20150930

30.9. Kohta 7 heräilin Storosevskin kylällä. Oli satanut vähän lunta. Lämmintä n. +1. Luin Hesekielin kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme teetä. Pidin "aamun sanan" - aiheesta jonka koin Jumalan laskeneen sydämelleni. Paikalla Veikon, Daniilin ja minun lisäkseni 2 muuta. 10.30 jälkeen lähdimme Syktyvkariin - liki 100 km päähän. Siellä kävimme neljisin syömässä kaupungilla. Kävin n. 1 h 30 min. lenkillä - tunnin siitä koulun asfalttikentällä. Aika viileää. 19 puhuimme Veikon kanssa miestenillassa. Siunausta! Ps. "Minä tiedän, missä sinä asut (Ilm. 2:13).
29.9. Heräilimme Syktyvkarissa. Laittelimme ja söimme aamupalaa/joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Tein päivittäisen "kuminvetokuntoiluohjelmani". Rukoilimme Veikon kanssa. Puoliltapäivin lähdimme Damiilin ja Veikon kanssa - Damiilin autolla - vajaan 100 km päähän Storosevskiin, jossa oli tilaisuus. Päästyämme perille joimme teetä. Kohta alkoikin tilaisuus, joka kesti aika kauan. Puhuimme Veikon kanssa - ja aika pitkään. Heti kokouksen jälkeen söimme - 17 jälkeen. Se oli varmaan lounas. Syötyämme lähdimme heti yli 20 km päässä olevalle Podjelskin kylälle, jossa oli kokous. Tie oli täynnä "ryssäyksiä" (luetaan rysäyksiä). Puhuimme Veikon kanssa. Tilaisuuden loputtua - jälkeen klo 20 söimme jälleen - ja tukevasti. Ja teehän kuuluu joka aterian yhteyteen lopuksi. Jätin runsaasti jaettavaa hengellistä luettavaa, kuten yleensä. Paluumatkalla kävimme Vominin kylällä tapaamassa yhtä miestä. Siellä meni pitkään. 23.15.olimme takaisin Storosevskissa. Pääsimme heti kuumaan saunaan, josta tulimme seuraavan vuorokauden puolella. Joimme vielä teetä. Nukuimme lattialla patjoilla. Siunausta!

20150928

28.9. Sateinen päivä. Syktyvkarissa. Kävimme tänään Veikon ja Daniilin kanssa rukoilemassa täällä Komissa olevan vakavasti sairaan amerikkalaisen lähetystyöntekijän puolesta. Illalla kävelimme Veikon kanssa kovassa sateessa jonkinmoisen matkan bussipysäkille, josta menimme tulkkimme - professori Jevgenin - kanssa karismaattisen seurakunnan järjestämään liikemiehille tarkoitettuun tilaisuuteen. Puhuimme siinä Veikon kanssa. Täytekakkukahvit. Paluumatkan teimme pikkuautossa. Yksi paikallaollut veli toi meidät. Satoi edelleen. Siunausta! Ps. "Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä ... mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani ..." (Apost.t. 1:6,8).

20150927

27.9. 7 nousin Komiseurakunnan rukoushuoneen yläkerrassa, Syktyvkarissa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Valmistautumista päivän tilaisuuteen - tosin se, mitä aion puhua, oli selvillä jo illalla ja yöllä. Sininen taivas ja auringonpaiste ollut tänään. 9.30.lähdimme Visinkaan - liki 100 km päähän - kokoukseen, joka alkoi klo 11. Menimme Nastjan - 20 v komineitonen - Ladassa, Veikko, minä ja tulkkimme, professori Igusev, filologi. Puhuimme Veikon kanssa. Oli avointa puhua. Tilaisuuden jälkeen söimme. Jätin hengellistä luettavaa jaettavaksi - myös toiselta kylältä olleille. Paluumatkalla kävimme kyytimiehemme Nastjan papalla saunassa yhdellä kylällä. Hirsinen sauna. Teet juotuamme jatkoimme Syktyvkariin, jossa olimme ennen 16. 30 jälkeen. Lähdin heti puolentoista tunnin lenkille kun ennätin. Pimeä kuitenkin tuli. Söimme iltapalaa. Rautasaaren Vesalle syd.nimipv.onnittelut Siun!

20150926

26.9. Syktyvkarissa. Aamulla pilvistä. Päivällä paistoi aurinko. Nousin 7. Luin Hesekielin kirjaa. Rukoilimme Veikon kanssa. Tänään kävin puolentoistatunnin lenkilläkin. En olekaan muutamaan päivään käynyt. Siunausta! Ps. "Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi" (Joh. 15:16).
25.9. Syktyvkarissa. Aamupuoli selkeä. Illalla satoi. Illalla alkoi yörukouskokous komi-rukoushuoneella. Puhuimme Veikon kanssa. Ehkäpä olette uutisista kuulleetkin tai lehdistä lukeneetkin näistä Komin tasavallan ja Syktyvkarin asioista. Siunausta! Ps. "Makeaa on petoksella saatu leipä, mutta pian on suussa pelkkiä kiviä" (Sananl. 20:17).

20150924

24.9. Syktyvkarissa. Illalla tilaisuudessa karismaattisessa seurakunnassa. Heillä iso rakennushanke menossa, käytiin tutustumassa. Jaskarin Erkille vielä tässäkin sydämelliset syntymäpäiväonnittelut "puolipyöreiden" johdosta! Siunausta! Ps. "Jos sanomme, että meillä on yhteys keskenämme (Jumalan kanssa, Kiehisen vuolijan lisäys), mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän (Jumala, Kiehisen vuolijan lisäys) on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme (Jumalan kanssa, Kiehisen vuolijan lisäys), ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä" (1. Joh. 1:6-7).

20150923

23.9. Syktyvkarissa. Luin Hesekielin kirjaa aamulla. Rukoilimme Veikon kanssa. Kävimme Maksamovkan kylällä, muutaman kymmenen kilometrin päässä. Illalla kokous miehille Syktyvkarissa. Puhuimme Veikon kanssa. Keskustelimme. Siunausta! Ps. "Vanhin tervehtii valittua äitiä ja hänen lapsiaan. Minä rakastan teitä totuudessa, enkä yksin minä, vaan kaikki, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden. Rakastan teitä totuuden tähden, joka pysyy meissä ja on ikuisesti oleva meidän kanssamme. Tulkoon osaksemme armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa" (2. Joh. 1-3).

20150922

22.9. Tänään tilaisuus kodissa, Esvassa, täällä Komissa. Puhuimme Veikon kanssa. Tulkkinamme oli professori. Sain antaa 1000 euroa lämmitysjuttuun. Aanulla luin Hesekielin kirjaa - niinkuin tätä nykyä. Veikon kanssa rukoilimme aamulla - niinkuin on tapana. Eilen oli mahdollisuus antaa yhden kylän alkavaan rukoushuonehankkeeseen 200 e. Siunausta! Ps. "Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden (Joh. 16:12-13).

20150921

21.9. Syktyvkarissa, Komin tasavallassa. Siunausta! Ps. "Rakas ystävä, toivon, että sinulle kuuluu joka suhteessa hyvää ja että olet terve; sisäisestihän sinulle kuuluu hyvää. Ilahduin suuresti, kun tänne tulleet veljet kertoivat sinun elävän (vaeltavan - vanh.käännös) totuudessa, niin kuin asia onkin. Mikään ei tuota minulle suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni elävän totuudessa" (3. Joh. 2-4).

20150920

20.9. Hyvissä ajoin nousin yksityishuoneessani, Komi-seurakunnan kirkon yläkerrassa. Suihkun ja aamukahvin jälkeen valmistauduin kokoukseen - tosin jo eilenkin autossa kohti Pietaria ajellessamme. Luin Hesekielin kirjaa. Olin rukouksen hengessä. Klo 11 alkoi komi-seurakunnan tilaisuus. Puhuimme Veikon kanssa. Daniil tulkkasi. Teetarjoilu kokouksen loputtua. Heti tilaisuuden jälkeen - 14 jälkeen lähdin lenkille läheisen koulun asfalttiympyrä-radalle. Kiersin sitä tunnin. Meno- ja paluumatkaan meni 25 min.yhteensä. Kävimme Daniilin, Pavelin ja Veikon kanssa 17 jälkeen syömässä yhdessä paikassa. Illan mittaan vielä keittelimme teetä Veikon kanssa. Tuli valmistauduttua tuleviin tilaisuuksinkin. Siunausta!

19.9.

Nousimme 6.30. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena teki minulle vähän eväitä matkalle. 8.50:ksi vei rakas vaimoni minut Jyväskylään. Matkalla hän luki paikan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä. Veikkoa oltiin myös tuomassa. Siinä kyydissä menin varsinaiselle reissuunlähtö paikalle, josta lähdimme 9 maissa. Pääsimme pikkuautossa Pietariin. Kävimme hakemassa yhden tuntemattoman ihmisen samaan kyytiin. Savitaipaleella kävimme ABC:llä syömässä. Vaalimaalla rajan ylitys kesti 3 h. 21 olimme Pulkovon lentokentällä, jossa nyt olemme. Lento Syktyvkariin lähtee 23.45. Harmaa päivä. Satoikin. Siunausta!

20150918

18.9.

Harmaa aamu - ulkona. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. 

11:ksi ajelin Päivärukoushetkeen helluntairukoushuoneelle. 3 rukoilijaa.

12 maissa hain Danielin koulusta meille. Pian satoi kaatamalla - vesi virtaili vuolaana pihassakin. 

13 maissa hain Emilian koulusta meille.

Denis kävi hakemassa lapset meiltä. Joimme kahvia.

Kyllä minä ihmettelen ihmisten asenteita meidänkin maassamme. Yhtä miestä - lienee ollut ihan luottamusmies - haastateltiin radiossa. Häneltä kysyttiin pääministerin pitämästä TV puheesta. Mies vastasi, että se oli täyttä p....! 

17 maissa menin urheilukentälle 10 km lenkille. Ihan mukavalta tuntui kun hiljakseen etenin. Vauhtini oli 7.11. - 7.31 min/km. Yhden km:n - seitsemännen - kävelin puhtaasti 6.31 min. Satoi puolimatkassa. M-L kävi myös kävelylenkillä. Oli löytänyt puolukoita - ja mustikoitakin. "Lastiikkipussiin" oli kerännyt.

Denis ja Daniel tulivat meille. Samoin Terhi-Marja ja Emilia tyttökerhosta. Juotiin teetä ja syötiin karjalanpiirakoita. Terhi-Marja kirjoitteli minulle valmiiksi maahantulokortin venäjäksi huomista varten. Vähän rukoilimmekin erotessamme. Onhan se merkki siitä, missä luottamuksemme on.

Kävin kuumassa saunassa "lihaa kurittamassa" - no, lie enemmänkin nauttinut löylystä. 

Tänään olen laitellut tavaroita rinkkaan huomista varten.

Jos sydämesi sinua siihen kehottaa, niin muista minua - ja työtoveriani - rukouksin huomenna alkavan matkan suhteen, joka suuntautuu tuonne Uralin suuntaan! Kiitos!

Ja taas sitä lainailua:

"Työnantajaa kunnioittava

"Daniel vastasi: "Ikuisesti eläköön kuningas!" (Dan. 6:22). Mikä ihmeellinen vastaus! Kuningas, Danielin työnantaja oli tullut johdetuksi harhaan, ja hänen oli täytynyt lähettää Daniel leijonien luolaan. Daniel päätti kuitenkin osoittaa esimiehelleen kunnioitusta. Mieti, miten luonnollista hänen olisi ollut sanoa ennemmin: "Senkin roisto! Jumala, joka lähetti enkelinsä sulkemaan leijonien kidat, rankaisee sinua vielä!" Sen sijaan hän osoitti kunnioitusta työnantajalleen.
Uskova työntekijä suhtautuu aina kunnioittavasti esimiehiinsä. Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä 2:18 sanotaan: "Palvelijat (työntekijät), kunnioittakaa isäntiänne (esimiehiänne) ja olkaa heille kuuliaisia, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan myös epäoikeudenmukaisille." Eräs tapa osoittaa kunnioitusta esimiehilleen on se, ettei koskaan osallistu pahan puhumiseen tämän selän takana - silloinkaan, kun hänellä on puutteensa" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 113).

Siunausta!

Ps. "Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen Hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1. Kor. 10:13).

20150917

17.9.

Syyskuukin se menee, että hurisee - miten tuo aika voikin mennä niin nopeasti. Noustuamme - ja ihan "säällisessä" ajoin - söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Harmaa sää.

Het aamupalan jälkeen menimme Marja-Leenan kanssa liiterille ja tekaisimme puukuorman kärryyn. Sitten ei muuta kuin "koslaan" ja ajelimme yhdessä Tampereelle, Terolle. Oriveden ABC:llä söimme. Tero oli tekemässä työhommiaan kotona. Heittelimme kolmisin puut kärrystä heidän rintamamiestalonsa pienestä ikkunasta alakertaan. jutustelimme ja joimme kahvit. Eelis, Aaro ja Nooa saapuivat koulusta. Solakoita jalkapalloilijapoikia. Mari oli vielä töissä. Taisi olla 16 maissa kun lähdimme köröttelemään kotia kohti. Petäjäveden jälkeen satoi kuin saavista kaatamalla. 

Kävimme "Timoilla" viemässä "Terojen" Milenalle lähettämän 1 v synttärilahjan - todella kauniit, kiiltävät, punaiset, Teron Kiinasta ostamat kengät. Timo ja Miro olivat juuri lämmittämässä saunaa kun tulimme heille - ja minuahan ei tarvitse kovin montaa kertaas käskeä siihen(kään) hommaan. Niinpä kun olimme juoneet kahvia ja sen kanssa iltapalaa, istuimmekin kohta Timon kanssa mukavissa löylyissä - taisi ainakin kolme kertaa tulla käydyksi löylyissä ja välillä vilvuuteltua saunan/mökin syksypimeällä kuistilla. 

Selvittyämme kotiin joimme teetä ja otimme vielä palasta.

Jatkelen lainailuja edellispäivien malliin:

"Rukoileva

Uskova työntekijä on rukouksen ihminen. "Kun Daniel sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, hän meni taloonsa ... kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaansa, niin kuin hänellä ennenkin oli ollut tapana" (Dan. 6:11).
Daniel oli aikansa vaikutusvaltaisimman valtion johdossa. Harvat meistä koskaan saavat kantaakseen niin suurta vastuuta kuin hän ja kohtaavat yhtä vaativia aikatauluja kuin hän. Silti hän tiesi rukouksen olevan niin tärkeää, että hän asetti kaiken muun edelle. Jos et rukoile säännöllisesti, työsi kärsii" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.112).

Siunausta!

Ps. "Niin kuin peura janoissaan kaipaa vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala" (Ps. 42:1).

20150916

16.9.

Ei siinä .... mittää. Pilvinen päivä. Satoikin. Mutta mitäpä vikaa sellaisessakaan päivässä - riippuu mistä sunnasta asioita katselee. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Deniskin käväisi moottorisahaa säätelemässä. Yhdessä joimme kahvia ja jutustelimme. Luin Hesekielin kirjaa. Olohuoneessa M-L luki luvun tälle päivälle hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä.

Puoliltapäivin meille tuli vieraita - Raimo ja Maria. Jutustelimme. Joimme kahvia ja söimme hyviä tarjoiluja. Rukoilimme lopuksi. 

Kävin hiljaisella "tavallisen kävelyn", "muutaman kilpakävelyaskelen" ja "juoksuhissuttelun" lenkillä. Vieläkin tuntuu väsymys jaloissa lauantaisen puolimaratonin jälkeen. Ennen kuin olin ihan "Terhien" kohdallakaan, kuului oven aukaisu ja tuttu tytön ääni: "vaaaaaaariiiii!" Emilia oli ikkunasta huomannut tuloni ja juoksi vastaan. Onhan se mukavaa. Eikä se jatku loputtomiin. Siitä voi nauttia nyt. Mukavia lapsenlapsia. 

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan, jonka johteli Rautasaaren Vesa. Hän antoi mahdollisuuden kertoa rukousvastauksista, joita paikalla olleet olivat saaneet. Minäkin kävin kertomassa. N. 13 rukoilijaa.

Klo 21 seurasimme M-L:n kanssa pääministeri Juha Sipilän puhetta Suomen kansalle. Tilanne maamme kohdalla on haastava monella tavalla - erityisesti talouden- ja suuren jatkuvan pakolaistulvan takia. 

Iltapalaa ja hopeateetä.

Asia ei koske minua, mutta meidänkin kaupungissamme - aivan niinkuin Uudesta testamentistakin voimme lukea Jerusalemin ja monien muiden kaupunkien kohdalla - "ylipapit" alkavat sanella, missä voi kertoa evankeliumia ihmisille. Ottavat ison vastuun. Rohkenen rohkaista niitä, jotka ovat saaneet sydämelleen - ja kaikkien meidän pitäisi olla saanut sydämellemme - kertoa ihmisille Pelastajasta Jeesuksesta: Jatkakaa sopivalla ja sopimattomalla ajalla - ja tietenkin sopivalla tavalla! Enemmän tulee totella Jumalan johdatusta kuin ihmisiä. Kun ihmisten annetaan olla rauhassa - ts. matkata kohti kadotusta hiljakseen tai vauhdilla - ei siinä ole juuri kenellekään mitään ongelmaa. Mutta kun tehdään niin kuin Sana opettaa - ja esimerkit siellä - mobilisoi sielujemme vihollinen loppujen lopuksi aina jollakin konstilla joukkonsa "heittämään kapuloita rattaisiin". Usein se tehokkain tapa on laittaa uskonnolliset ihmiset asialle. Yleensäkin meidän uskovienkin keskuudessa on aika paljon sellaista "vähän sinnepäin kallellaan" olevaa evankeliointia - ts. sellaista, jossa ei selkeästi kerrota mitä ihmisen tulee tehdä voidakseen pelastua synnin vallasta ja iankaikkisesta kadotuksesta. Olenko väärässä?

Jatkoksi toisenlaista asiaa - lainausta edellispäivien malliin:

"Uskollinen

Daniel 6:4:ssä Danielia kuvaillaan "uskolliseksi". Uskovan työntekijän on asetettava tavoitteekseen olla työssään uskollinen ja hoitaa työnsä erinomaisesti. Sitten hänen on nähtävä vaivaa tuon tavoitteen saavuttamiseksi" Howard dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 111).

Siunausta!

Ps. "Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä" (Joh. 8:11). 

20150915

15.9.

Pitkään nukutun yön jälkeen maistui aamupala ja kahvi. Kauniit aurinkoiset säät ne sen kun vain jatkuvat. Marja-Leena kävi jo aikaisemmin laittamassa Emiliaa ja Danielia kouluun. Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Daniel polkaisi koulusta pyörällään meille - pääsi 12 maissa. Jatkoi talttahommiaan - kaiverteli nimiä lautaan. Teki ÄITI -sanan loppuun ja myös uuden nimen ISI valmiiksi. Nyt hän on kaivertanut koko perheelle "nimikyltit", kun DANIEL ja EMILIA -nimet on jo aikaisemmin tehtynä. Sellainen pieni puuseppä. Mopokin saatiin käyntiin, joten silläkin poika muutaman kiekan heitti. 

Laitoin tulen takkaan.

Emilian kävin hakemassa 14 maissa koulusta meille. Pääsimmekin heti ruokapöytään kun "mummin muussit" olivat valmiit - eikä tämä ihan tuulesta temmattu juttu olekaan, sillä söimme mm. kukkakaalimuussia. 

Pian syönnin jälkeen lähdimme koko jengi - lapset ja met vanhukset - Tarvaalaan. Mummi ja lapset menivät heille, minä jatkoin rankojen pariin. Tein aurinkoisessa säässä rankakuorman peräkärryyn, jonka Denis jo eilen oli vienyt sinne rankakasan tykö. Saatuani kuorman valmiiksi ajelin kotiin. M-L lupasi harrastaa liikuntaa ja kävellä kotiin.

Kävin urheilukentällä 7 km hiljaisella lenkillä - kävelin ihan "jokamieskävelyä", välillä juosta hissuttelin ja otimpa joitakin "kilpakävelyaskeleentapaisiakin". Ei ole oikein vielä tainnut "olemus" palautua lauantain puolimaratonista. Siksipä hiljaista liikuskelua - sillä vierivä kivi ei sammaloidu. Ennättipä siellä olla parin ihmisen kanssa juttusillakin. Toinen heistä oli sellainen etten ole aiemmin kontaktissa ollutkaan. Nethän net ovat tärkeitä nuot kontaktit ihmisiin. Harrastukset(kin) ovat oikein oivallettuina sellaisia arkielämän "kontaktiinpääsemispaikkoja". Terhi-Marja ja Danielkin tulivat kentälle - Danielilla kun olivat jalkapalloharkat. 

M-L leipoi. Sellaiset tuoksut leijailivat huushollissa, että vesia herautteli kielelle. 

Pithän sitä vähän ottoo iltapallookii...

Josko sitä lainausta jälleen:

"Rehellinen

Daniel 6:4 kertoo, etteivät Danielin työtoverit voineet löytää syytöksilleen perusteita hänen työnteostaan. "Mitään laiminlyöntiä tai rikkomusta" Danielin työnteosta ei löytynyt. Hän oli ehdottoman rehellinen. Tarkastelimme rehellisyyden merkitystä aiemmin tässä kirjassa" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 111).

Siunausta!

Ps. "Karta nuoruuden kiihkoa ja pyri tasapuolisuuteen, uskoon, rakkauteen ja rauhaan niiden kanssa, jotka vilpittömin sydämin pyytävät avukseen Herraa" (2. Tim. 2:22).




20150914

14.9.

Noustuamme uuteen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Aurinkoista. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjan kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten asioiden puolesta.

Denis käväisi. Joimme kahvit.

Kävin rangankarsinnassa - siellä missä nyt kesän aikana aina silloin tällöin on tullut käydyksi. Haettuaan Danielin 12 aikaan koulusta, tuli Denis poikansa kanssa rankapaikkaan myös - neliveto volkkarillaan tuli rankakuorman hakuun. Hyvin se kuorma sieltä lähti. Veivät sen Timolle. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.

14 maissa tulin metsästä kotiin. Söimme.

Laitoin takkaan tulen.

Tutustu www.portti.org . Rukoillaan.

18:ksi menimme M-L:n kanssa Israel-tilaisuuteen Vapaakirkkoon. Vieraita Israelista. Marja Widgren johteli. Video. Mirjam tanssi. Hiekkavirran sisarukset lauloivat. Kahvitarjoilu. Hyvä tilaisuus.

Palattuamme kotiin tilaisuudesta söimme iltapalaa.

Lainailujen jatkoa:

"TYÖNTEKIJÄN VASTUU

Kun tarkastelemme tuttua tarinaa Danielista leijonien luolassa, voimme erottaa kuusi tärkeää uskovan työntekijän vastuuta. Danielin kirjan 6. luvun mukaan Babylonian kuningas Dareios nimitti 120 virkamiestä huolehtimaan valtakunnan hallinnosta, ja kolme miestä, joista yksi oli Daniel, näiden virkamiesten valvojiksi.
Kun kuningas Dareios päätti ylentää Danielin koko valtakunnan johtoon, Danielin työtoverit yrittivät hankkiutua tästä eroon. Ensin he etsivät tilaisuutta mustata hänen maineensa työntekijänä. Kun tämä epäonnistui, he taivuttelivat kuninkaan antamaan harkitsemattoman määräyksen. Kaikkien alamaisten tuli 30 päivän ajan kumartaa ainoastaan kuningasta kuolemanrangaistuksen uhalla. Daniel jatkoi elävän Jumalan palvomista, ja hänet heitettiin leijonien luolaan. Herra pelasti kuitenkin hurskaan palvelijansa lähettämällä enkelinsä sulkemaan leijonien kidat.
Tarkastellaan seuraavaksi uskovan työntekijän ominaisuuksia, joita Danielin elämä ilmensi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.110-111).

Siunausta!

Ps. "Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa! Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä" (Ps. 97:10).






















20150913

13.9.

Noustuamme sunnuntaihin söimme aamupalaa ja joimme kahvia

10:ksi menimme Marja-leenan kanssa helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan - kymmenkunta rukoilijaa. 11 alkoi yläkerrassa lähetysaiheinen tilaisuus, jonka johteli Riihisen Arto. Salon Raimo antoi lähetysinfoa. Turusen Mika puhui. Lauloimme hengellisen laulukirjan lauluja. Rukousta lähetystyön puolesta. Lopussa siunausta halukkaiden erilaisissa vastuissa olevien puolesta. Joku ehdotti, että minuakin siunattaisiin tulevalle matkalle itärajan taakse - josta tietenkin olen kiitollinen. Tilaisuuden loputtua sain yhdeltä seurakuntalaiselta rohkaisevan sanoman ajatellen tuota mainittua matkaa. Tuo työ ei ole seurakuntamme lähetystyötä - on joskus ollut - vaan se on työtä, jota Jumala edelleenkin on johdattanut minut tekemään, sen henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, joka Hänellä on elämääni varten. Lopuksi oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Ajelimme kaupan kautta kotiin.

"Terhit" perheineen tulivat meille. Kävin hiljaisella 8.3 km palauttelulenkillä Tarvaalan suunnassa eilisestä puolimaratonista. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Oli lämmintä. 

Söimme ja joimme kahvia. 

"Timot" saapuivat myös meille. Denis oli lämmitellyt pressusaunan, jonne pääsimme heti - Denis, Daniel, Timo ja minä. Kiuas oli kuuma ja löylyt hyvät. Mukava oli välillä vilvoitella takapihalla ja taas luikahtaa lauteille.

Söimme iltapalaa, kahveineen ynnämuineen - mm. vohveleineen. Rukoilimme porukalla ennen kuin väki lähti koteihinsa.

Tuli katseltua taltiointia Ruotsi - Suomi maaottelusta.

Aikaisempien päivien tapaa jatkuu lainailu:

"Maksa työntekijöille oikeudenmukaista palkkaa viipymättä

Työnantajia kehotetaan maksamaan oikeudenmukaista palkkaa. "(Herra pitää tuomion) niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa" (Mal. 3:5). Heitä kehotetaan myös maksamaan palkat joutuisasti. "Älä tee vääryyttä köyhälle päivätyöläiselle (työntekijälle)... Maksa hänelle työpäivän palkka ennen auringonlaskua... Jos et maksa, hän huutaa avukseen Herraa ja sinä joudut syynalaiseksi" (5. Moos. 24:14-15) (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.110).

Siunausta!

Ps. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan" (1. Moos. 1:1). Uskoessamme tämän, loppujen Raamatussa olevien ihmeiden uskominen on helppoa.

20150912

12.9.

Noustuani söin aamupalaa ja join kahvia. Marja-Leenakin nousi vähän myöhemmin. Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Laitoin kamppeita ja vähän eväitä reppuun ja ajelin Jyväskylään. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Rukoilin matkalla, että voisin löytää hyvin itselleni parkkipaikan. Siinä pä lähellä kilpailupaikkaa oli pysäköinninvalvoja - kilpailujen sellainen toimitsija. Kysyin häneltä, että voiko tuonne alueelle mennä pysäköimään. Sanoi, että se on kilpailutoimitsijoiden alue, mutta saat minulta sellaqisen lapun, jolla voit pysäköidä sinne. Niinpä laitoin sen näkyville autoon ja olin kiitollinen rukousvastauksesta.

Kyseessä oli Finlandia Marathon, johonolin ilmoittautunut puolimaratonille. Koko maratonillakin oli paljon osallistujia. Puolimaratonilla paljon enemmän. Yhteensä tuhansia eri matkoilla. 15.15 oli lähtö minun juoksuuni. Valtava määrä ihmisiä sulloutuneena lähtöpaikalle. Mutta kyllähän se baana väljenee aina juoksun päästessä vauhtiin. Kaksi kertaa kierrettiin järvi - 21 km ja risat. Minullakaan ei mitään ongelmia. Lämmintä oli kun aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Kuten eilen kerroin, minulla ei ollut mitään sijoitus- eikä aikatavoitteita. Aikani oli ihan tarpeeksi hyvä: 2.11.18.5. Sijoitus sarjassani 12. Jakelin Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia, sekä Janne ja Minna Kujalan vihkosta: Yö joka muutti kaiken. Yksi nuori mies sanoi, että hän ei usko Jumalaan. Sanoin, etrtä lue kuitenkin ensin tämä vihkonen - kyseessä oli kirjoittamani Jumalalla on sinulle asiaa -vihkonen.

19.30 jälkeen olin kotona. M-L oli laittanut hyviä tarjoiluja. Kävin saunan löylyissä.

Katselimme M-L:n kanssa netistä Usko tv:n ohjelmaa Alajärveltä. Hyvä tilaisuus.

Lainausta:

"Pidä työntekijät tilivelvollisina

Työnantajan tehtävänä on kertoa työntekijöille, mitä heiltä työssään odotetaan. Työnantajan tulee myös säännöllisesti arvioida heidän suoritustaan ja kertoa heille havainnoistaan. Jos työntekijä ei suoriudu työstään tyydyttävästi eikä ole kykenevä tai halukas muuttumaan, henkilöstövaihdos voi olla paikallaan" (Howard dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 110).

Siunausta!

Ps. "Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani" (Ps. 42:12).

20150911

11.9.

Taivas sininen. Aurinko paistoi. Kaste tippui lehdiltä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki kohdan tälle päivälle hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 jälkeen lähdimme M-L:n kanssa liikenteeseen aurinkoiselle tielle. Ensin pysähdyimme Jyväskylässä, Paviljongilla, josta hain kilpailunumeroni huomista Finlandia marathonin juoksua varten. Tarkoituksenani on hölkötellä puolimaratoni siellä muiden mukana. Minkäänlaisia kilpailullisia ajatuksia ja tavoitteita ei ole olemassa. Vähän pidempi lenkki vain vähän isommassa porukassa.

JKL:stä jatkoimme Kangasniemelle, jossa kävimme ensin syömässä tirripaistit Teboililla - siellä on sellaista hyvää ruokaa joka perjantai. TB:ltä menimme Vanhainkodille äitiä katsomaan. Minusta äiti oli virkeän oloinen, mutta muuten puhui niitä omia juttujaan. Välillä aloitti laulamaan laulua Kiitos sulle Jumalani. Rukoilimme yhdessä Isä meidän rukouksen ja siunasin äitiä Herran siunauksella. Äidin huulet liikkuivat sanojen mukana, kun ovat ennestään tuttuja rukouksia. Lähtiessämme laitoimme virsilevyn soimaan hänelle - niissä kun on tuttuja säveliä ja sanoja. Sinne se äiti jäi käsi pystyssä kun lähdimme ja näkemiit, hei heit ja siunaukset sanoimme.

Vanhainkodilta ajelimme Rasaniemen rantaan ja hurautimme veneellä Mäntyluotoon. Järvi kimalteli auringossa pienessä tuulenvireessä. Oli kaunista. 16.50 maissa olimme saaressa. Veimme sinne mukanamme myös edellisellä reissulla mukaan ottamamme ison, paksun ja painavan maton, joka oli pesussa Saarijärvellä - M-L painepesurilla sen pesi. Emme olleet juuri muuta kuin puoli tuntia saaressa, kun ajelimme vähän järveä katsellen takaisin Rasaniemen rantaan. 

Rannasta menimme käväisemään Heimolla ja Arjalla - veljelläni siinä lähellä. Joimme kahvia. Sen kanssa oli tarjolla juuri paistettuja lihapiirakoita. Olivat paljon herkullisempia kuin kaupasta ostetut. Pianpa sitten lähdimmekin ja ajelimme Hankasalmen kautta kotiin, jossa olimme klo 21 maissa.

Ei päivää ilman lainausta - jatkoa eilisiin:

"Viesti tehokkaasti

Raamatun kertomus Baabelin tornin rakentamisesta opettaa, miten tärkeää on tehokas viestintä. Tuona aikana kaikki puhuivat samaa kieltä, ja ihmiset ottivat yhteiseksi tavoitteekseen korkean tornin rakentamisen. Herra teki tämän merkittävän havainnon: "He ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä" (1. Moos. 11:6).
Koska Jumala ei halunnut ihmisten rakentavan tornia, Hän pysäytti rakentamisen. Ja miten Hän sen teki? Hän esti heidän kommunikointinsa: "Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta" (1. Moos. 11:7).
On erityisen tärkeää kuunnella työntekijöiden valitusten aiheita. "Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni (työntekijöiden) oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani, niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?" (Job 31:13-14). Herkkä, kuunteleva korva on konkreettinen osoitus kiinnostuksesta toisen hyvinvointia kohtaan. Kun valitus on oikeutettu, työnantajan tulee ryhtyä asianmukaisiin toimiin puutteen korjaamiseksi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja sana 2011, s. 109-110).

Siunausta!

Ps. "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni" (Joh. 14:15).

20150910

10.9.

Päivä oli sinisen taivaan ja auringonpaisteen päivä. Noustuani - Marja-Leena jo eiemmin - tuli syödyksi vähän aamupalaa ja juoduksi kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. 

Koetin olla rukouksessa takapihan auringossa.

Tänäänkin syötiin lounastakin. Kiitosaihe sekin.

Denis, Emilia ja Daniel tulivat kalaverkkoja setvimään "sumpuista suoriksi" - no, lapset hommailivat muuta. Pian tulivat myös Samulit - 2 kpl - verkonselvitykseen. Kalamiehiä kaikki - no olenhan minäkin, sillä syömäpuolella kovanlainen sellainen. 

Kävin käyskennellen - ja välillä hiljakseen hölköttelyaskeleitakin ottaen - kylällä. Karvanverran yli 10 km lenkki. Vähän niinkuin palautteluakin eilisestä 5000 m kilpailusta. Ja aurinko paistoi. 

Denis, Emilia ja Daniel käväisivät asialla. Joimme kahvit, yms.

Laitoin tulen takkaan - se kun tuo sää kuitenkin yöksi aina viilenee.

Kuuntelimme Dein kautta Sateet lähetä -tilaisuudesta Seinäjoen helluntaiseurakunnasta. M-L neuloi. Kynttiläkin loi lämmintä loistettaan keittiön pöydällä. Eiväthän net ilot niin isoja tartte olla, kun vaikuttavat positiivisesti elämään - näin ainakin täällä menetetyn metsikön reunamilla.

Iltapalaa.

Lainausta - jatkoksi eilisiin:

"Palvele työntekijöitäsi

Raamatullisen johtajuuden perusta on palvelijan mieli. " Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija" (Matt. 20:26). Liian usein työnantajat keskittyvät tuottamaan suuria voittoja henkilöstönsä kustannuksella. Raamattu kuitenkin ohjaa työnantajaa tasapainottamaan voiton tavoittelua epäitsekkäällä huolenpidolla työntekijöistä. "Isännät (Työnantajat), tehkää palvelijoillenne (työntekijöillenne), mikä oikeus ja kohtuus vaatii, sillä te tiedätte, että teilläkin on Herra taivaassa" (Kol. 4:1).
Työnantajien tulee etsiä luovia tapoja palvella alaisiaan. He voivat esimerkiksi käyttää aikaa ja varoja työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja heidän kouluttamiseensa. Kun työntekijöiden osaaminen kasvaa, sekä työntekijät että yritys voivat yltää parempiin ansioihin" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.109).

Siunausta!

Ps. "Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa" (1. Kor. 6:19-20).

20150909

9.9.

Noustuamme uuteen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 maissa M-L kävi hakemassa Danielin koulusta meille. Hän halusi heti alkaa uusilla taltoillaan nakertelemaan lautaan Emilian nimeä. Niinpä haimme raudan ja minä tein siihen EMILIA -nimen kirjainten rajat kynällä. Siitäpä sitten Daniel taltoilla kaivertamaan syvennyksiä kirjaimiin. 

Söin M-L:n tekemät ruuat, ennen kuin kävin hakemassa Emilian koulusta meille 14 maissa.

14.30:ksi saapui meille - sovitusti - kaksi urheilumiestä. Ajelimme meidän autolla Jämsään, Paunun urheilukentälle, jossa oli Paunu-cupin kilpailuja eri yleisurheilulajeissa ja -sarjoissa. Kävelyssä oli piirinmestaruuskilpailut samalla kun kisattiin myös Paunu-cupissa. Kävelijöitä oli runsaasti eri sarjoissa. Eri ikäryhmille oli yhteensä neljä eri lähtöä ja eri pituisia matkoja. Aikuisurheilu- - eli veteraani- sarjoja ei ollut, vaan yleinen sarja, jossa kävelin 5000 m kilpailun. Tarkoituksenani oli kävellä tekniikan puolesta täysin ehyt kilpailu - viime viikonvaihteen SM-kilpailujen diskauksen jälkeen. Aikaa en ajatellut. Sijoitukseni piirinmestaruuskilpailussa oli 1. Paunu-cupin kilpailussa toinen. Aika oli 32.44. kieppeillä.- kymmenyksiä en muista. Ei kaksinen, mutta oli mukavaa kun saqi puhtaan kävelyn kauden päätteeksi. Yhtään huomautusta tekniikasta en saanut. Yksi tuomari sanoi ääneenkin kilpailun edetessä, että puhtaasti menee. Joidenkin kilpailijoiden palaute oli samanlaista. Kuulin myös kaikkien tuomareiden palautteen kilpailun jälkeen - kun sattuivat ryhmässä seisoskelemaan poislähtiessämme - että ei ollut mitään huomautettavaa. 

Ajellessamme kotia kohti kävimme kahvilla ensimmäisessä tienvarsibaarissa. 21.30 maissa olimme meillä. Matkatoverit jatkoivat matkaansa.  

Söin iltapalaa ja join teetä.

Lainausta edellispäivien malliin:

"TYÖNANTAJAN VASTUU

Uskovan työnantajan täytyy tasapainotella kuin nuorallatanssija. Työnantajan tehtävä on rakastaa, palvella ja rohkaista työntekijää, mutta hänen täytyy myös ottaa johtajan vastuu ja huolehtia siitä, että työntekijät suorittavat heille määrätyt tehtävät. Tarkastellaan muutamia periaatteita, joiden tulisi ohjata työnantajan toimintaa" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 108).

Siunausta!

Ps. "Aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta" (1. Tess. 5:17-18).

20150908

8.9.

Tänäkin aamuna Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emiliaa ja Danielia kouluun. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L haki Danielin koulusta. Me Danielin kanssa kävimme kylällä ostamassa Danielille talttasarjan - eilen siitä jo puhuttiin - että voi niillä tehdä kaiverruksiaan laudanpaloihin. Saa vasaralla naputella "temmin" päähän ja näin opetella niitä käyttelemään. 

Soitinpa nuohoojalle uudestaan - olikin tuossa ihan muutaman minuutin päässä ja tuli meille heti. Pian oli piippu nuohottu - ja lähtihän sitä evankeliumiakin nuohoojan mukaan DVD- ja kirjallisessa muodossa.

14 maissa hain Emilian koulusta meille. Hänkin oli tehnyt tänään siellä puukäsitöitä - sahannaut kuviosahalla leikkuulautaa ja hionut sitä santapaperilla, niin että sanoi käsien olevan ihan kipeät.

Söimme. M-L paistoi vohveliraudalla vohveleita.

Daniel teki taltoillaan hommia. Tein kynällä puuhun DANIEL -nimen. Ensimmäiseen kirjaimeen taltalla ääriviivat ja Daniel otti lastut pois. Niinpä siihen tuli puuhun upotettuna D. Muut kirjaimet poika reunusti taltalla itse ja niinpä oli kohta koko nimi tehtynä. Kätevä poika hommailemaan. 

Terhi-Marja haki lapsensa töistä tullessaan. 

Menimme kylälle M-L:n kanssa - hän kauppaan ja minä urheilukentälle. 5.2 km lenkkeilin hiljaa - en viitsinyt muuta kuin "vähän mallata" kävelyaskelta ja avata nuhaista oloa ulkoilmassa. Terhi-Marja tuli kentälle myös Emilian ja danielin kanssa. Toivat Danielin jalkapalloharjoituksiin. Emiliaa nauratti kun tuli luokseni - naurun aihe oli se, kun äiti oli liukastunut kentälle laskevassa jyrkässä ruohorinteessä. Minä ajattelin, että mitähän Emilia niin kihertää.

Palailtuamme kylältä laitoin takkaan tulen. + 11 astetta - ulkona.

Illan mittaan tuli syötyä iltapalaa pariinkin otteeseen. M-L neuloi. Kynttilä paloi keittiön pöydällä Radiota tuli kuunnelluksi.

Josko sitä lailausta jatkoksi:

"Ole ahkera

"Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on" (Saarn. 9:10).
"Ahkeruus on ihmiselle kallis tavara" (Sananl. 12:27). Raamatussa uutteraan työntekoon ja ahkeruuteen kannustetaan, ja laiskuus tuomitaan toistuvasti: "Joka hoitaa työnsä veltosti, on vahingontekijän veli" (Sananl. 18:9).
Paavalin elämästä saamme esimerkin uutteruudeesta: "Työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi ... me tahdomme olla teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme" (2. Tess. 3:8-9). Työtehosi pitäisi olla sellaisella tasolla, etteivät ihmiset koskaan yhdistäisi laiskuutta ja keskinkertaisuutta Jumalaan.
Älä kuitenkaan näännytä itseäsi liialla työnteolla! Liian ahkera työnteko on yleistynyt epidemian tavoin, ja ylenmääräisestä sitoutuneisuudesta ja keskittymisestä työntekoon on tullut osa kulttuuriamme. Ahkeraa työntekoa on tasapainotettava muilla elämän tärkeillä asioilla. Tärkein niistä on suhteemme Herraan. "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin" (Matt. 6:33). Toiseksi tärkein on perhe.
Mikäli työsi vaatii niin paljon aikaa ja voimavaroja, että laiminlyöt suhdettasi Jeesukseen tai perheeseesi, teet liikaa töitä, työ on liian vaativaa tai työtapasi kaipaa muutosta. Jos tunnistat itsessäsi työnarkomanian piirteitä, huolehdi erityisen tarkasti siitä, ettet unohda muita elämän tärkeitä asioita.
Toisessa Mooseksen kirjassa 34:21 sanotaan: "Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemänneksi päiväksi lopeta työnteko. Myös kyntöjen ja elonkorjuun aikana pidä seitsemäntenä päivänä lepopäivä."
Uskon, että tämä Vanhan testamentin periaate yhdestä lepopäivästä viikossa on käyttökelpoinen myös omana aikanamme. Lepopäivän pitäminen on ollut minulle vaikeaa, erityisesti silloin, kun jonkin projektin määräaika lähestyy tai kun rahahuolet painavat.
Levosta voi tulla uskon kysymys. Onko Herra kykenevä tekemään kuudesta työpäivästämme hedelmällisemmät kuin seitsemästä? Kyllä on! Herra asetti tämän viikottaisen lepopäivän fyysisen, henkisen ja hengellisen terveytemme suojaksi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.106-108).

Siunausta!

Ps. "Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu" (1. Kor. 10:12).

20150907

7.9.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut viel täskii yhdelle lapsen lapsellemme - eli Mirolle! Hyvä nimi ja mukava poika - kuten tietenkin jokaisella/jokainen lastenlapsella/lastenlapsi. 

Marja-Leena kävi tänä aamuna laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Kun minä nousin, oli hän jo alustelemassa sämpylätaikinaa, Aamupalaa ja kahvia. Pilvinen päivä. Luin Valitusvirsiä. Laitoin takkaan tulen.

12 maissa hain Danielin koulusta meille. Hiukan pörräsi pikku-mopolla paihapiirissä.13 haimme Danielin kanssa Emilian. Samalla reissulla Daniel haki kotoa linkkarinsa ja laudanpalat, joihin on tehnyt kaiverruksia - mm. oman nimensä, sekä joitakin kuvia. 

Söimme. "Remusimme" Danielin kanssa. Emilia laittoi mummin tukkaa ja teki hänelle ehostuksia. Daniel myös teki niitä kaiverruksiaan laudanpätkiin. Lupasin hommata hänelle pienen taltan, jolla olisi parempi kaiverrella.

Kävin Emilian ja Danielin kanssa kävelemässä 1.1 km lenkin tässä lähellä hiljakseen. Alkoi sen verran satraa, että vähän kasteli.

Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapsensa kotiin.

17 maissa lähdimme M-L:n kanssa "Timoille". Miron otimme Uuraisilta kyytiin. Kävimme sieltä myös ottamassa pizzan - sellaisen, joka on Miron mielestä hyvänmakuinen. Onhan Miron nimipäivä. Timo oli rakentelemassa liiteriä mennessämme. Söimme kaikenlaisia herkkuja - kolminkertaiset tarjoilut oli. Milena on kyllä mukava iloinen pieni tyttö. Osaa jo vaikka mitä - kiepsahtaa vaikka matalalle pöydällekin. Hyvät olinimipäivät. Ennen 20 olimme kotona takaisin.

Minussa on ollut tänään aikamoinen flunssa - lienee tullut toissa iltana urheilukentällä, kun venyttelin hikisenä kävelyn välissä. 

Lainausta:

"MEIDÄN OSUUTEMME TYÖNTEOSSA

Meillä kaikilla on työhömme liittyen tiettyjä tehtäviä. Raamattu paljastaa, että itse asiassa palvelemme työllämme Herraa, emme ihmisiä. "Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niink uin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille. Muistakaa, että saatte Herralta palkan, osuutenne perinnöstä. Palvelkaa Herraa Kristusta" (Kol. 3:23-24).
Tällä katsantotavalla on syvälliset vaikutukset. Mieti, miten suhtaudut työntekoon. Jos voisit nähdä Jeesuksen Kristuksen esimiehenäsi, tekisitkö työsi uskollisemmin? Tärkein kysymys, johon sinun tulee vastata joka aamu aloittaessasi työnteon, kuuluu: Ketä palvelen työlläni? Palvelet työlläsi Kristusta" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana s.106).

Siunausta!

Ps. "... teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi" (1. Kor. 10:31).

20150906

6.9.

Ihan mukiinmenevä aamu - vähän pilvinen ja sumuinenkin. Söin aamupalaa. Join kahvia. Luin Valitusvirsiä. Marja-Leenakin nousi laittelemaan tarjoilujuttujaan helluntairukoushuoneen tilaisuuden lähetyskahvitusta varten. Jossain vaiheessa myöhemmin "työtoveritytär" Terhi-marja kävi ottamassa hänet kyytille. Minä lähdin 7.30 ajelemaan yhden meille  omalla autollaan tulleen "toverin" kanssa kohti Tamperetta - muitakin alkuperäissuunnitelman mukaan piti tulla meiltä ja matkalta kyytiin, mutta ei sitten tullutkaan. Menivät sukulaistensa kanssa. Matkalla oli sankkaa sumua, mutta aurinkokin alkoi paistelemaan. 

Olimme määränpäässämme - Nokian renkaiden testairadalla - perillä 10.15. Siellä pidettiin Suomen Aikuisurheiluliiton rullaluistelun- ja rullahiihtojen - joissa oli eri matkoja - ja maantiekävelyn - jossa oli myös eri matkoja sarjasta riippuen -  Suomen mestaruuskilpailut. Sää oli koko ajan täysin aurinkoinen. Kävelyrata oli huippuluokkaa - 500 m suora, jota mentiin edestakaisin. Osallistuin kävelyyn, jossa sarjassani oli matkana 10 km. Sarja 65 v. Kilpailuni kesti tänään 3 km. Varoitukset tulivat täyteen - eli oli edessä esim. Pekingin MM-kilpailuista useiden kohtaloksi koitunut diskaaminen. Joillakin siellä varoitukset tulivat täyteen esim. 50 km kilpailussa siten, että radalta oli poistuttava hyvinkin loppuvaiheessa kilpailua. Tällaista "harvinaista herkkua" sain maistaa tämän päivän kisassa. Eli kyseessä on silloin aina jokin sääntöjen vastainen tekniikkavirhe. Jos kysyisit, että harmittiko, niin vastaisin, että ei. Tietenkinhän se aina olisi mukavampaa onnistua. Kävely on kuitenkin arvostelulaji. Varmaan harmittaisi, jos tämä kävely olisi elämän arvoasteikossa kovin ykköasia. Ajattelen kuitenkin niin, että tämän päivän reissukaan ei ollut turha. Sain kuitenkin olla "Jumalan ihmisenä" toteuttamassa Hänen minulle antamaa missiota - tehtävää - kisoissa olevien ihmisten parissa. Sanoinkin sen useiden kohdalla, että näin on - ja että haluan olla välittämässä sielläkin ihmisille parasta mitä tiedän heidän elämäänsä ajatellen. Lukuisia kirjoittamiani "Jumalalla on sinulle asiaa" -vihkosia jäi tälle(kin) matkalle. Olen siitä hyvin iloinen. Uskon jatkuvaan Jumalan johdatukseen ja haluan tuntea vastuuni niiden ihmisten parissa, joiden keskuuteen Jumala on minut johdattanut. Vaikka voisin/haluaisin olla paljon "palavampi" Jeesuksen todistaja, haluan kuitenkin ajatella välittävällä sydämelle runsasta joukkoa minulle tutuiksi käyneitä ihmisiä - ja tuntemattomia samoilla kentillä. Voihan olla, että kaikki heistä eivät ole juuri nyt "sillä aaltopituudella", että hengelliset asiat kovin koskettaisivat, mutta sellainen aika voi tulla - ja joka tapauksessa henkilökohtainen Jeesuksen tunteminen on jokaisen ihmisen ylivoimaisesti tärkein tarve. Tämä siitä syystä, että me olemme kaikki syntisiä. Evankeliumi - Jeesus - on ainoa vastaus ihmisen syntikysymykseen. Kumpa moni "kilpakenttien sankari", toimitsija, katsoja, jne., haluaisi avata sydämensä Jeesukselle ja kokea sen muutoksen, jonka Hän vain voi tuoda ihmisen elämään - tärkein asia siinä muutoksessa on syntien anteeksisaaminen ja erossa Jumalasta elävän ihmisen pääseminen Jumalan yhteyteen. Sitä rukoilen. En halua olla minkään uskonnollisen propagandan välittäjä - saati tuputtelija - vaan sen Elämän, joka tyydyttää ihmisen sisimmän ja tuo sinne todellisen elämän, lähettiläs Sivusta seuratun palkintojenjaon - ei surullisella, vaan iloisella mielellä - jälkeen huristelimme matkatoverin kanssa meille, jossa ensimmäiseksi istahdimme M-L:n kattamaan kahvipöytään. Sen jälkeen matkakaveri jatkoi kotiinsa päin omalla piilillään.

Kävin saunassa.

Iltapalaa, teetä ja kynttilänvaloa.

Juteltiin tuossa M-L-vaimon kanssa, että olisi hyvä järjestää isien ja poikien yhteistä toimintaa ja yhdessäoloa. Ei sen tarvitse olla säännöllistä. Taitaisi olla tilausta sellaiselle. Isä-poika-leiri - vaikkapa yli yhden yön. Isä-poika-retki, tms. Siinä voisivat olla mukana nuoret isät poikiensa kanssa, vanhemmat isät - vaarit - poikiensa ja pojanpoikiensa kanssa. Tapoja varmaan olisi monenlaisia. Ei niiden yhteisten juttujen tarvitseisi olla - tarkoittaa, että eivät saisi olla - kovin filosofisia, vaan hyvin yksinkertaisia. Tänään ajellessamme Tampereelta kotia kohti, soitteli Tero - mein vanhin poika - ja kertoi tulleensa juuri isä-poika-leiriltä, joka oli kestänyt yli yhden yön. Hänellä oli siellä kaikki pojat - 3 kpl - mukana. Jotenkin tuo isä-poika-ajatus sitten lisääntyi vain tuossa pöyvvän ääressä äsken. Isän ei tarvitse olla vain rangaistuksien antaja, vaan hyvä kaveri, jonka kanssa haluaa olla - ja moni poika haluaa olla isänsä kanssa. 

Josko sitä lainailua jälleen edellispäivien malliin:

"3. Ylennykset ovat Jumalan kädessä

Psalmissa 75:6-7 sanotaan: "Ei idästä, ei lännestä, eikä autiomaastakaan tule ketään, joka heidät korottaisi." Niin yllättävältä kuin se voi tuntuakin, esimiehesi ei ole se, joka päättää, saatko ylennyksen vai et. Tämän ymmärtäminen auttaa suhtautumaan työhön eri tavalla, ja sillä pitäisi olla suuri vaikutus siihen, miten hoidat työsi.
Tämä näkökulma Jumalan osuudesta työnteossa eroaa huomattavasti yleisestä ajattelutavasta. Useimmiten ihmiset sulkevat Jumalan työasioiden ulkopuolelle ja uskovat, että menestys ja ylennykset ovat yksin heidän vallassaan. Ne, jotka tuntevat Raamatun opetuksen, lähestyvät työtä täysin toisesta viitekehyksestä. He osaavat välttää tämän merkittävän stressiä ja turhautumista aiheuttavan seikan, koska he ymmärtävät, mikä on Jumalan osuus suhteessa työhömme.
Lopeta lukeminen hetkeksi ja mieti asiaa. Jumala on antanut sinulle taitosi, ja Hänen vallassaan on menestyksesi ja urallasi eteneminen. Mieti, miten tämä näkökulman muutos vaikuttaa sinuun ja tapaasi työskennellä" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.105-106). 

Siunausta!

Ps. "Älkää eksykö! Huono seura hyvät tavat turmelee" (1. Kor. 15:33).

20150905

5.9.

Yöllä tuli vettä kovasti jaksoittain. Pilvinen päivä. Vettä on tullut tänäänkin jaksoittain - välillä nioin, ettei olisi juuri enempää pystynyt tulemaan. Ukkonen jyrähti yhden kerran - minun huonoon kuulooni luottaen. Marja-Leena kävi aamulla kauppa-asioilla ja on leiponut koko päivän - huomenna lähetyskahvitusvuoro heillä Terhi-Marjan kanssa seurakunnassa. Aika pitkään tuli nukutuksi. Aamupalan ja kahvin jälkeen M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Putsasin mustiaviinimarjoja pitkään ja hartaasti - se kun nääs minulta on vähän sellaista hipreätä - hidasta - hommaa, mutta kyllä siitä hyvä tuli ajan kanssa. 

Marjanperkauksen jälkeen kävin "kävelynomaisella" 5.6 km hiljaisella lenkillä urheilukentällä. Ei satanut. 20 maissa tulin pois ja laitoin saunan lämmite. M-L oli saanut leipomiset leivottua ja oli ottanut marjoja puhdistettavakseen.

Kävin saunan lauteilla hikoilemassa.

"Pikkisen" lainailua eilisten jatkoksi:

"Jumala antaa menestyksen

Joosefin elämä on tästä täydellinen esimerkki. "Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa ... Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään" (1. Moos. 39:2-3). Kuten olemme nähneet, sinulla ja minulla on omaq osuutemme, mutta on tärkeää ymmärtää, että menestys tulee viime kädessä Jumalalta" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 105).

Siunausta!

Ps. "Miksi te sanotte minulle: ´Herra, Herra´, mutta ette tee mitä minä sanon?" (Luuk. 6:46).

20150904

4.9.

Pilvinen, satamaton päivä. Jossain vaiheessa aurinkokin koetti näyttäytyä. Marja-Leena kävi aamusta kylällä kauppa-asioilla. Aamusta alkoi myös mustaviinimarjamehu juosta mehumaijasta - ja tuoksua hyvältä. Luin Valitusvirsiä.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 5 rukoilijaa. Arvokas hetki Herran kasvojen edessä. Rukous on tärkeä asia.

Menin suoraan rukoushetkestä hakemaan Danielin koulusta meille - alkumatkan ajoi pyörällään  kotiin, kun meni aamulla sillä kouluun. Emilian hain 13 maissa "samalla systeemillä".

Kävin kylällä M-L:n kauppa-asioilla - samalla tarttui einespizzaa kainaloon. Söimme.

Ulkona työntelimme kuulaa Danielin ja Emilian kanssa. Etsimme heille pienemmän kiven ja minulle suuremman kiven, jota pukkailimme - silloin kyllä aurinkokin paistoi. Danielin kanssa vielä heitimme keihästäkin - sellaista kuivaa puukeppiä. Pikku-mopokin suostui lähtemään käyntiin. Emilia ja Daniel sillä pörisyttelivät pihapiirissä.

Terhi-Marja tuli töistä tullessaan hakemaan Emilian meiltä - menivät 17:ksi tyttökerhoon, jossa T-M on ohjaajana. Daniel jäi meille. M-L oli leiponutkin jotakin pellille.

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä. Köpöttelin tuolla Tarvaalan suunnassa. Mukava sää, n. 16-17 astetta lämmintä. Kun palasin, oli Denis töistä tullessaan hakenut jo Danielin meiltä.

21 maissa piti syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Elämme maailmassa varsin poikkeuksellisia aikoja - mm. suuren pakolaisvaelluksen takia.

Edellispäivien tapaan - lainaukset jatkuvat:

"JUMALAN OSUUS TYÖNTEOSSA

Raamatussa ilmenee kolme asiaa, jotka ovat työhön liittyen Jumalan vastuulla.

1. Jumala antaa työssä tarvittavat taidot

2. Moos. 36: 1-2 havainnollistaa tätä totuutta: "Ja kaikki käsityöläiset, joille Herra on antanut viisautta ja ymmärrystä valmistaa kaikkea." Jumala on antanut jokaiselle meistä ainutkertaiset kyvyt. Meillä on hyvin erilaisia lahjoja, kädentaitoja ja älyllisiä kykyjä. Kyse ei ole siitä, että joku olisi toista parempi, vaan yksinkertaisesti siitä, että olemme saaneet erilaisia taitoja" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 105).

Siunausta!

Ps. "Jokainen, jota vielä ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen kykene ottamaan vastaan syvällistä opetusta" (Hepr. 5:13).

20150903

3.9.

Aikalailla aurinkoista oli sää tänäänkin. Marja-leena kävi aamusta kylällä kauppa-asioilla. Aamupalaa ja kahvia. Luin Valitusvirsiä,. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kävin hakemassa 12 maissa Emiliaa koulusta, mutta hän halusi vielä jäädä sinne kaverin kanssa. Niinpä sitten kun M-L kävi hakemassa Danielia 13 maissa, tuli Emiliakin. Odottelin nuohoojaa, jonka tilasin, mutta eipä häntä saapunut.

Kävin 7 km "kävelynomaisella" lenkillä aurinkoisella urheilukentällä. Aluksi 5 km yhtäjaksoisesti. Venyttelyä. Lopuksi 2 km. 

Palattuani kotiin lähdimme heti M-L:n, Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin kanssa keräämään mustiaviinimarjoja Karstulaan. Daniel oli kova poika keräämään. Emiliakin yhden litran astian. Oli hyvä sää kerätä. 

Palasimme kotiin ennen 20.30 marjanpoiminnasta. Kynttilät palamaan ja iltapalaa, sekä teetä. Laulumaan Jorma soitteli aidosta Tunturi-Lapista.

Sellaistahan se tänään - tämä eläkeläisen elämä.

Jatkoa aikaisempien päivien lainauksille:

"Kunnialliset ammatit

Raamattu ei korota ainuttakaan rehellistä ammattia toisen yläpuolelle. Kaikenlainen työ on arvokasta, ja Raamatussa on edustettuna monenlaisia ammatteja.
Daavid oli paimen ja kuningas. Luukas oli lääkäri. Lyydia oli kauppias, joka myi purppurakankaita. Daniel oli valtion viranomainen. Aamos karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Jos Jumala voi käyttää metsäviikunoiden viljelijää, Hän voi varmasti käyttää myös meitä omassa työssämme. Tämän maailman Vapahtaja oli puuseppä. Jumalan taloudenhoidossa sutonasentajan ja suuren autotehtaan johtajan työ sekä pääpastorin ja seurakunnan sihteerin työ on yhtä arvokasta" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja sana 2011, s. 104).

Siunausta!

Ps. "Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista?" (Room. 10:14).

20150902

2.9.

Aurinkoista oli tänäänkin - kuitenkin viileämpää. Satanut ei. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia - kävin juomassa kupposen takapihan raikkaudessa. Luin Valitusvirsiä - sellainenkin kirja Raamatusta löytyy. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

12 maissa hain Danielin koulusta meille. 14 aikoihin oli Emilian vuoro. Alkumatkan molemmat huristelivat pyörillään, joilla menivät aamulla kouluun. Oli ollut koulukuvauspäivä tänään - voi olla, että taas saadaan uusia kuvia jääkaapin oveen jossain vaiheessa. Siitä näkee kuinka lapset kasvavat - meillä on lastenlasten kuvia paljon siinä jääkaapin ovessa. Danielin kanssa katsoimme netin kautta taltiointia traktorivedon SM-kilpailuista. Onhan se yksi laji sekin.

Söimmekin.

Mummi ja Daniel menivät ruohonleikkuria t5yöntelemään aurinkoon - Daniel oli ensin puikoissa. Emilian kanssa koetimme saada pientä mopoa käyntiin, vaan eihän tuo suostunut. Niinpä Emiliakin meni vuorollaan työntelemään nurmikkoa. Tyhjensin takapihan huvimajan kalusteista, että ruohonleikkaajat saavat "parturoida" senkin lattian.

Kävin 12.3 km "kävelynomaisella" lenkillä - Leuhunkosken Voimalaitoksen lenkin vaariska taaperteli. Aurinkoista vieläkin. Alkoi pilveillä enemmän. Palailtuani lenkiltä olivat lapset jo lähteneet - äiti oli töistä palatessaan noutanut.

"Me kyllä lihomme, mutta emme kasva". Tuollainen lause jäi mieleeni Radio Deistä yhden lähetystyöntekijän lausumana. Mitä se voisi tarkoittaa - meille - hengellisessä mielessä?

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Jesaja 62 -iltaan - se on rukousilta Israelin puolesta, aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Maria toi kuvaterveisiä kesäiseltä Israelin matkaltaan. Oli erinomainen ja innostava. Ulkoisen ilmaisunkin puolesta oli mukava seurata. 17 rukoilijaa.

Palattuamme Rukousillasta söimme iltapalaa ja joimme hopeateetä.

Lainailu - edellispäivien tapaan - jatkuu:

"RAAMATULLINEN NÄKÖKULMA TYÖNTEKOON

Jo ennen syntiinlankeemusta, jolloin synti tuli ihmissuvun osaksi, Jumala asetti ihmisen tekemään työtä. "Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä" (1. Moos. 2:15). Riippumatta siitä, mitä monet ajattelevat, työ tarkoitettiin Eedenin puutarhan synnittömässä ympäristössä alun perin meidän parhaaksemme. Syntiinlankeemuksen jälkeen työstä tuli aikaisempaa vaikeampaa. "Kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi" (1. Moos. 3:17-19).
Työ on niin tärkeä asia, että 2. Mooseksen kirjassa 34:21 Jumala antaa tämän käskyn: "Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemänneksi päiväksi lopeta työnteko. Myös kyntöjen ja elonkorjuun aikana pidä seitsemäntenä päivänä lepopäivä." Vanhan testamentin uskovia edellytettiin tekemään työtä kuutena päivänä viikossa. Uudessa testamentissa Paavali sanoo suorasukaisesti: "Jos joku ei suostu tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä" (2. Tess. 3:10).
Tarkastele huolellisesti tätä jaetta. Siinä sanotaan: "Jos joku ei suostu tekemään työtä." Siinä ei sanota: "Jos joku ei pysty tekemään työtä." Tätä periaatetta ei tule soveltaa niihin, jotka eivät fyysisistä tai psyykkisistä syistä kykene työntekoon. Se on tarkoitettu niille, jotka kykenevät tekemään työtä mutta eivät sitä halua.
Työn ensisijainen tarkoitus on kehittää luonnetta. Kun kirvesmies rakentaa taloa, talo rakentaa samalla kirvesmiestä. Taidot, ahkeruus, näppäryys ja arviointikyky jalostuvat. Työtä ei ole tarkoitettu pelkästään elannon hankkimiseen; se on myös tarkoitettu kehittämään jumalista luonnetta työntekijän elämässä.
Eräällä läheisellä ystävälläni oli sisar, jota hänen vanhempansa ovat elättäneet yli 30 vuotta. Hänen ei ole koskaan tarvinnut kohdata työntekoon kuuluvaa vastuuta ja rasitusta. Sen seurauksena hänen luonteensa on jäänyt osittain kehittymättä, ja hän on epäkypsä monilla elämänalueilla" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 103-104).

Siunausta!

Ps. "Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää" (Hepr. 13:5).