelis ja Nooa olivat siellä myös - edellisen yön. Timo oli juuri töihin lähdössä. Miro lähti lautailemaan hänen mukanaan. Hyvällehän ne kahvit maistuivat. Milenakin teki mukavia temppu-esityksiään. Sittenpä purimme kuorman rangantapaisia rangantapaisten kasaan. Tero, Eelis, Nooa ja Pia tulivat myös hommiin - pieni temppuilija Milena oli nopeasti nukahtanut ja veteli päiväunia vaunuissa talon "kongilla".

Saatuamme kuorman purettua lähdimme ajelemaan Saarijärvelle - Nooa oli kyydissäni. Tero ja Eelis menivät heidän autollaan. Syyslomalaiset - Emilia ja Daniel olivat meillä. Mummi haki heidät jossain vaiheessa. Milkakin oli. Kohtapa söimme yhdessä. Lähdin 15 jälkeen tekemään toisen rankakuorman rankapaikkaan - vaikka Terokin poikineen oli meillä - että ennätän ennen pimeää sen viedä Höytiälle. Aurinko paistoi Kun purin kuormaa alkoi olla jo aika pimeä - kellokin 19 maissa kun sain kärryn tyhjäksi. Hurautin kotiin. Kaikki muut olivat meiltä lähteneet, mutta M-L oli kotona ja siivoili.

Vaihdettuani lenkkivaatteet rankahommista tuloni jälkeen, lähdin viemään Deniksen auton heille. Siitä lähdin 5.3 km lenkille - eli siellä Tarvaalan suunnalla hiippailin, tuollaista alle 7.30 min/km-vauhtia- N+6. Taivas sakeassa tähdessä. Mukava sää. Ulko-oven ulkopuolella paloi kynttilöitä lyhdyissä - olipa "jouluinen valokin" ilmestynyt oven yläpuolta ja sivuja koristamaan.

Laitoin tulen takkaan. Söimme iltapalaa kynttilän palaessa pöydällä.

Lainausta:

"AINOA VARMA SIJOITUS

Olin 28-vuotias, kun minulle selvisi, mikä on ainoa varma sijoitus. Aloin käydä viikottain aamiaisella nuorten liikemiesten kanssa, ja minuun teki vaikutuksen heidän terävyytensä ja tarmokkuutensa. Sitäkin enemmän minua kuitenkin viehätti heidän tapansa elää.

Tuohon aikaan olin osakkaana menestyvässä ravintolassa. Olin naimisissa upean vaimoni Bevin kanssa ja asuin kauniissa talossa. Minulla oli kaikkea, minkä ajattelin tuovan onnea ja tyytyväisyyttä, mutta en ollut onnellinen enkä tyytyväinen. Jotakin puuttui. Yllätyin kuullessani näiden miesten puhuvan avoimesti uskostaan Jumalaan.Olin käynyt seurakunnassa säännöllisesti teini-ikäisenä. En kuitenkaan ollut koskaan kuullut henkilökohtaisesta suhteestä Jeesukseen.

Eräs ystävä kertoi, miten voisin päästä tällaiseen suhteeseen Herran kanssa. Hän valaisi minulle useita Raamatun totuuksia, joita en ollut aiemmin ymmärtänyt" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.135).

Siunausta!

Ps. "Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan" (Room. 10:9-10).

15.10.

Noustuani söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Rukoilin. Marja-Leena ei ollut vielä noussut.

Sumuisehko aamu. Ajelin rankapaikkaan Deniksen nelivetovolkkarilla peräkärry perässä. Tein kuorman ja ajelin sen kanssa Timolle, Höytiälle. Purettuani rangantapaiset kasaan ajelin kotiin syömään. 

Hain uuden kuorman ja vein Höytiälle - tällä kertaa M-L mukana. Emilia ja Daniel leikkivät naapurin pojan kanssa heidän pihassaan. Purimme M-L:n kanssa kuorman Höytiällä - Milkakin mukana loppupuolella.

Kävin kuorman purun jälkeen 8.1 km lenkillä - "Matolenkin" eli Matomäen lenkin - 7.30 min/km-vauhtia. Timokin oli tullut töistä, mutta eri jaksanut lähteä lenkille - olivat illalla käyneet naapurin kanssa. 

Kun olin jo aika lähellä lenkin loppua, ajeli Tero ohitseni - töiden jälkeen lähti poikien hakureissulle. Lenkin jälkeen kahvi maistui. Menimme saunaan Teron, Timon ja Pian veljen, Tertsin, kanssa - Tertsi ja Anneli olivat jauhamassa ja laittamassa hirvenlihoja. Tertsi oli nimittäin päässyt ampumaan sen hirven seurueessaan. Metkin siitä osille pääsimme. Suuri kiitos! Mukava oli saunoa ja välillä vilvuutella. Pian saunan jälkeen lähdimme ajelemaan kotia kohti, jossa olimme 21.30 jälkeen. Milka tuli kyydissämme Saarijärvelle.

M-L sytytteli vielä takkaan tulen palattuamme kotiin.

Lainausta:

"Kutsumuksen tunteminen auttaa keskittymään olennaiseen

Monilla meistä on liian paljon tehtävää ja liian vähän aikaa kaiken tekemiseen. Hyvästä voi tulla parhaan vihollinen. Kun olet saanut selville Jumalan kutsun elämäsi varalle, on paljon helpompaa arvioida tarjottuja tilaisuuksia ja kieltäytyä niistä, jotka veisivät sinua sivuun siitä tehtävästä, jonka Jumala on sinulle varannut.

Minulla on kaksi läheistä ystävää. Toisella on vain keskinkertaiset kyvyt, mutta koska hän on päättäväisesti keskittynyt pelkästään päämääräänsä, hänen työllään on ollut valtavat vaikutukset. Toinen on paljon kyvykkäämpi, mutta hän on jakanut vouimavaransa useiden eri hankkeiden välille, ja hänen työnsä tulokset ovat olleet vähäisemmät. Kutsumuksen tunteminen auttaa keskittämään voimavaroja ja tulemaan tuotteliaammaksi.

Joku on sanonut: "Tee työsi Herralle. Palkka ei aina ole suuri, mutta eläke-edut ovat ylimaalliset!" Tämä on totta, ja huomaat saavasi erään lisäedun - saat suurta tyytyväisyyttä työstä, jota teet parhaan kykysi mukaan" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 116-117).

Siunausta!

Ps. "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois" (Apost. teot 3:19). .