MARRASKUU 2014 (16-30)

30.11.

Nousin samoihin aikoihin kuin nyt ole heräillytkin viimepäivinä. Sitä kun pitää syödä aamupalaa ja ottaa se ”nappi” säännöllisesti ja mittailla paastoarvot verensokerista. Luin Tiituskirjettä. Sitten vielä hiukan loikoilin.

Marja-Leena keitteli kahvit, jota minäkin sitten hieman join – aamulla kun vain teetä. Netin kautta kuului ja näkyi kokous Saalemista, Helsingistä.

Kävin ”kävelyntapaisella” 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. 7.30 min/km. Alle 1 aste pakkasta. Kuiva sää. Aamulla oli maa hallassa. Aurinkokin aamulla hiukan aikaa näkyi. Jalat olivat aika väsyneet lenkillä. Se ei johtunut lenkkeilystä.

Söimme paistettua lohta, höyrytettyä parsakaalia, salaattia, paistettuja lanttu ja porkkana suikaleita.

16:ksi ajelimme M-L.n kanssa helluntairukoushuoneelle tilaisuuteen, jonka johteli Ilolan Niko – hyvällä vähäeleisellä tyylillä. Rautasern Jussi & Ex tempore johti ylistykseen. Iloitsin. Oli raikasta ylistystä. Hyviä, vähemmän meidän seurakunnassa laulettuja lauluja. Yksi kosketinsoitin oli lisää säestyksessä – Jussi soitti niitä molempia yhtä aikaa. Toi hyvän lisävärin ylistyksen säestykseen. Oli hyvä ilmapiiri. Puheen piti Kari O. Niemi. Tilaisuuden lopussa tuli myös koskettava – kehottavakin – profetia. Esirukouspalvelua oli myös. Päälle kahvit alakerrassa – siis kokouksen jälkeen.

Palattuamme kotiin sytyttelin takkaan tulen. Naapurista käytiin Saarijärven Joulua kauppaamassa. Pian tulivat käymään Timo perheineen – Helmi-koira mukana - ja Terhi-Marja perheineen. Söimme iltapalaa ja joimme teetä/glögiä. Seurasimme Milenaa lattialla - hän kun pian varmaan kiepahtaa selältään vatsalleen. Hengen tuli-vihkosta kasailin laululistaa perjantain 5.12. klo 19 KUNNIA ON HERRAN-iltaan. Annoin Timolle. Hän johtaa ryhmää – jossa on 10 akustista kitaraa ja soittajaa –työväentalolla olevassa illassa. Tiistaina – 2.12. klo 18 – on ryhmän harjoitukset helluntairukoushuoneella. Ota yhteyttä (puh. 040-0206858) minuun, jos haluat tulla kitarasi kanssa ryhmään soittamaan. Ei tarvitse olla erinomainen soittaja. Ryhmä säestää ja johtaa yhteislauluja em. illassa.

Siunausta!

Ps. ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä, sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20,21).

29.11.

Marja-Leena meni töihin aamuvuoroon – joskus vanhaakin tarvitaan. Minäkin nousin ihan hyvissä ajoin. Söin aamupalaa ja join teetä. Luin Tiituskirjettä.

Kävelin tavallista ”hietöntä” kävelyä kylälle. Menin Majakan avajaisiin – uusi Majakka. Klo 11-15 oli tuo avajaispäivä. Rautasaaren Vesa johteli päivää. Istuskelin, kuuntelin ja katselin tilaisuutta. Mukava ilmapiiri. Takalon Martti bändin kanssa musisoi päivän aikana. Hänelläkin on ollut näky katutason paikasta – tällaisesta paikasta. Se on tuo näky sellainen, että se ylittää seurakuntarajat. Olen huomannut, että liiallinen ”rajailu” alkaa vaikuttaa seurakunnan ilmapiiriin ja ”kutistus” hiipii seurakuntaan. Arvostan paikallisseurakuntaa – ilman muuta – mutta voitot ja maalit Jumalan valtakuntaan ylittävät paikallisseurakuntien rajat. Iloitsen, kun näkyy oikeanlaista yhdessä tekemistä – eikä siinä tarvita aina ”byrokratian” kautta tapahtuvaa yhteistyötä, mikä sekin on tärkeää. Esim. Kunnia on Herran-illoissa olen pitänyt yhtenä isona asiana koko ajan sitä, että mukana voi olla ihmisiä ”kaikista piireistä” toteuttamassa iltoja. Näin on tapahtunut niissäkin illoissa, joita on ollut nyt työviksellä. Toivon, että sellainen jatkuu. Usein puhutaan tiimityöstä. Olen vaistonnut, että silloin tarkoitetaan tiimityön tekemistä jollakin tietyllä tavalla. Olen matkanvarrella huomannut, että on monenlaista tiimityötä. Kaikki eivät tee sitä samalla tavalla – eikä meillä kaikilla ole kykyä tehdä sitä juuri tietyllä tavalla. Esim. minua – luulen – ei mielletä tiimityöntekijäksi, josta kuitenkin kohdallani on merkkejä ollut. Ajatus on kuitenkin se, että tiimityötä voidaan tehdä monella tavalla. Olen uuden Majakan syntymisasiaa ajatellen huomannut, että – voihan sen kai sanoa – Vesalla on kyky saada asioita liikkeelle ja johtaa asioita. Monia ihmisiähän on mukana kantamassa vastuuta omalla tavallaan ja paikallaan. Majakan tilat ovat mukavat ja valoisat. Oikein sitä odottaa, että mitä Majakan tiloissa tapahtuukaan. Katutason Alfa-kurssillekin olisi Majakalla miellyttävä tila. 11:ksi menin Majakalle ja 13.30 taisin lähteä tallaamaan kotia koti.

Palattuani kotiin söin. M-L tuli töistä kohta myös.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel kävivät meillä. Joimme teetä/lögiä ja söimme sen kanssa jotakin. Lapset kasvavat.

”Menetetyn metsikön laidalla” asustelevat mummi ja vaari kävivät saunan löylyissä. Löylyt olivat erinomaiset ja vastaakin käyttivät.

Siinä iltaa vieteltiin ja kynttilöitä polteltiin. M-L lueskeli kirjaa – kirjasarjaan kuuluvaa - kun on siitä sarjasta niin tykännyt. Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa” (Hebr. 12:14).

28.11.

Se on säännöllisempää tuo aamuinen nousu – ajatellen aamupalaa ja verensokerin mittausta tässä uudessa tilanteessa. Trendi verensokeriarvoissa on ollut laskeva. Itse ajattelen, että ruokavalio yhdessä ”napin” kanssa on vaikuttanut. Liikuntapuoli tätä asiaa ajatellen onkin ollut kunnossa. Aamupalan ja teen – myöhemmin myös kahvin – jälkeen luin 2. Timoteuskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten rukousaiheiden puolesta.

Kävin 10 aikaan terveyskeskuksessa diabeteshoitajalla, kun oli aika sinne sovittu.. Samalla reissulla laittelin julisteita seuraavasta KUNNIA ON HERRAN -illasta eri paikkoihin. Kaupan kautta kotiin.

Tänään sitten oli se päivä, joka oli monille ilon päivä ja toisille surun päivä. Suomen lakiasäätävä elin – eduskunta – äänesti sukupuolineutraalista avioliittolaista – ei tasa-arvoisesta -sellaisesta. Sen kannalla olevat voittivat lukemin 104-92 – taisi se jotain tuollaista olla se lukema. Tämän väärän päätöksen vuoksi uskovien on rukoiltava Suomen puolesta voimakkaammin – vaikkapa tällä tavalla tuon asian muotoillen.

Kävin ”happihypyllä” – 8.3 km ”kävelynomaisella” lenkillä Tarvaalan suunnassa. Menopuolikkaan menin n. 7.07 min/km, paluupuolikkaan n. 6.50 min/km. Muutampi aste lämmintä. Koste ilma. Oikein hyvä lenkkisää.

Denis, Emilia ja Daniel kävivät meillä sen jälkeen kun lapsoset olivat päässeet koulusta.

Tein valmisteluja ajatellen KUNNIA ON HERRAN-iltoja.

Söimme.

Ajelin Timolle, Höytiälle n. 16 ja jotain. Timo siellä naputteli kaiteita uuden talon terassille ja portaisiin. Olivat hyvännäköiset. Lähdimme Jyväskylään JKU:n – Jyväskylän Kenttäurheilijat. –gaalaan JAMK:n auditorioon Lutakon alueelle. 17 oli kahvitarjoilu – kahvit tuli juoduksi, mutta täytekakkuun en koskenut – sen poisjättämiseen kun on nyt iso motivaatio. 18 alkoi palkitsemistilaisuus. Auditorio oli täynnä. Vaikutusvaltaisia puhujiakin oli – olihan JKU vuoden paras yleisurheiluseura Suomessa – mm Kalevan malja kannettiin sisään. Tilaisuuden lopussa Timo haki Miron palkinnot – hän kun ei ollut paikalla. Miro sai pokaalin oltuaan ensimmäinen 11 v poikien taitopistekilpauilussa. Hän sai myös diplomin parista A-luokan tuloksesta. Ja ruusun. Olin Timon ”kyytillä” reissussa. Oma auto oli heidän pihassaan. Syötyämme ”Timoilla” iltapalaa ja juotuamme teetä, ajelin kotiin 23 maissa.

Siunausta!

Ps. ”Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahaintekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut” (Jes. 53:4,5).

27.11.

Noustuani – ”suhteellisen hyvissä ajoin” – laitoin aamupalaa ja join teetä. Ruokavalioon haluan kiinnittää huomiota aika huolellisesti nyt – johtuen siitä viime viikolla saamastani diagnoosista, että minulla on sokeritauti. Luin 2. Timoteuskirjettä. Vielä kuitenkin kävin loikoilemassa jonkin aikaa. Vähän myöhemmin M-L luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tuli hommailtua ulkona joitakin asioita: Kehikon korjaaminen koristepuskan ympärillä, biojätteiden – jo pitempään muhineen – tyhjennys, räystäskourujen pidikkeiden kiristäminen, rännin tyhjentäminen koivunlehdistä…

Söimme.

Odottelimme vieraita, jotka saapuivat sovittuun aikaan – Raili ja Tauno. Juttelimme, joimme kahvia ja rukoilimme tunnelmallisessa kynttilöiden hämärässä.

Seurailimme eduskunnassa käytävää keskustelua sukupuolineutraalista avioliittolakiesityksestä netin kautta. Olihan siellä monenlaisia puheenvuoroja.

Kävin 8.3 km ”kävelynomaisella” lenkillä Tarvaalan suunnassa. Menopuolikas n. 7.37 min/km, paluupuolikas 7.40 min/km. Sateli sumusadetta. Muutama aste lämmintä. Mukava sää. Sula pyörätie on mukava köpötellä. Lenkin jälkeen verensokeri oli 6.3.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Seurasimme eduskunnassa käytävää keskustelua ja puheita sukupuolineutraalista avioliittolakiesityksestä. Mika Niikko piti hyvän puheen, kyllä Timo Soinikin, myöskin Teuvo Hakkarainen, ja monet muutkin – heillä on kielteinen kanta esitykseen. Yksi entinen piispa käytti puheenvuoron hyväksymisen puolesta. Huomenna on se päivä jolloin eduskunta äänestää asiasta. Rukoillaan, että ihme tapahtuisi ja lakiesitys kumottaisiin.

Siunausta!

Ps. ”Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen” (Ps. 90:1b).

26.11.

Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme teetä – myöhemmin vähän kahvia. Sää oli harmaa – silti se ei lintuja haitannut, jotka vilkkaasti ruokailivat ikkunan takana – eikä oravia. Luin 2. Timoteuskirjettä. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Denis, Emilia ja Daniel käväisivät päivällä.

Laitoin tulen takkaan.

Söimme hyviä muikkuja salaatin ja uunissa paistettujen lanttu ja porkkana suikaleiden kanssa. Hyvä ateria.

Ajelimme M-L:n kanssa kylälle – hän meni kauppaan ja tapaamaan yhtä seurakuntamme ikääntynyttä jäsentä, minä urheilukentälle, jossa rata oli täysin sula. Lämmintä 3 astetta. Hyvä lenkkisää. Kävelin kentällä 5 km, min/km ajoin 7.12., 6.54., 7.01., 6.47 ja viimeisen kilometrin kävelin 6.02. min. Sittenpä tulinkin kävellen kotiin 4.5 km, km-ajoin 7 min/km. Pimeä tuli. Mielenkiintoista kuinka tuo lenkillä käynti vaikuttaa verensokeriin. Mittasin lenkin jälkeen sen – ruokailusta oli kulunut 2 h. Lukema oli 6.1. Hetkellisesti se laskee niin paljon – ei edes ruokailu vaikuta sen laskemiseen. Normaalistihan se on korkeimmillaan pari tuntia ruokailusta.

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle rukousiltaan – 20 henkilöä. Rukoilimme mm. eduskunnassa ylihuomenna – perjantaina – olevan sukupuolineutraalin avioliittolakiasian puolesta. Rukoillaan vieläkin, että se ei menisi läpi. Suurin peruste minulle on tässä asiassa Raamattu – se, mitä Jumala sanoo Sanassaan. Ainoastaan siitä – kuinka suhtaudumme Jumalan Sanaan – johtuu siunaus taikka ei-siunaus. Näistä jälkimmäinen vaihtoehto pahimmillaan merkitsee kirousta. Jos kyseinen lakialoite menee läpi, merkitsee se kirousta maallemme ja sen ihmisille. Olemmekohan me uskovaisennimeä kantavat suurelta osin menettäneet suolamme? Se voi näkyä mm. siinä, että emme uskalla/halua tuoda selkeästi esille/näkyviin sellaista Jumalan Sanaa, joka voi olla ”viiltävää” – vääriä asioita tuomitsevaa. Voidaan tuoda asioita esille, mutta ilman Jumalan kirjoitettua Sanaa. Mielestäni se on hälyttävää/vaarallista. Se ei ole rakkaudettomuutta – se päinvastainen tapa voi olla. Suosittelen ottamaan käteen Raamatun ja lukemaan sisältä kuinka ”rakkaudettomasti” Jeesus – ja esim. profeetat, Johannes Kastaja, jne. puhuivat. Silti he rakastivat. Kenen vastuulle jätämme sen, että ihmiset tulevat tietämään Jumalan tahdon, jos seurakunta/me uskovat olemme vaiti?

Siunausta!

Ps. ”Te olette maan suola, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi” (Matt.c5:14).

25.11.

Heräiltyäni söin aamupalaa ja join teetä. Luin 2. Timoteuskirjettä. Ajelin terveyskeskukseen, labraan, jossa otettiin minulta 2 tuntia syömisestä verikoe haiman toiminnasta – sen osalta, mitä siellä haiman poisleikkaamisen jälkeen on jäljellä.

Palattuani kotiin luki Marja-Leena hartauskirjasta paikan ja rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Syötyämme, ajelimme kylälle M-L:n kanssa. Hän meni kaupoille ja käveli reppu selässä kotiin. Minä menin 13.15:ksi hammaslääkäriin. Tulehduksia ei saisi hampaissa olla sokeritaudin ollessa kyseessä – ei muutenkaan.

Mitähän lienee ollut 16 ennen, kun menin urheilukentälle 10 km ”kävelynomaiselle” lenkille. 2 astetta lämmintä ja vähän tuli lisääkin. Lopussa satoi vettä. Sellaista sohjolunta vähän. 7.42. – 8.02 min/km pidin. Viimeisen kilometrin kävelin 6.42 min.

Odotimme vieraita. Laitoin takkaan tulen. Kynttilät ja tuikut paloivat tunnelmallisesti. 18 saapuivat Lehtomäen Teppo ja Anne yhden tyttärensä kanssa. Mukava oli olla yhdessä. Juttelimme, joimme teetä ja lopuksi rukoilimme.

Vielä söimme iltapalaa ja joimme teetä – ainaskin minä.

Eilen blogissani ollut kirjoitus, joka koski Jumalan ajatuksia samaa sukupuolta olevien avioliittolaista – jonka lähetin mahdollisesti laitettavaksi seurakuntamme (Saarijärven helluntaiseurakunta) ”fasebook”-sivulle (no, eihän se mikään sivu ole, mutta kun en muutakaan nimeä osaa käyttää) ja mahdollisesti myös Saarijärvi kuulee-”fasebookiin” – ei ollut sellainen, että sitä olisi voitu ajatella julkaistavaksi em. areenoille. Uskon kyllä Jumalan vaikuttaneen tuon lähettämisajatuksen. Oli siitä kuitenkin sellainen hyöty, että seurakuntamme (Saarijärven helluntaiseurakunta) ”fasebookista” löytyy nyt – ja siinähän se on paljon ”kultivoidummassa” muodossa, kuin minun ”raakavedokseni” - Suomen Helluntaikirkon kannanotto avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön valmisteluun, 14.12.2011.” Helluntaiherätykseen on silloin laskettu kuuluvan 229 seurakuntaa, joista 35 kuului Helluntaikirkkoon. Kuitenkin uskon kaikkien helluntaiherätykseen kuuluvien olevan yhtä mieltä siitä, mitä em. mainitussa kannanotossa sanotaan. Rukoilkaamme, että Jumalan Sanan mukainen kanta voittaa tämän viikon perjantaina eduskunnan isossa salissa. Lakivaliokunnassa se voitti yhdellä äänellä.

Siunausta!

Ps. ”…sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen, että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä…” (Fil. 2:13-14).

24.11.

Heräilin ihan sopivaan aikaan. Söin aamupalaa ja join teetä – vihreää. Luin 2. Timoteuskirjettä. 9:ksi menin Majakalle – vielä sille vanhalle – kun olin Rantsun kanssa sopinut, että tehdään kutsuja seuraavaan KUNNIA ON HERRAN ILTAAN. Sehän on pe. 5.12. klo 19 Työväentalolla. Sinne! Tervetuloa! Majakkaväellä oli tänään tavaroiden muuttoa uuteen Majakkaan, mutta aamurukoushetki oli – siinä sain vähän puhua. Jussin kanssa saimme myös kutsut tehtyä. Rautasaaren Vesa pyysi katsomaan uutta Majakkaa ja esitteli sitä – olikin eka kerta kun siellä kävin. Mukavan tuntuinen paikka. Passaa siinä Majakkaa pidellä.

Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Söimme. Valmistelin seuraavaa matkaa itärajan taakse – 10.12. jHs. Myös KUNNIA ON HERRAN -iltojen suhteen tein valmisteluja. Pitäähän asioita ajatella vähän ”nenäänsä pitemmälle”.

Denis, Emilia ja Daniel käväisivät. Joimme kahvit.

Sytyttelin takkaan tulen.

Kävin 10 km sellaisella ”kävelynomaisella” lenkillä urheilukentällä – raikasta ilmaa hengittelemässä n. 1 asteen lämmön puolella olevassa säässä. 7.54. – 8.15 min/km-vauhtia kuljetin nastalenkkareitani. Viimeisen km:n kävelin 7.08 min. ”sohjopöpperöinen” rata. Palasin lenkiltä 18.30 maissa. Verensokeri oli 6.9. Kummasti se aina laskee lenkin aikana, vaikka muuten on ollut korkeammalla tänäänkin – eli 12-13 lukemissa.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Lähetin tänään tällaisen kirjoituksen laitettavaksi esim. Saarijärvi kuulee ja Saarijärven helluntaiseurakunta fasebook -sivuja varten – onhan tämä asia juuri nyt ajankohtainen Suomen kansaa ajatellen:

Siunausta!

Ps. ”…hakatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos olette maistaneet, että Herra on hyvä” (1. Piet. 2:2).

Ajankohtaisia ajatuksia minua viisaammalta

Aina sana- ja kynävalmis Kiminkisen Tapsa kirjoitteli 18.6.2014. ilmestyneessä Saarijärveläinen -lehdessä, siteeratulla otsikolla: ”Homot – viimeiset neekerit”, parin, aiemmin olleen (21.5., 4.6.) kirjoituksen innoittamana. Olen ihmetellyt, miksi on ollut niin hiljaista kirjoituksen suhteen? Miksi kristityt ovat niin hiljaa? Onko kysymys ”soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu” –ilmiöstä? Onko tuli sammunut ja sali tummunut?

Näkökulma, jonka, Jumalaa ja Hänen Sanaansa häpeämättä, haluan tuoda esille, on raamatullinen. Paineet yhteiskunnassamme sen romuttamiselle ovat valtavat. Järkyttävää on se, että osa luterilaisen kirkon piispoista, arkkipiispan johdolla, kulkee joukkojen kärjessä tällä rappioon ja tuhoon johtavalla kaltevalla tiellä.

Älä, Tapsa, älkäämme kukaan, nostako ajatuksiamme Jumalan ajatusten yläpuolelle! Hän ajattelee kyseisestä asiasta näin: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta… Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa (1. Kor. 6:9-11, 19,20).

Omassa viisaudessaan ihmiset ovat tulleet ajatuksiltaan turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Ihmiset väittävät olevansa viisaita, mutta ovat tulleet tyhmiksi (Room. 1:18-23): ”Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät omat ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen…. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatustensa valtaan tekemään sellaista mikä ei sovi” (Room. 1:24-28)

En halua lyödä ketään Raamatulla, vaan tahdon tuoda esille Jumalan ajatuksen ko. asiassa, koska kaikki ihmiset eivät sitä tiedä – ja monet eivät halua antaa sille mitään arvoa. Jumalan ajatukset näissä asioissa eivät ole vanhentuneita, eivätkä kulttuurisidonnaisia. Hänen tahtonsa on, että alistaisimme ajatuksemme Hänen ajatuksilleen. Jumala rakastaa jokaista syntistä ihmistä – joita me kaikki olemme, mutta Hän vihaa syntiä. Jeesus voi muuttaa jokaisen ihmisen elämän.

Jouko Kuusjärvi

23.11.

Heräsin hyvissä ajoin sunnuntaiaamuun. Valmistauduin päivän tilaisuuteen, jossa minulla oli puhe. Söin aamupalaa ja join kahvia ennen toisia – Marja-Leena oli hereillä silloin kun minäkin. Tero, Mari, Eelis ja Nooa, sekä Miro olivat meillä yötä. Sellainen – 1 astetta.

Ajelin 10:ksi helluntairukoushuoneelle, jossa oli silloin rukoushetki alakerrassa ennen Sunnuntaijuhlaa. Klo 11 alkoi tilaisuus, jonka johteli Riihisen Arto. Hän myös puhui kokouksessa. Ilontuojat lauloivat innoittavia lauluja – myös Emilia oli mukana laulamassa. N. 80 henkeä tilaisuudessa. Puhuin lopuksi. Jatkeeksi kahvit Majakan hyväksi alakerrassa.

14 maissa oli meillä pitkä pöytä katettuna olohuoneeseen. Söimme koko perhekuntana todella hyvät ruuat, jotka M-L oli tehnyt. Kynttilät paloivat ja oli tunnelmaa. Koko mein perhekunta oli paikalla – 16 henkeä. Mukavaa elämää oli. Jonkin ajan kuluttua joimme hyvät kahvit. Sen jälkeen porukat lähtivät koteihinsa – ”Timot”, kokoukseen Uuraisille. Timo oli siellä ”kitaranvarressa”.

17.30 maissa lähdin vähän ottamaan raitista ilmaa. 10 km ”kävelynomaisen” lenkin tein urheilukentällä, 7.53. – 8.22 min/km-vauhdilla. Viimeisen km:n kävelin 7.15 min. 1 aste pakkasta. Lumipöpperöinen rata.

Palattuani lenkiltä sytyttelin takkaan tulen. Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. ”Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen” (Room. 16:27).

22.11.

Marja-Leena meni heti aamusta kauppaan. Lunta oli tullut himpun verran. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Kävin laittamassa linnuille auringonkukansiemeniä ja rasvapalloja.

Ajelimme 14:ksi M-L:n kanssa Hirvaskankaan kautta – josta otimme kyytiin yhden lapsenlapsemme – Majakosken juhlatalolle häihin. Matti – siskoni poika – ja hänen Annansa menivät siellä tänään avioliittoon. Vihkiminen oli vanhalla puolella. Hääjuhla uudella. Söimme hyvää ruokaa ja joimme kahvia – minä vain pelkkää kahvia tietyistä syistä. Ohjelmaakin oli useampaan otteeseen. Mm Kuusjärven Timo lauloi – ja siinä yhteydessä myös toi esille hengellistä puolta. Pirjo – Matin äiti myös piti pienen puheen, jossa myös oli hengellistä antia. Terokin käytti puheenvuoron, jossa antoi neuvoja tuoreelle avioparille. Minäkin pidin pienen puheen – ja iloitsin, että oli mahdollisuus tuoda esille pelastus, pelastaja ja pelastuksen vastaanottaminen – eli suhde Jumalaan Jeesuksen kautta. Se on etuoikeus. Väkeäkin kun oli paljon paikalla. Olihan siellä paljon muutakin mukavaa ohjelmaa. Veljeni Heimon ja vaimonsa Arjan, sekä Teron perheen ja Terhi-Marjan perheen kanssa istuimme samassa pöydässä – paikat oli etukäteen merkitty. Ihmisten siirtyessä vanhalle puolelle häävalssia seuraamaan ja siitä jatkamaan tanssin merkeissä, lähdimme M.-L:n kanssa ajelemaan kotia kohti. N. 1 aste pakkasta. Sateli vähän lunta. Tuulilasi jäätynyt tiukkaan jäähän. Siunausta Matille ja Annalle!

21.30 olimme kotona. Verensokeri 9.4. Laitoin takkaan tulen. Tero perheineen – paitsi Aaro, joka meni Timolle – tuli meille yöksi. Miro tuli heidän mukanaan meille yöksi. Lämmitimme saunan ja saunoimme. Söimme myös iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?” (Luuk. 24:26).

21.11.

Marraskuustakin jäljellä enää vain kolmannes. Noustuamme uuteen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Niin tekivät linnutkin – ja ovara - ikkunan takana – paitsi eivät juoneet kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajatuksissa viikonlopun puhumiset – pieniä palvelutehtäviä ”pastoria tuuratessa”, kun hän on vapaaviikolla. Tein myös yhden homman, joka ollut mielessä tehdä. Niinhän net asiat hoituvat ajallaan.

M-L leipoi. Denis toi lapset – Emilian ja Danielin – meille koulun jälkeen ja otti Toyotamme ja kävi vaihtamassa siihen öljyt ja teki jotain muutakin ”säätöä”.

Sytyttelin tulen takkaan Emilian ja Danielin kanssa.

Söimme.

Denis haki lapsosensa meiltä tuotuaan automme ”huollosta”.

18 jälkeen olin jo helluntairukoushuoneella. Siellä Terhi-Marja oli pitämässä tyttökerhoa. Oli paljon tyttöjä – oli siellä Danielkin. Raamattulähetysilta – Gideonien järjesträmänä - alkoi klo 19. Sen johteli viitasaarelainen veli. Hänen vaimonsa säesti laulut ja soitti viulua. Saarijärven Gideonien puheenjohtaja käytti aloituspuheenvuoron. Yksi sisar kertoili Gideon sisarten työstä. Yksi veli kertoi ja näytti kuvia Raamattujen suurjakelusta Nigeriassa. Minä pidin puheen lopuksi. Eli meitä tilaisuudessa vastuuta kantavia oli 7 henkeä – miksaaja mukaan luettuna. ”Yleisöä” oli yksi veli meidän seurakunnasta, veli ja sisar Vapaaseurakunnasta ja yksi veli luterilaisesta seurakunnasta. Mistähän johtui, että hävetti hieman. Hohhoijakkaa. Eihän siinä mittää. Tilaisuuden lopuksi oli alakerrassa kahvitarjoilu , jonka järjestäjät – Gideonit – järjestivät.

Palattuani 22.30 kotiin söin iltapalaa ja join teetä.

Siunausta!

Ps. ”Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan” (Ps. 121:2).

20.11.

Herättyäni söin aamupalaa ja join neskahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Kävin aamusta hammashoitajalla. Sain ajan hammaslääkärille ensi viikoksi. Tulehduksia ei saisi olla hampaissa sokeritautia ajatellen – ei tieten muutenkaan. Kaupan kautta ajelin kotiin. Marja-Leenakin oli noussut.

Ajelin ”Timoille” Höytiän kuusikoihin saamaan loppuun projektini. Karsiskelin näreenoksat ja sirkkelöin hellapuiksi. Ulkorakennuksen ympäriltä purin tellinkejä – eli revin niistä tarpeista naulat irti ja kasasin laudat ja kakkosneloset. Hämärää siitä vain tuli. Hitaasti hommailin – niin kuin eläkeläisvaarille sopiikin. Välillä söimme hyvät ruuat mökissä ja joimme kahvia. Ennen kotiinlähtöä joimme kahvit. Timo siellä rakennuksellaan putsaili alakerran lattioita vetääkseen siihen vahan.

Palattuani kotiin söin. M-L meni kylälle kaupoille, kun sai auton käyttöön. Denis ja Daniel tulivat meille. Daniel tuli kitaran kanssa suoraan soittotunnilta.Otti kitaransa esiin ja näytti miten hän soittaa. Paperista katsoi ja soitti mm. Jänis istui maassa… - laulua. Kyllä se kävi. Äiti oli Emiliaa käyttämässä Ilontuojien harjoituksissa. Timo ja Miro tulivat heti kohta myös. Perheen naiset – 3 kpl – olivat muualla ensin käymässä, mutta tulivat myös meille myöhemmin. Timon kanssa kävimme 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Minä koetin ”kävelyntapaista” mennä. Timo juoksi. 6.30 min/km-vauhtia etenimme. Mukava sää - 3 astetta pakkasta. Sula pyörätie. Soitimme matkalta, että M-L laittaisi saunan kiukaan lämpiämään. Ilmoittelin Deniksellekin, että sauna on kuumana. Niinpä menimme kolmisin saunaan. Söimme iltapalaa – joka oli hyvä – ja joimme teetä, glögiä, kaakaota, kuka mitäkin. 22 jälkeen lähtivät ”Timot” kotia kohti. Denis lähti heti saunan jälkeen.

Minä olen tänään mittaillut verensokeria aamulla ja aterioiden jälkeen kaksi tuntia. Korkeimmillaan se on ollut 12.2. ja matalimmillaan 8.1. Tuo matalin arvo oli ennen lounasta rankahommien jälkeen. Joatakin syystä lukema on matala liikunnan ja työnteon jälkeen.

Tervetuloa huomenna – pe. 21.11. klo 19 – Raamattulähetysiltaan helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle, Matinkuja 1.

Siunausta!

Ps. ”Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta (Jeesus)” (Joh. 8:47).

19.11.

Noustuani uuteen päivään oli ensimmäisiä hommia mitata verensokeri – ns. paastoarvo. Se oli 12.1. Söin aamupalaa ja join vähän ”nessistä” – neskahvia. Lujin 1. Timoteuskirjettä. Niinpä se piti ottaa vitamiinien lisäksi yksi lääkenappikin – se sokeritautinappi. Tietenkin ruokavaliolla haluan vaikuttaa asiaintilaan niin paljon kuin voi – sitä kummasti löytyy tuota motivaatiota, kun tulee sellainen tarvis. Sanoivat, että lääke voi alkaa vaikuttamaan kahden viikon päästä. Yliluonnollinen ulottuvuus on aina olemassa – se, että Jeesus parantaa. En kirjoita näistä siksi, että olisin jokin ”erikoinen otus” täällä ihmisten parissa, joille tapahtuu samanlaisia asioita – samalla nimikkeellä – ja paljon vakavampiakin. Sekä muilla sairausnimikkeillä, tai muilla asioilla, joita elämään tulee. Kirjoitan ihan vain siksi, että tämä on minun elämääni ja joitakin asioita mitä elämään kuuluu, tulee tähän blogiin kirjooteltua – sellaisia todellisia. Tosin eihän sitä ole tullut sille linjalle lähdettyä, että ihan kaikesta kirjoittelisi – päällisin puolin kuiten. Marja-Leenan ei ollut tarvis nousta kanssani samaan aikaan.

Ajelin ”Timoille” Höytiän mukaviin metsäisiin maisemiin jatkamaan puiden kanssa taajomista. Ensin kuiten kävin katsomassa Timon rakennustyömaalla uutta vuolukiviuunia. Siinä se hienona seisoskeli paikallaan. Eilen ja toissapäivänä oli sen pystyttäjä hommissa ja Timo hanslankarina. Mukavannäköinen lämmönlähde. Niin se talo valmistuu Haloin koneella niitä puita, joita olin sahaillut, sekä kasailin niitä, että ovat helposti peitettävissä. Söimme hyvät ruuat ja joimme kahvikupposet päälle. Jatkoin ruuan jälkeen puuhommia. 2 h ruokailusta mittailin verensokerin – oli 8.1. Alpo ja Deniskin tulivat taloa katsomaan – olivat samalla suunnalla hommissa. Joimme porukalla kahvit. Olin ennen kahvia aloittanut kuusenoksien karsimisen. Se on mukava tuoksu tuossa kuusessa kun sitä karsii. Jatkoin vähän kahvin jälkeen, ennen kuin lähdin ja ajelin kotiin.

Kotiin päästyäni vaihdoin heti lenkkivaatteet ylle ja lähdin ennen 17 köpöttelemään Tarvaalan suuntaan 8.3 km ”kävelynomaista”, 6.57 min/km-vauhtia. 0 astetta. Menomatkalla polki M-L pyörällä vastaan – tuli Emiliaa ja Danielia hoitamasta heiltä. 12 maissa kävi hakemassa heidät koulusta kotiin ja oli heidän kanssaan siihen asti kun vanhemmat saapuivat töistä. Lenkin jälkeen mittailin verensokerin 18 maissa. Oli 9.2.

Söin aterian ja join vähän kahvia.

19:ksi ajelin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. 13 henkeä. Illan johteli ja siinä puhui Turusen Mika. Rukoilimme.

Söin iltapalaa ja join teetä. Oli ensimmäinen kerta kun otin sen toisen sokeritautinapin tälle päivälle. Aamulla yksi ja illalla toinen – sillä tyylillä alussa mennään.

Siunausta!

Ps. ”Hän (Jeesus) sanoi hänelle: Minä tulen ja parannan hänet” (Matt. 8:7).

18.11.

Noustuani ajelin tk:een laboratorioon verikokeisiin. Samalla varasin ajan diabeteshoitajalle. Nukuskelin vielä vähän tultuani kotiin. Söimme ja joimme kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin viemässä vielä yhden kokeen tk:n laboratorioon. Hain apoteekista sokeritautilääkkeen. 14:ksi menin tk:een diabeteshoitajan vastaanotolle. Siellä mitattu verensokeri oli 16.6. Juteltiin. Sain neuvoja, ”verensokerinmittauskalustoa”, yms. Kaupan kautta kotiin.

Söimme. M-L oli paistanut haukipihvejä. Minusta ne olivat hyviä salaatin kanssa. Ruuan jälkeen nielaisin elämäni ensimmäisen sokeritautitabletin. Sytyttelin tulen takkaan. 2 h ruokailun jälkeen – klo 18 - oli verensokeri 14 ja risat.

18 jälkeen kävin 10 km ”kävelyntapaisella” lenkillä urheilukentällä, 7.12. – 8.05 min/km. Viimeisen – kymmenennen – kävelin 6.33 min. Pakkasta 1 aste. Vajaa 1 sm lunta. Mukava lenkkisää. Saipahan edes vedellä happea keuhkoihinsa – vaikka ei hiki pahemmin tullutkaan. Palattuani laitoin saunan lämmite. Huvikseni mittasin verensokerin heti lenkin jälkeen – 7.1. Minimaalisesti venyttelin ja kiipesin vastomaan saunan hyviin löylyihin. Saunan jälkeen oli verensokeri 8.2.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä – M-L hopea- ja minä tavallista teetä.

Huomasimme, että Saarijärveläinen -lehdessä ei ollut helluntaiseurakunnan ilmoituksessa ensi perjantain – eli tämän viikon perjantain – tilaisuutta.

Eli: Pe. 21.11. klo 19 on Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Matinkuja 1. Raamattulähetysilta, Gideon -järjestön järjestämänä.

Ohjelmassa:

• musiikkia – Tuula Siitonen
• avaussanat – Martti Luotola
• sisartoiminta – Leila Joutsiniemi
• suurjakelu Nigeriassa – Johannes Hyytinen
• loppuhartaus – Jouko Kuusjärvi

Kahvitarjoilu

Kaikki ovat tervetulleita!

Siunausta!

17.11.

Se oli sellainen päivä. Nousin hyvissä ajoin. Illasta alkaen – 12 h – olin ravinnotta ja menin terveyskeskukseen verikokeisiin. Sokerirasituskokeeseen. Paastoarvo oli 15. Sitten juotiin makeaa nestettä ja ooteltiin kaksi tuntia, jonka jälkeen mitattiin taas verensokeria. Sitä arvoa en vielä sieltä lähtiessäni saanut tietooni.

Palattuani kotiin söin aamupalaa ja join kahvia

Ajelin Uuraisille, Höytiälle, ”Timoille”, tarkoitukseni halkoa lauantaina sirkkelöimäni puut ja pätkiä vähät loput. Vuolukiviuunin kasailija oli siellä Timon kanssa hommissa. Kävin minäkin syömässä hyvät lohet mökissä. Haloskelin koneella puita. Timo kävi ilmoittamassa, että M-L oli soittanut, että olivat soittaneet tk:sta – minulla kun oli puhelin autossa - että minun olisi vielä tänään mentävä tk:een, sillä se rasituskokeen jälkeinen arvo oli ollut 26. Niinpä minä pätkin vain loput rangantapaiset ja peittelin kasan ja ajelin kohta kotiin.

Kävin 8.3 km ”kävelynomaisella ” lenkillä Tarvaalan suunnassa, 7 min/km –vauhtia. Harmaa sää - - 0-1 astetta. Palattuani sytyttelin takkaan tulen. M-L neuloi. Oli hänkin päivällä käynyt jonkinlaisella kävelylenkillä. Söin kunnon aterian – toisen jo tälle päivälle.

17.15. oli minulla aika tk:ssa päivystykseen, jonne menin. Mittasivat sokeriarvon – oli himpun yli 9. Ketoosi- ja tulehdusarvon ottivat myös. Diapetes-lääkkeitä en ennättänyt apteekista hakea ennen sen sulkeutumista. Huomenaamuna täytyy käydä. Veri- ym. kokeita labraan määräsivät myös. Huomenaamulla menen, jHs. Samoin on mentävä käymään diabeteshoitajalle saamaan ohjeita – ja mm. verensokerimittari. Sitä en tiedä kuinka paljon asiaan vaikuttaa se, että minulta 2010 sairauden aikana leikattiin tulehtunut haima pois – no, jäihän sinne jokin nystyrä, joka on tuottanut haimaentsyymiä. Sillä on pärjäilty. Sen nystyrän nykykuntoa en tiedä. Sellaista.

Vähän söimme iltapalaa ja joimme teetä – tai M-L aina juokin hopeateetä. Täytyy taas olla ravinnotta, kun aamulla pitää mennä kokeisiin.

Tiedän, että Jumala voi parantaa – ja sitä tulee aktiivisesti pyytääkin. Se tuo kunniaa Jumalalle. Kantoihan Jeesus meidän sairautemmekin ruumiissaan ristille – vaikka jotkut siitäkin ovat erimieltä.

Siunausta!

Ps. ”Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme Hän sälytti päällensä. Me pidimme Häntä rangaistuna, Jumalan hylkäämänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut” (Jes. 53:4-5).

16.11.

On taasen sunnuntai. Herättyämme pääsin kotiparturiin – Marja-Leena muotoili hulmuavat hiukseni sopivaan kokouskuntoon (niille, jotka eivät vuolijaa tunne kerron kyseessä olevan humor -meininki). Luin 1. Timoteuskirjettä. Harmaa päivä – lienee ollut -1 astetta. Velj´mieheltä oli tullut viesti, että TV7:ssa oli näkynyt tuttu mies. Olihan siellä uusimmassa Pirkko Vesavaaran Herätys! –ohjelmassa istuskelemassa vuolijakin vaimonsa vieressä. Tilaisuus oli tässä mein lähellä – Veikontuvalla aikoinaan.

11:ksi ajelehdimme helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaa, jonka johteli pastorimme vaimo Ann-Nina Turunen. Hän myös puhui. Ylistystä olivat johtelemassa Jape ja Heidi Merisalo, Äänekoskelta. Turusen Mika – pastorimme – saarnasi - menetetyn metsikön reunamilla asustelevan vuolijan mielestä tärkeästä aiheesta. Tilaisuuden päätteeksi nautimme remonttikahvit alakerrassa. Remonttiahan sitä piisaa.

Kotihin palattuamme – kaupan kautta – sytyttelin takkaan tulen. M-L laitteli ruokaa, jota sitten kiitollisin mielin nautimme kynttelien tunnelmallisesti palellessa.

Timo perreineen saapui – olivat esikoistaan hakemassa salomailta kotiin. Terhi-Marjakin saapui perreineen. Mukavahan se on kun lapset perreineen käyvät. Joimme kahvia ja glögiä. Tämä aika vuodesta on tunnelmallista aikaa. Mukava poltella tulia – pienempiä ja isompia.

18.15 jälkeen menin urheilukentälle – joka ei ollut nyt punainen, vaan valkoinen. Tosin vain ohuesti, eikä se menoa haitannut. 10 km ”kävelyntapaista” yksikseni kenttää kiertelin, 7.30. – 8.09 min/km-leppoisaa vauhtia. Viimeisen – kymmenennen – kävelin 6.31 min.

Kyllä siellä edellisessäkin KUNNIA ON HERRAN-illassa – pe. 7.11. klo 19 – tuli ihmisiä uskoon. Seuraava KOH-ilta on työväentalolla pe. 5.12. klo 19. Yhteislaulujen säestäjänä toimii n. kymmenhenkinen kitararyhmä, jossa on niin monta akustista kitaraa. Koskettelevan ja puhuttelevan puheen illassa pitää Turusen Mika. Ajattele tulla mukaan! Ajattele myös - jos vain mahdollista – että pyydät ystäviä mukaan iltaan.

Muistetaan rukouksin, että tulevalla viikolla – niin kait se oli – eduskunnassa käsittelyssä oleva sukupuolineutraali avioliittolaki-asia, tavalla tai toisella, kääntyisi voitoksi, ajatellen Jumalan Sanan mukaista avioliittonäkemystä.

Siunausta!

Ps. ”Minä (Jeesus) olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen” (Joh. 12:46).

MARRASKUU 2014 (1-15)

15.11.

Noustuani uuteen päivään – joka oli harmaa ja vähän pakkasen puolella oleva päivä – söin aamupalaa ja join vähän neskahvia. Luin 2. Tessalonikalaiskirjettä.

Ajelin Uuraisille, Höytiän kuusikoihin – no, kyllähän siellä isot lepätkin kasvavat – ”Timoille”. Sirkkelöin rankoja. Putkimies oli siellä Timon kanssa laittamassa vedet huilaamaan uuteen taloon – eli historiallisella hetkellä olin paikalla. Söimme ja joimme kahvia. Timon kanssa kannoimme vuolukiviuunitarpeet sisälle taloon portaiden edestä, johon ne kiitolinjasta ”pudotettiin”. Saihan siinä teputella korkeita portaita ylös taloon kivien kanssa, jotka välillä olivat painavia – muutama oikeinkin painava, mutta net tietenkin kannettiin kahestaan. 3200 kg oli kiveä yhteensä. Sinne lattioille levitettiin, että uunin kokoaja saa pian kasata niistä lämmönlähteen taloon. Pimeänhän se teki ennen kuin kaikki kivet olivat sisällä. Söimme ja joimme kahvia. Pieni päivänsäde – Milena – nakitteli silmiin ja antoi kauniita hymyjään. Sittenpä ajelin kotiin Saarijärvelle.

Päästyäni kotiin paloivat ulko-oven edessä tunnelmalliset valot. Sisällä kynttilöitä ja tuikkuja eri puolilla. Marja-Leena oli hakenut puut sisälle. Sytyttelin tulen takkaan. Heti tultuani laitoin saunan lämmite. Mukava oli päästä hyviin löylyihin jo usein käytettyä vastantynkää heiluttelemaan.

Iltapalaa ja teetä.

Täällä ihmisten maailmassa on valtava määrä kärsimystä - Kuullessamme esim. Irakissa tapahtuvista kauheuksista esim. kristittyjä kohtaan.

Tänään täyttää ei-pyöreitä vuosia yksi huipputyyppi Tampereella – sydämelliset onnittelut esikoisellemme Terolle! Siunausta ja johdatusta tuleviin päiviisi! 10.11. oli synttäripäivä yhdellä toisella huipputyypillä - meidän poikiemme ainoalla siskolla. Sydämelliset onnittelut vielä tässä blogin puitteissakin Terhi-Marjalle! Jumala sinua siunatkoon ja johdattakoon! Laajentukoon molempien vaikutusala hengellisellä rintamalla! Viime pyhänä kyllä jo juhlittiin molempien synttäreitä, mutta kun tuo Isänpäiväkin sattui samalle päivälle, niin mukava on vieläkin muistaa noita synttäreitä. Eiliten taisi olla Kristianin päiväkin, joten siitäkin onnittelut Terolle ja Mirolle! Kyllähän sitä jo tekstarilla tuli eilen muistettuakin, mutta…

Siunausta!

Ps. ”Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen” 1. Piet. 5:10-11).

14.11.

Marja-Leena kävi tänäkin aamuna laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Ilma oli harmaa – vähän pakkasen puolella. Luin 2. Tessalonikalaiskirjettä.

Ajelin Uuraisten Höytiälle, Timolle, sirkkelöimään rankoja. Kantelin myös tontyilla kasoissa olleita tuoreita puita sirkkelöintipaikalle. Se oli hyvää ”kuntopiiriä” – osa puista oli sopivan raskaita. Timo hommaili rakennuksella. Välillä söimme ja joimme kahvia. Pieni päivänsäde – Milena – katseli ja hymyili kopassaan ja sylissä. Päivän päätteeksi joimme kahvit. Sittenpä lähdinkin ajelemaan kotia kohti. Tänään sain lyhyesti puhua evankeliumia yhdelle ei-uskovalle henkilölle. Milenan ja Miron isosisko tuli kyydissäni Saarijärvelle Uuraisten keskustasta. Tie oli aika liukas.

Kun tulin kotiin, oli Daniel meillä – ”äitsy” ja isosisko kun ovat tyttökerhossa helluntairukoushuoneella. Laitoin tulen takkaan. Daniel oli hakenut puut – lienee mummi nostanut rapun edestä sisälle. Lämmitimme Danielin kanssa saunan ja otimme kunnon löylyt oikein vastan kanssa. Terhi-Marja ja Emilia tulivat tyttökerhosta meille. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Voi hyvänen aika! Olemme aikoihin eläneet! On se melkoinen esitys tuo pappien tekemä musiikkivideo! Siinä ollaan ”nostelemassa peukaloa” sukupuolineutraalin avioliiton puolesta. Järkyttävää, mutta totta. Jos muistan oikein niin 44 % papeista on sen kannalla ja 41 % vastaan. On vaikea ymmärtää, että mikseivät hengellisentyön tekijät voi ottaa Jumalan Sanaa ohjenuorakseen. Eihän meillä ole mitään muuta mihin perustamme kantamme. Kuitenkaan ensisijainen tehtävämme ei ole kauhistella, vaan rukoilla, että Jumala meitä armahtaisi. Se hetki, jolloin asian tiimoilta jotakin eduskunnassakin tapahtuu, on lähellä. Pappien musiikkivideo on tehty petaamaan heidän mielestään oikeaa – mutta kuitenkin väärää – lopputulosta.

Siunausta!

Ps. ”Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan” (Sananl. 18:10).

13.11.

Marja-Leena meni aamulla laittamaan ja viemään Emilian ja Danielin kouluun. Minä nousin hiukan myöhemmin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Rukoilimme hiukan. Harmaa päivä. Vähän lumihärmää maassa. n. - 2 astetta, joka myöhemmin muuttui – 0-1 asteeseen.

Ajelin Uuraisille, Höytiän kuusikkoon sirkkelöimään rankoja ”Timoille”. Välillä söimme ja joimme kahvia. Työpäivän päätteeksi joimme hyvät kahvit. Pikku-Milena katselee entistä kiinteämmin ja väläyttelee kauniita hymyjään. Muutenkin katselee ympäristöään entistä enemmän. Timo se vain rakentelee viimeisiä kohteita talossaan. Piiakin siellä oli siivoilemassa paikkoja.

Tultuani kotiin vaihdoin heti lenkkivaatteet ylle. Menimme M-L:n kanssa kylälle – hän kauppa-asioille, minä pimeälle kentälle kiertelemään. 10 km ”lenkitin”. 9 km km-ajoin 7.16. – 7.35 haarukkaan. Viimeisen km:n – sen kymmenennen – kävelin 6.03 min. Pakkasta 0-1. Hieman lumihärmää radalla, mikä ei haitannut. Juuri saatuani ”urakkani” loppuun tuli M-L. Ajelimme kothin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Sytyttelin tulen takkaan. M-L neuloi.

Siunausta!

Ps. ”Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle” (Luuk. 12:35-36).

12.11.

Marja-Leena kävi aamulla laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Minä en vielä noussut – ja M-L:kin vielä tultuaan veteli unia. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Harmaa päivä – lämmön puolella kuitenkin. Paino 78 kg.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin meille koulusta. Välipalan jälkeen menimme Emilian ja Danielin kanssa ulos. Daniel ensin kasasi pari laatikollista puita ja vei ne kottikärryllä portaiden eteen takkaa varten. Tein nyt net tikkaat. Yhdessä ruuveja ruuvailimme – minä pidin poraa ja Emilia ja Daniel ”painoivat liipasinta”. Kun Emilia paineli sisähommiin, teki Daniel asfalttitietä – ensin karkeampaa soiraa alle ja sitten asfalttia, multaa johon sekoitti vettä päälle. Siitähän sitä pikitietä syntyikin. Tolppia laittoi pystyyn merkiksi, että siitä ei saa ajaa. Tekipä vielä laudanpätkistäkin tietä ennen kuin meni sisälle. Siellähän net tikkaat nyt ovat seinänvierellä – M-L ei ole vielä antanut niistä lausuntoa, kun ei ole niitä nähnyt (humor). Mutta: työn kun näkee, niin tekijän tuntee. Näinhän se menee – käyttääkseni tätä nykysanontaa.

Syötiin. Sytyttelin tulen takkaan. M-L mm. neuloskeli(kin). Terhi-Marja tuli hakemaan lapsiaan töistä tullessaan. Timo, Pia, Miro ja Milena saapuivat. Menimme Timon kanssa urheilukentälle 10 km lenkille – niin kuin etukäteen oli sovittukin. ”Kävelyntapaista” minä menin, Timo juoksenteli. 6.02. – 6.45 min/km menimme. Viimeisen – sen kymmenennen – kävelin 5.26 min. Timo juoksi vauhdikkaammin. Hiukan sateli lunta. Vähän lämpimän puolella. Mukava lenkkisää. Saunan oli M-L jo laittanut lämmite, joten pääsimme pian löylyihin – jonne Mirokin tuli.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä – oli hyviä tarjoiluja. Lyhyen iltarukouksen pidimme ennen kuin ”Timiot” lähtivät. Miron ja Milenan isonsiskonkin hakivat kylältä ystävättärensä luota meille.

Siunausta!

Ps. ”Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen; peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin minä sanon teille, häntä te peljätkää” (Luuk. 12:4-5).

11.11.

Heräilimme ”neljän tolpan” päivään. Se oli kostea ja harmaa. Yöllä satoi vettä välillä ihan niin, että peltikatto kohisi. Noustuamme söin aamupalaa ja join neskahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.

Ajelin ”Timoille” Uuraisille, Höytiän kuusikkoon. Sirkkelöin rankoja – kuten eilitenkin. Timo naker.. , ku rakenteli taloaan. Välillä söimme ja joimme kahvia. Lähtiessäni vielä joimme kahvit. Mökissä oli mukavaa tunnelmaa, kun kynttilä paloi. Märkä päivä – välillä satoi ja puut olivat märkiä koko ajan. En mitään kiirettä pidellyt. Hitaasti – kuin ”täi tervassa” hommailin. Eiväthän net rangat siitä kasasta karkaa – mukava tieten jos saa ennen lumen tuloa korjuuseen.

Ajeltuani kotiin ja heitettyäni märät kuteet pois päältäni, laitoin lenkkikuteet niskaan ja pauinuin heti – 18 jälkeen – 10 km lenkille urheilukentälle. Oli kuivaa. 5-6 astetta lämmintä. Ei voisi parempaa lenkkikeliä olla. ”Kävelyntapaista” etenin koko kympin, km-ajoin: 7.05., 6.37., 6.36., 6.33., 6.38., 6.46., 6.33., 6.47., 6.28. Viimeisen kilometrin – sen kymmenennen – kävelin aikaan 5.27. Tultuani lenkiltä laitoin heti saunan lämmite. Vähän venyttelin ja kiipesin lauteille vastaa heiluttelemaan. Marja-Leena neuloi kiikkustuolissa. Hän oli tänään hakemassa ja vastaanottamassa Emilian ja Danielin koulusta. Olivat sitten heillä äidin töistä tuloon asti.

Siunausta!

Ps. ”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta” (Room. 15:13).

10.11.

Kosteahan se oli aamu – ulkona. Muutampi aste lämmintä. Noustuani söin aamupalaa ja join neskahvia, sekä lujin 1. Tessalonikalaiskirjettä.

Ajelin Uuraisille, Höytiälle, ”Timoille”, sahailemaan sinne talonnurkalle viemiäni rankoja pätkiksi(ksi). Timo rakenteli taloaan – taitaa sellaista viimeistelyä olla. Onhan se mukavannäköinen – itselle rakennettu – talo/koti. Välillä söimme pienessä mökissä, jossa nelihenkinen perhe on asunut pienessä tilassa – nyt 5 kun pikkuneiti Milena syntyi perheeseen. Iloisennäköisiä kaikki ovat kuitenkin. Olivat lapsoset kaikki tänään kotona kun flunssanpoikasta. Söimme välillä hyvää ruokaa ja joimme kahvit päälle hyvän kastettavan kanssa. 15.30 joimme kahvit, jonka jälkeen lähdin luikuttelemaan kotia kohti.

M-L oli tänään hakenut Emilian ja Danielin koulusta ja oli heidän kanssaan heillä niin kauan kuin äiti tuli duunista. Vähän ennen minun tuloani oli tullut kotiin. Puut oli ennättänyt kantaa sisälle. Sytyttelin takkaan tuliset.

17 maissa menin pimeälle urheilukentälle lenkille – tai, eihän se nyt ihan pimeä, kun katuvalot eripuolilla ja kiekkokaukalon valotkin valoa jonkin verran näyttelevät. Rauhassa sai olla – ei ollut muita radankiertäjiä. 10 km yhtäkestoisesti hipsuttelin. Ensin 9 km ”kävelynomaisesti juoksutellen”, km-ajoin: 6.46., 6.30., 6.18., 6.16., 6.24., 6.26., 6.07., 6.18., 6.02. Viimeisen kilometrin – kymmenennen – kävelin aikaan 5.34. Satoi. Lämmintä 5-4 astetta. Oikeastaan sää ei saisi olla koskaan esteenä lenkille lähtöön.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Valmistelin seuraavaa KUNNIA ON HERRAN-iltaa. Se on pe. 5.12. klo 19 Saarijärven Työväentalolla. Jälleen on tulossa mielenkiintoinen Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta. Musiikista on vastaamassa kymmenen hengen akustisen kitaran ryhmä – siis kymmenen kitaraa ja henkilöä. Heidän johdollaan laulamme Hengen tuli-vihkon innoittavia hyviä lauluja, niin että koko Saarijärvi kuulee. Lisäksi musiikkipuolella on mukana Veikko, ”Veke”, Leppänen & Erasmus-yhtye. Jumalan tekoja elämässäni -osiossa on jälleen mielenkiintoista kuultavaa. Kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta rukoillaan, sekä illan lopussa ihan henkilökohtaisesti jokaisen halukkaan puolesta. Seurakuntamme pastorilla - Mika Turusella – on kuulemisenarvoista sanottavaa. Innoittavan tilaisuuden lopussa on mukava istahtaa kahville ja rupattelemaan. Kahvitarjoilun vapaaehtoinen maksu menee hyvään kohteeseen. Ihan haluan pyytää: Tuokaa/pyytäkää ystäviä – tuttuja ja tuntemattomia – mukaan iltaan. Jumalalta saa odottaa suuriakin asioita. Hän on Sanassaan ilmoittanut pelastavansa ihmisiä – antavansa tulevaisuuden ja toivon – parantavansa sairaita, täyttävänsä Pyhällä Hengellä, eheyttävänsä perheitä, vapauttavansa masennuksesta ja ahdistuksesta. Kaikissa asioissa saamme kääntyä Hänen puoleensa, jolla on kaikki mahdollisuudet – ja halukkuus – auttaa meitä. Eikö kannattaisi pyytää hyvissä ajoin toisiakin mukaan?

Siunausta!

Ps. ”…harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne” (Jer. 29:7).

9.11.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia, yms. Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa olivat meillä. Mukava juttu.

11:ksi ajelimme Ehtoollisjuhlaan helluntairukoushuoneelle. MarJa-Leenan kanssa haimme Salmen mukaan kokoukseen. Tilaisuuden johteli Reenilän Jouko. Seurakuntamme kuoro lauloi. Ryhäsen Leo ja Turusen Mika pitivät elävät puheet – jos tällaisia mielipiteitä voi esittää. Ja voihan niitä – ei kuitenkaan ole tarkoitus mitään kouluarvosanoja antaa, vaan sen hengellisen kokemuksen pohjalta, joka itselle on tähän mennessä Jumalan yhteydessä eläessä kertynyt, sen henkilökohtaisella tasolla tekee. Samoin, jos on sanottavaa jostakin asiasta, jonka Jumalan Sanan pohjalta sellaiseksi näkee, on sekin tuotava esille, koskipa ketä tai mitä asiaa tahansa – myös ihmistä tai ihmisryhmää. Ne tietenkin ovat sellaisia asioita, että helposti voidaan leimata henkilöksi, jonka sanotaan puhuvan siksi, siksi ja siksi. Sellaiselle on kuoltava. Vietimme ehtoollista, joka on Jumalan kansan tärkeä juhla – muistella Jeesuksen työtä puolestamme. ”Mein” perhekunta – 15 henkilöä – oli melkein kokonaisuudessaan paikalla tilaisuudessa. Denis puuttui, kun oli Venäjällä. Johtui siitä, että tänään on isänpäivä – siis se, että perhekuntaa oli näillä main. Tilaisuuden jälkeen oli lounas alakerrassa, jonka tuotto tuli uuden Majakan hyväksi. Rautasaaren Vesa kertoikin kokouksessa, että Jumala on ollut voimakkaasti mukana uuden Majakan hommassa.

Kokouksesta tulimmekin meille – ”Terot” ja ”Timot”, sekä Emilia. Terhi-Marja oli Danielin kanssa jalkapalloharkoissa sisätiloissa. Tulivat niiden päätyttyä meille. Söimme voileipä- ja täytekakkua, joimme kahvia, mehua, glögiä, teetä – mitä kukin halusi – ym. herkkuja. Sain mukavia isänpäivälahjoja kortteineen, joista olen kiitollinen ja kiitän kaikkien lasteni perhekuntia! Mukava olla aina silloin tällöin kaikki yhdessä. Lapset kasvavat. Me vanhukset vanhenemme. Myöskin omille lapsille tulee jatkuvasti ikää lisää. Olen Jumalalle perhekunnastamme kiitollinen! Me vanhukset muistamme kaikkia rukouksissa päivittäin.

Timo perheineen lähti ensimmäisenä – menivät levynjulkkarikonserttiin. Tero ja Terhi-Marjakin lähtivät piakkoin sen jälkeen. Me kaksi vanhusta – jotka eivät koe itseään niin vanhoiksi – jäimme tänne menetetyn metsikön reunamille kahdestaan. Aika hiljaiseksikin muuttui talo. Laitoin tulen takkaan.

Lähdin 8.3 km ”kävelynomaisellelenkille” Tarvaalan suuntaan. Hissukseen meneskelin – 7.45 – 7.55 min/km. Oli lämpöasteita mukavasti. Eilen tullut lumikerros sai tänään huutia. Ei tarvinnut ”icebug”-lenkkareita – nasta-sellaisia – jalkoihin, kun paikat olivat sulat. Eilen tarvitsin. Palattuani laitoin saunan lämmite ja pian olin lauteilla vastomassa ja löylyä napottelemassa. Mukavata sekin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Kynttilöitä ja tuikkuloita paleli…

Siunausta!

Ps. ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. Kunnioita isääsi ja äitiäsi – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus – että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä. Ja te isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa” (Ef. 6:1-4).

8.11.

Lumet entisellään noustessamme uuteen päivään. pakkasen puolella hiukan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta tälle päivälle tekstin. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kaupassa. Minä sillä aikaa vähän työntelin lunta pois vuokra-asunnon edustalta. Puistelin muutaman maton ja imuroin. Kävin tekemässä tulen takapihan laavun tulipaikkaan ja paistelin makkarat, yms. laitoin linnuille siemeniä – kolmas 25 kg:n säkki auringonkukansiemeniä menossa. M-L teki keittiöhommia. Laitoin takkaan tulen. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel käväisivät – olivat menossa työväentalolle thai-tilaisuuteen. Ilontuojat lauloi siellä – Emiliakin näin evankeliointimatkalla. Kaupunginjohtajakin mukana. Torkuskelin.

Lähdin ennen 16.30. 8.3 km lenkille – vähän ”kävelyntapaista” 7.45 min/km. Erinomainen lenkkisää – tuuleton, pakkasen puolella alle 1 aste.

M-L leipoi pizzoja. Torkuskelin.

Joimme teetä ja maistelimme pizzoja. Katselimme vähän TV7:sta Kirje isälle -elokuvaa – tosin vain loppua. Eiköhän se arkistossa ole. Kannattaisi katsoa.

23 maissa saapuivat Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa. Heitä odottelimmekin. Söimme iltapalaa – mm. pizzaa.

Blogi-jututkin ovat jälleen reilassa – kiitos Katajamäen Raimolle.

Ilmoittaessani eilen työväentalon KUNNIA ON HERRAN -illassa huomista – su. 9.11. klo 11 helluntairukoushuoneella – Ehtoollisjuhlaa, ilmoitin kyllä puhepuolen ihmiset siinä tilaisuudessa, mutta en huomannut ilmoittaa, että seurakuntamme kuoro on mukana myös – ja kuoro oli illallakin mukana työviksellä. Onneksi ei ollut kuiten tarkoituksellista. Minullehan sitä voi tuollaista sattua.

Siunausta!

Ps. ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra” (1. Kor. 1:31b).

7.11.

Ehkäpä olet huomannutkin, että joku on sotkenut äskettäin blogitekstejäni – ainakin 1.11 alkaen. Se en siis ole ollut minä, joka sellaisia tekstejä kirjoittelee.

Noustuamme tuntui vähän olo väsyneeltä – ei oikein meinannut saada unta yöllä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. maa ja puut olivat valkoisia – lunta oli satanut yöllä paksun kerroksen. Lintuja ahersi syömäpuuhissa runsaasti. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Minä hiljaisella 8.3 km ”tavallisen kävelyn” lenkillä Tarvaalan suunnassa – mustat nahkaiset turvakärkisaappaat jalassa. Varmaan 15 min/km vauhtia. Danielin ja Deniksen tapasin matkalla. Emiliankin tulomatkalla.

Söimme. Vähän kahviakin. 15;ksi ajelin työväentalolle – siellä kun on tänään KUNNIA ON HERRAN-ilta. Keittiö ihmisiä – Marja ja Sirja - tuli aikaisemmin. Sitten Tuomas äänentoiston kanssa. Kuorolaisia tuli myös hyvissä ajoin – seurakuntamme kuoro. Sitten muita vastuunkantajia. Kävin hakemassa Salmen kokoukseen. M-L pääsi Deniksen ja Danielin kyydissä. Terhi-Marja ja Emilia tulivat tyttökerhosta työvikselle. 19 alkoi tilaisuus, jonka johtelin. Jostain syystä jännitti, niin, että oli vaikea pitää mikkiä, kun jotain lyhyesti sanoin alussa. Siitä lähti vielä sellainen rahiseva ääni, kun heilui – siis mikki. Pietilän Paavo toi sanomaa esille heti alussa. Kuoro johti ylistykseen. Hyvin toimii kuoro siinä(kin) roolissa. Paanasen Alena todisti. Pyysin häntä kertomaan uskoontulostaan ja myös jos on muita Jumalan tekoja elämässään. Teppo, Samuli ja Satu rukoilivat kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. He myös jakelivat eteisessä jo lappuja ihmisille, joihin sai kirjoittaa rukous- ja kiitosaiheitaan. Kuoro lauloi ja johti lauluihin. Pertti Saari – Seinäjoelta – kertoi elämästään. Evankelista Timo Närhi puhui ja johti loppuun – rukoukseen ja rukouspalveluun. Oli viitisen ihmistä, jotka halusivat saada syntinsä anteeksi – en tiedä halusivatko myös tulla uskoon. Joitakin oli esirukouspalvelussa. Tiesin – näin – että mukana oli uusia ihmisiä Saarijärveltäkin, jotka eivät olleet uskossa. Tilaisuuden jälkeen juotiin kahvit Uuden majakan hyväksi – Marja ja Sirja olivat ne puuhanneet. Hyvää suuhunpantavaa oli runsaasti. kiitokset kaikille illassa vastuuta kantaneelle ja Herraa palvelleelle!

Palattuamme kotiin söimme vielä iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Ja Tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21).

6.11.

Hiukan oli pakkasta tänäkin aamuna. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. painoni oli 79 kg – ajattelin, että Venäjän reissun jälkeen olisi ollut enemmän, kun liikkuminen siellä oli ”verkkaisempaa”. Jostakin syystä paino on nyt ollut alle 80 kg. Täytyy seurailla. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme lyhyesti yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin Kangasniemelle äitiä katsomaan vanhainkodille. Siellä hän huoneessaan oli sängyssään peiton alla unessa. Herättelin. Alkoi äiti lauleskella. Minä käänsin asioita juttelun puolelle ja oikeisiin asioihin – hengellisiin asioihin. Kun pidin puheenaiheet sillä alueella, osallistui äitikin siihen keskusteluun vastailemalla kysymyksiini. Rukoilimme yhdessä. Sitä en tiedä vieläkö äiti istuu tuolissa, vai onko sängyn omana. Muuten henkisesti äiti on aika pirteä. Pieni ihminen siinä sängyn pohjalla. Koskaanhan ei tiedä milloin on viimeinen tapaaminen – joka tapauksessa se on lähempänä joka hetki. Emme tiedä lähteekö ensimmäisenä nuorempi vai vanhempi, lapsi vaiko vanhempansa. Sen tietää vain Jumala. Kuitenkin voimme olla valmiit sitä hetkeä varten kun uskomme Jeesukseen – muuten tulevaisuuden näkymät iankaikkisuutta ajatellen ovat toivottomat. Anna sinäkin Jeesuksen pelastaa itsesi! Hän on jo valmistanut sinulle pelastuksen, mutta se täytyy ottaa vastaan omaan elämäänsä. Sitä päätöstä et tule koskaan katumaan. Tee se nyt!

Vanhainkodilta ajoin kauppaan ja ostin hautakynttilän, jonka vein isän haudalle palamaan – onhan isän päivä lähellä. Siinä haudan äärellä kiitin siitä isästä, joka oli minun isäni – minulle annettu isä.

Hautausmaalta posottelin Haarajoelle, kotikylälleni. Heimolle menin. Sain heti eteeni lautasellisen hyvää lohikeittoa. Kahvin ryypimme jälkiruuaksi kastettavien kera. Kävimme Rasaniemessä kääntämässä meidän veneemme talvea varten. Mallos oli sula. Siellä se olisi ollut Mäntyluotokin, jonne olisi ollut vapaa vesi soudella. Rannat olivat alastoman näköiset, kun puut olivat riisuutuneet lehtiverhoistaan. Sellainen haikea olo – varmaan monistakin syistä.

Vietyäni Heimon kotiin lähdin Hankasalmen kautta kotia kohti. M-L oli kotona kun 16-17 välillä olin kotosalla.

17 maissa lähdin 10.2 km ”kävelyntapaisellejuoksuhissuttelulenkille” pimeälle urheilukentälle. Alle 7 min/km vauhtia pidin – taisi km pari mennä sekunnin pari ylikin. Pakkasta 1-2 astetta. Tuuleskeli. Lenkin jälkeen kävin tietylle alueelle jakamassa jonkin verran kutsuja huomiseen KUNNIA ON HERRAN-iltaan. Tule sinäkin mukaan! Se kannattaa. Tuo toisiakin mukanasi! Eli: pe. 7.11. klo 19 työväentalolle. Siitä tulee hyvä ilta, koska itse herra on siellä kanssamme. Ilta on tarkoitettu ihan jokaiselle.

Lenkin jälkeen söimme iltapalaa ja joimme teetä. Kuuntelimme Radio Deistä Sateet lähetä-iltaa Seinäjoelta.

Siunausta!

Ps. ”Ja he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden” (Apost. teot 5:41).

5.11.

Kotonahan sitä taas ollaan. Jonkin verran oli pakkasta aamulla. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Käväisin rautakaupassa ostamassa ruuveja tarkoituksena alkaa tekemään tikkaita.

Hain Emilian ja Danielin koulusta meille – tuntuivat olevan iloisia kun jälleen pienen tauon jälkeen tavattiin. laitettiin tuli takkaan.

Kävin 10 km ”kävelynomaisellajuoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä. Muutama aste pakkasta.

Söimme ja joimme kahvia.

Terhi-Marja kävi hakemassa lapsensa meiltä kotiin töistä tullessaan.

19:ksi menimme M-L:n kanssa Jesaja 62 – Israel rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. Lienee liki 30 henkeä ollut. Rautasaaren Kati johteli. Turusen Mika puhui Israel-aiheeseen liittyen. Lampisen Justiina lauloi suoraan Raamatusta lauluja. Rukoilimme kohdennetusti ja johdetusti Israel-aiheista rukousta. Muitakin rukousaiheita oli. Kaikki osiot illassa olivat hyviä. Oli sellaista rukouksenhenkeä, että haluttiin viipyä paikalla, vaikka aikaakin kului. Se on hyvä. Rautasaaren Vesa pyysi tuomaan terveisiä Venäjän matkalta. Lyhyesti muutamin sanoin toin.

Palattuamme kotiin rukousillasta söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa” (Matt. 10:32-33).

4.11.

Junan ritsillähän sitä tänä aamuna heräilin – oli kuuma siellä ylisillä. Joimme neskahvia ja söimme hiukan aamupalantapaista sen kanssa. Luin Kolossalaiskirjettä. Annoin hyvän lentolehtisen hytissämme olleelle pariskunnalle. 10 aikaan Moskovan aikaa olimme Pietarissa, jossa oli lämmintä 11 astetta. Laatokan asemalta otimme taksin ja ajoimme Suomen asemalle, josta lähti nopea juna 11 ja jotain kohti Suomea. Sonata Arctika-yhtye oli tulossa samalla junalla Suomeen. Joku sana vaihdettiin. asemalla. 12.47. olimme Kouvolassa, jossa Aarno oli meitä vastassa Veikon autolla. Menimme Kuusankoskelle Aarnolle, jossa saimme ruuan ja joimme täytekakkukahvit. Sydämelliset kiitokset! Sittenpä Veikon autolla hurruuttelimme kolmisin – Veikko, Valentina ja minä – kohti Jyväskylää. Veikon kanssa ajoimme vuorotellen. Vietyämme Valentinan kotiinsa, vei Veikko minut Matkakeskukseen, jossa kävin syömässä pekonihampurilaisaterian linja-autoa odotellessani, joka lähti 18.50. Kävelin bussipysäkiltä kotiin n. 1 km – Marja-Leena olisi kyllä tullut hakemaan, mutta halusin ottaa vähän raitista ilmaa. Satoi. Meillä paloivat ulko-oven ympärillä jouluisennäköiset valot. Sisällä kynttilät. Oli kodikasta palata kotiin rakkaan vaimonsa luo. Laitoin saunan lämmite. Purkailin rinkkani sisuksen ja pyykkikone alkoi käydä. Kävin löylyttelemässä. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L:lta tuli tekstari junaan, jossa hän sanoi, että sinäkö siellä jo 5 heinäkuuta olevaa Kunnia on herran-iltaa suunnittelet – ja naurava naama. Mistähän niitä tuollaisia virheitä oikein tulee? Tarkoitin tietenkin 5.11. olevaa iltaa – mutta olin kirjoittanut 5.7. Kiitos esirukouksista kaikille niille, jotka muistivat matkaamme Permin Komiin rukouksin! Kiitos myös Veikolle ja Valentinalle jälleen kerran tehdystä matkasta!

Siunausta!

Ps. ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Jeesuksella Kristuksella oli” (Fil. 2:5).

3.11.

Heräsimme himpun ennen 4 Kudymkarin rukoushuoneella. 4.30 söimme aamupalaa ja joimme teetä. 5 aikaan lähdimme Sergein Lada Larguksella kohti n. 135 km päässä olevaa Verescaginon asemaa, josta juna lähti klo 5.37 kohti Sankt-Peterburgia, jossa ollaan - JHs - ti.klo 10. Pakkasta 8 astetta. Sergein Leena-tyttö oli meitä saattamassa. Kun oli saatu petivaatteet levitettyä aloimme nukkumaan - tosin tulkkimme, inkeriläis-babuska Valentina alkoi evankelioimaan 4 hengen hytissämme olevaa pariskuntaa heti aamutuimaan ja juttelu on jatkunut pitkin päivää. Tässä se on matka mennyt yläpetillä retkotellessa. Veikko on naapurihytissä. Tässä junassa sisältyy lippuun vähän ruokaakin ja muuta tarjottavaa. Pe. 5.7.klo 19 työväentalolla olevaan KUNNIA ON HERRAN-iltaan liittyen olen myös hoidellut joitakin juttuja. Huomenna saamme taas aikaa takaisin kun tulemme Suomeen - 3 h Permin Komin aikaan verrattuna. Siunausta!

2.11.

Herättyämme hyvissä ajoin pedit korjattiin pois rukoushuoneen penkeiltä. Luin Kolossalaiskirjettä. Söimme yläkerrassa aamupalaa ja joimme kahvia/teetä. Klo 10 alkoi kokous rukoushuoneella. Puhuimme. Kokouksen jälkeen söimme kokousväen kanssa ja joimme teetä. Jonkin ajan kuluttua oli toinen kokous, jossa puhuin. Joimme teetä pienemmällä porukalla. Kävin 16.30 jälkeen hiljaisella tunnin tavallisen kävelyn lenkillä Gainan suunnassa Permin tiellä. Nyt oli vähän pakkasta. Kura oli kovettunut. Mukava käpötellä. Tänään menemme vielä saunaan - se lämpiää parhaillaan. Illan mittaan syömme iltapalaa ja juomme teetä. Kokouksia tälle reissulle kertyi yhteensä 18. Ihmisiä niissä yhteensä n. 372. Huomenaamuna - jHs - lähtee juna kohti Pietaria n. 135 km päästä klo 5 jälkeen. Siunausta!

1.11.

Se on siellä Suomessa "pyhhäinmiestenpäivä" - nykyisin Pyhäinpäivä. Kuukausikin vaihtui - minun kohdallani täällä Venäjällä. Herättyämme -  Kudymkarissa rukoushuoneella - söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Kolossalaiskirjettä. Lähdimme - tällä kertaa "pitkän Sergein" perusladalla n. 60 km päähän - Bolsaja-Polovina-kylään - pitämään kokousta, joka oli kodissa. Puhuttiin. Hengellistä luettavaakin jätettiin. Yksi poika lupasi jakaa enemmänkin. Kokouksessa lauloivat Ivan ja Sergei, jotka olivat meidän kolmen lisäksi matkassa. Kokouksen jälkeen - ennenkuin lähdimme ajamaan takaisin Kudymcariin - joimme termoksesta teetä/neskahvia autossa. Menomatkalla olivat huonommatkin tieosuudet kovia, kun oli ollut muutama aste pakkasta. Päivän mittaan - kun aurinkokin paistoi vähän - pinta tuli kuraiseksi. Tultuamme majapaikkaamme söimme ja joimme teetä. Hetkisen päästä lähdin hiljaiselle - hiettömälle - tavallisen kävelyn lenkille tunniksi Gainan suuntaan Permin tielle. Oli aika kuraista tiensivu. Pian kävi kutsu syömään ja juomaan teetä. Veikon kanssa kävimme juomassa ennen sitä jo kupilliset teetä. Saunaan emme tänään menneet - se nautinto on huomenna - jHs. Eilen lähetin Tarmolle tekstarin ja pyysin lähettämään s-posteihin pe. 7.11.klo 19 olevan KUNNIA ON HERRAN-julistetta, sekä muistuttamaan huomenna - sunnuntaina - kokouksessa, että seurakuntalaiset laittaisivat s-posteihin, seka fasebookiin julistetta ja että ottaisivat rukoushuoneen eteisen pöydälle jättämiäni kutsuja ja kutsuisivat ihmisia iltaan. Toivoin myös, että juliste heijastettaisiin kokouksen aikana seinälle. Lähtiessäni tänne laitoin puffin paikallisiin lehtiin josko laittaisivat, sekä ilmoituksen. Iltahan on työväentalolla. Mukana on tulisieluinen evankelista, Timo Närhi, Seinäjoelta, sekä "iso ylistysryhmä", Saarijärven helluntaiseurakunnan kuoro. Kutsuisitko tuttujasi - ja tuntemattomiakin - mukaan? Kysehän on perustehtävästäne uskovina - siitä, että haluamme olla kutsumassa ihmisiä uskomaan Jeesukseen ja kansoittamaan taivasta. Siihen meillä tulisi olla intoa laajalla rintamalla - Pyhä Henki kyllä johdattaa. Älä anna taidon puutteesta tulla kapulaa rattaisiin kohdallasi - äläkä viskelet niitä toistenkaan rattaisiin. Nyt on aika... Siunausta! Terveisin Kiehisen vuolija täältä komi-permjakkien alueelta. Rakkaita terveisiä vunukoille - siitä uusimmasta pikku-Milenasta alkaen!