31.10.
Heräilimme Kudymkarissa, rukoushuoneella. Luin Filippiläiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Lauha sää jatkuu - ja lumet saavat kyytiä. Niin, tuota, ni. Eilen meinasin mainita siitä holtittomasti ajelleesta miehestä. Kun ajelimme sieltä kylältä, josta kerroin eilen, niin tienvarressa seisoi mies - kunnossa - mutta UAZ-maasturi oli kaukana "metsähallituksen puolella" - pyörillään - ja melkoisia jälkiä oli tienpenkan lumessa. Nojjoo. Klo 10 oli tänään rukouskokous, jossa olimme mukana, rukoushuoneella. Sitten syötiin ja juotiin teetä. Sen jälkeen ajelimme Jusvaan Viktorin ja yhden sisaren kanssa - n. 25 km päähän - jossa oli kokous kodissa. Puhuimme. Aurinkokin paistoi kuin keväällä. Palattuamme Kudymkariin joimme kahvia. Sitten oli sopiva rako käydä 1 tunnin hiljaisella hiettömällä kävelylenkillä eripuolilla kaupunkia. Oli kengät likaavan kuraista ja sohjoista. 18:ksi menimme tässä Kudymkarissa olevaan - koko Permin Komin alueen - narkomaanien ja alkoholistien hoitopaikkaan. Se on yhteiskunnan ylläpitämä. Oli hyvin kuulijoita. Avointa puhua. Musiikki-ihmisiäkin oli mukana. Annettiin hengellistä luettavaa myös. Palattuamme majapaikkaamme söimme ja joimme teetä. Juteltiin. Pitihän sitä sitten lähteä "potsojolleenkin" unta odottelemaan. Siunausta!
30.10.
30.10.
Hyvissä ajoin heräsimme Kudymkarin rukoushuoneen penkeille tehdyllä vuoteella. Luin Efesolais- ja Filippiläiskirjettä. Söimme yläkerrassa aamupalaa ja joimme nes-kahvia. 10 jälkeen lähdimme Sergein autolla hänen kanssaan Veikko, Valentina ja minä, ajelemaan kohti Jurlaa - yli 40 km - kokoukseen. Pilvet väistyivät kovalla kiireellä - tuli sininen taivas ja auringonpaiste. Eilen oli parhaimmillaan lämmintä 9 astetta. Kokous Jurlassa oli kodissa. Puhuttiin. Sen päälle syötiin ja juotiin teetä. Ajelimme n. 60 km eteenpäin vähän erilaisia teitä. Vastaan tuli auto aika holtittomasti. Ei osunut meihin. Merkeistä päätellen humalainen. Kokous oli Akilovossa, kodissa. Yksi keski-ikäinen nainen tuli uskoon - tuntui, että ihan oikeasti. Puhuttiin. Kokouksen jälkeen syötiin ja juotiin teetä. Ajelimme Kudymkariin ennen 20.30:ntä. Heti menimme Sergein mukana hänen vaimonsa 50 v päiville. Söimme ja joimme teetä. Täytekakkuakin oli. 22 maissa Sergei toi meidät majapaikkaamme Veikon kanssa rukoushuoneelle. Valentina ei ollutkaan mukana. Siunausta!
29.10.
29.10.
Heräsimme Alegilla, Verhnaja-Staritsassa vesisuojaan - + 4 astetta. Luin Efesolaiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme neskahvia. Rukoilimme yhdessä Veikon, Alegin ja Aleksein kanssa. 9 jälkeen lähdimme kävelemään Kaman rantaan Valentinan majapaikan kautta. Suojasään ansiosta oli jäällä vettä. Kannoimme sahauspintoja mukanamme. Pieniä railoja oli paljon. Jos sää tällaisena jatkuu, loppuu kulku joen yli. Jää on vielä niin ohut. Meidän matkoihimme jää tuli sopivasti ja sitä riitti tarpeeksi. Kävelimme autoille. Aleksein UAZissa menimme me ja Alegin Ladassa joitakin kyläläisiä Gainaan. Siellä menimme majapaikkaamme, jossa matkatavaramme olivat. Söimme ja joimme kahvia ja myöhemmin vielä teetä. Tavarat Alegin autoon ja ajelimme n. 170 km matkan Kudymkariin. Aika loskaa oli lumi välillä. Yhdessä mäessä veti karhu rekkaa. Ruoka ja tee odottivat Kudymkarissa. Syömään vaan. 19 alkoi kokous rukoushuoneessa. Puhuttiin. Sen päälle juotiin teetä. Ja sitten saunaan. Ja taas teetä vähän. Sittenpä kello olikin jo 23 päälle. Olimme siirtyneet Permin Komin pohjoisilta alueilta etelämmäksi. Huomenna - jHs - menemme parille kylälle sukulaiskansamme - komi-permjakkien - asuinalueilla. Heidätkin on tarkoitettu taivaaseen - kuten muutkin täälläkin elävät kansallisuudet. Tämän päivän kävelyreissuksi tuli se n. 5
min.kävely Kama-joen ylityksen aikaan. Tässäpä kuva Kaman varrelta. Siunausta!
Vas. Aleksei ("UAZ-mies"), joka on käynyt Saarijärvelläkin, kiehisen vuolija, Valentina-tulkki, Veikko, Aleg (jolla on Lada-Samara Kaman tuolla puolella ja toinen Lada tällä puolella).
28.10.
min.kävely Kama-joen ylityksen aikaan. Tässäpä kuva Kaman varrelta. Siunausta!
Vas. Aleksei ("UAZ-mies"), joka on käynyt Saarijärvelläkin, kiehisen vuolija, Valentina-tulkki, Veikko, Aleg (jolla on Lada-Samara Kaman tuolla puolella ja toinen Lada tällä puolella).
28.10.
Noustuamme Gainassa harmaaseen aamuun oli lämpötila lähellä nollaa. Söimme kolmisin vähän aamupalaa ja joimme neskahvia. Luin Efesolaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä Veikon ja Valentinan kanssa. Ulos pihanperälle on lähdettävä yöllä ja päivällä kun on sellainen tarvis - myös kylillä. Kävin tunnin lenkillä hiljaisella hiettömällä kävelylenkillä. Palattuani söimme ja joimme neskahvia/teetä. Rekisteröityminen ei onnistunut aamupäivällä. Lähdimme Aleksein autolla n. 20 km päähän Kaman rantaan. Keli oli nuoskainen. Kävelimme Kaman yli. Aleg tuli autolla vastaan toiselle rannalle. Aleksein kanssa kävelin Alegille asti. Joimme teetä ja lähdimme Alegin Samaralla kohti Lel-nimistä kylää n. 40 km päässä. Tie oli ei-hyvä. Kalusto on kovilla. Pidimme kokouksen kodissa. Lattia oli kahteen suuntaan kallellaan - eikä lievästi. Puhuimme. Joimme teetä. Ajoimme takaisinpäin puolimatkaan - Lunim-nimiselle kylälle. Kokous oli vaatimattomassa rukoushuonetalossa. Puhuimme. Joimme teetä ja söimme hyviä piirakoita. Suomalaisia oli odoteltu. Paluumatkalla saimme puhelun, että rekisteröintimme oli kunnossa. Olimme Verh.-Staritsassa ennen 22. Pääsimme kuumaan saunaan. Veikon kanssa kävimme. 22.45 tulimme pois. Iltapalaa ja teetä. Satoi vettä. Siunausta!
27.10.
27.10.
Aamulla pakkasta 16 astetta. Herättyämme söimme kolmisin aamupalaa ja joimme teetä. Luin Galatalaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä Veikon ja Valentinan kanssa. Kävin tunnin hiljaisella kävelylenkillä - sellaisella, joka ei nosta kuntoa, mutta saahan happea - ja ruokahalu kasvaa. Tultuani joimme teetä ja lähdimme Aleksein UAZilla - korotettu maastoauto - se "ilman byrokratiaa" hankittu. Eipä sitä tänäänkään muulla olisi ollut puhettakaan mennä sinne, minne menimme. Matkaa oli n. 35 km, tai yli. Siitä 10 km sellaista tietä, jossa oli vain syvä raide. 4-veto UAZ - toisenlainen - oli jäänyt kiinni. Oli vain ne yhdet raiteet. Aleksein autolla vedettiin se liikkeelle - ja ohikin päästiin. Lunta on jo paljon. Pääsimme perille Junovaan, jossa ei juuri taloja ole. Se on siellä kaukana erillään. Pidimme kokouksen. Puhuimme evankeliumia. Kanojen paikka oli uunin alla. Saimme syödä ja juoda teetä kokouksen jälkeen. Yksi nuori mies - 18 v - lähti kyydissämme Gainaan. Lähtee armeijaan. Meitä oli takapenkillä 4, edessä 2. Kyllä se huono osuus heilutti "mahottomasti" - menipähän ruoka hyvin sekaisin. Pakkanen lauhtunut kovasti. Gainassa oli ruoka valmiina ja tee. Eiku syömään. Heti alkoi kokouskin "rukoushuoneasunnossa". Puhuimme. 22 jälkeen joimme teetä. Ilma muuttunut aika leudoksi. Satoi lunta. Tänään olisimme rekisteröityneet maahan, mutta se virasto kiinni. Josko huomenna. On elettävä sen mukaan kylille lähtöä ajatellen, että saamme rekisteröityä itsemme. Tarkoitus olisi kuitenkin - jHs - kävellä taas Kama-joen yli ja mennä sen takaiseen kylään. Yli 150 ihmistä ollut yhteensä tähän mennessä kokouksissa. Rukoukset kantavat. Kiitos niistä! Siunausta!
26.10.
20 astetta pakkasta herätessämme Verh.-Staritsassa, Olegilla, jonne puolenyön aikaan tulimme Kama-joen yli kävellen jonossa 10 m välein uudella jäällä. Saunaankin pääsimme - kuumaan. Ja teetä joimme. Nukkumaan pääsimme 02 ennen kun kelloja käännettiin tunti taaksepäin - olikohan viimeisen kerran Venäjällä. Noustuani valmistauduin - niinkuin ennen saunaakin illalla - kokoukseen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. 10:ksi menimme kokoukseen rukoushuoneelle, jossa puhuimme. Söimme Olegilla ja joimme kahvia. Ennätin sen jälkeen käydä hiljaisella puolentunnin lenkillä auringonpaisteessa 10 asteen pakkasessa. Sitten kamat mukaan ja autolla Kaman rantaan, josta kävelimme jäätä pitkin toiselle rannalle ja sieltä autolle. Ajelimme Gainan kautta Onylin kylälle yli 50 km päähän. Matkalla seisoi tienvarressa pieni mummo keppi kädessä ja vanha reppu selässä. Mistä lie siihen. Otimme kyytiin. Oli menossa Onyliin. Pyysimme klubille kokoukseen. Mummo tuli ja istui koko ajan reppu selässä. 17 alkoi kokous. 4 tyttöä oli Verh.-Staritsasta laulamassa. Puhuimme. Puhuin lopuksi ja kutsuin pelastukseen. Yksi mies tuli eteen rukoilemaan julkisesti syntisen rukouksen. Tuntui, että hänestä tulee ensimmäinen pylväs sille kylälle. Tilaisuuden jälkeen jaettiin materiaalia. Joimme teetä. Lähdimme ajelemaan Gainaan, jossa olemme yön. Pakkanen kiristynyt. Tähtinen taivas. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Siunausta!
25.10..
26.10.
20 astetta pakkasta herätessämme Verh.-Staritsassa, Olegilla, jonne puolenyön aikaan tulimme Kama-joen yli kävellen jonossa 10 m välein uudella jäällä. Saunaankin pääsimme - kuumaan. Ja teetä joimme. Nukkumaan pääsimme 02 ennen kun kelloja käännettiin tunti taaksepäin - olikohan viimeisen kerran Venäjällä. Noustuani valmistauduin - niinkuin ennen saunaakin illalla - kokoukseen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. 10:ksi menimme kokoukseen rukoushuoneelle, jossa puhuimme. Söimme Olegilla ja joimme kahvia. Ennätin sen jälkeen käydä hiljaisella puolentunnin lenkillä auringonpaisteessa 10 asteen pakkasessa. Sitten kamat mukaan ja autolla Kaman rantaan, josta kävelimme jäätä pitkin toiselle rannalle ja sieltä autolle. Ajelimme Gainan kautta Onylin kylälle yli 50 km päähän. Matkalla seisoi tienvarressa pieni mummo keppi kädessä ja vanha reppu selässä. Mistä lie siihen. Otimme kyytiin. Oli menossa Onyliin. Pyysimme klubille kokoukseen. Mummo tuli ja istui koko ajan reppu selässä. 17 alkoi kokous. 4 tyttöä oli Verh.-Staritsasta laulamassa. Puhuimme. Puhuin lopuksi ja kutsuin pelastukseen. Yksi mies tuli eteen rukoilemaan julkisesti syntisen rukouksen. Tuntui, että hänestä tulee ensimmäinen pylväs sille kylälle. Tilaisuuden jälkeen jaettiin materiaalia. Joimme teetä. Lähdimme ajelemaan Gainaan, jossa olemme yön. Pakkanen kiristynyt. Tähtinen taivas. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Siunausta!
25.10..
Heräilimme Gainassa 10 asteen aurinkoiseen sinisen taivaan päivään. Keitimme vettä ja söimme vähän aamupalaa neskahvin/teen kanssa. Luin Galatalaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä. Kävin 50 min.tavallisen kävelyn lenkillä - ei hikeä; olisi vaikea peseytyä. Söimme ja 15 jälkeen lähdimme Ust-Tsornajaan, yli 100 km päähän Olegin autolla, Aleksei ja Igor oliva mukana. Välillä kävimme viemässä ilmoituksia yhdelle kylälle ja myös alkoholistin, joka makasi tiellä. 18 maissa alkoi kokous kodissa Ust-Tsornajassa. Puhuttiin. Päälle syötiin kananmunia, silliä, sipulia, juotiin teetä. 20.40 lähdettiin lumiselle tielle - yksi kaista ajettavissa - ja vauhti oli aika kovaa... Mendmme Verh.-Staritsaan, jHs. Puoliyöllä pitäisi kävellä juuri jäätyneen leveän Kamajoen yli - josta tänään on menty kuulemma yli. Voi olla, että saunaankin päästään. Siunausta!
24.10.
24.10.
Heti 7 noustuani lähdin tunnin lenkille. Kova tuuli. Pakkasta 10 astetta. Aika töppyräkeli. Lenkin jälkeen kävin pesulla eilisen jäljiltä lämpimässä ulkosaunassa. Luin Galatalaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä Veikon ja Valentinan kanssa. Aamupala, jonka jälkeen ennen 11 nostimme kamamme Sergein autoon ja lähdimme Katsovaan, jossa meidän tavarat piti siirtää Aleksein autoon. Se oli rikki, eikä sekään ollut oma. Niinpä jätimme Aleksein ja Igorin auton kimppuun ja ajelimme tunnin päähän Onolvaan pitämään kokouksen. Luminen maisema ja lisää satoi. Kokouksen jälkeen söimme sienikeittoa kodissa jossa kokous oli. Teetä päälle. Alkoholisti poika koki kovasti yhteyttä meidän suomalaisten kanssa. Ajelimme Katsovaan. Auto ei ollut kunnossa. Sergei ja Viktor jatkoivat ja veivät meidät Gainaan. Alekseikin ajoi rikkoutuneella autolla, mutta joutui jäämään sen kanssa tienvarteen. Gainassa söimme laitetun ruuan, Heti sen jälkeen alkoi kokous klo 20, jossa mekin Veikon kanssa puhuimme. Sen jälkeen kävimme ostamassa vettä kaupasta. Olimme yötä Gainassa rukoushuoneella. Siunausta!
23.10.
23.10.
Heräillessämme junassa - minä yläpetillä - oli maa valkoinen. Siinähän se päivä meni "huilatessamme" kohti itää. Luin Galatalaiskirjettä, rukoilimme yhdessä, joimme kahvia/teetäkin toiset, söimme eväitä, loikoilimme. 18.30 jäimme junasta pois - Moskovan aikaa - Verzeginossa. Lunta oli korkeat penkat. Sergei oli meitä vastassa. 135 km ajoimme Kudymkariin. 5 pvn aikana on tämä lumimäärä tullut. Rukoushuoneella - jossa olemme yötä - meitä odotettiin ruuan ja teen kanssa. Olimme perillä 22.30 paikallista aikaa - eli 3 tuntia edellä Suomen aikaa. Siunausta!
22.10.
2.25 soi herätys. Unta en ollut saanut - kahviko. Vertaisella oltiin. Luin vähän Galatalaiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Rukoilimme vähän. 3 aikaan lähdimme liikenteeseen Veikon kanssa. Haimme tulkki-Valentinan Haapaniemestä. Siitä eteenpäin annoin minä "kenkää" Skodalle Kuusankoskelle asti, jossa olimme 5.30 maissa. Veikon sukulainen vei meidät junalle Kouvolaan. Se lähti vähän ennen 7.30 Pietariin, jossa oli ennen 11 Suomen asemalla, josta taksilla Laatokan asemalle. Taksimies sai hengellistä luettavaa. Söimme savermat ja joimme kahvia. 15.30 lähti juna kohti Permiä ja edemmäs. Nyt keinuttelemme junan viimeisen vaunun hytissä tämän yön ja huomisen päivän. Siunausta!
21.10.
Päivä oli harmaa, mutta kuiva. Vähän pakkasen puolella. Syötyämme aamupalaa, juotuamme kahvia ja lintujen syöntipuuhia katseltuamme, luki Marja-Leena hartauskirjasta luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Tein valmisteluja KUNNIA ON HERRAN-iltaa varten, joka on pe. 7.11.klo 19 työväentalolla. Tervetuloa silloin! M-L meni hakemaan Danielin ja Emilian koulusta, toisen 12 ja toisen 13. Minä lähdin 8.3 km "juoksuhiipimislenkille" Tarvaalan suuntaan. - 0-1 astetta. Daniel juoksi muvaman sata metriä kanssani lopussa. Hyppäsi autosta pois kun olivat mummin ja Emilian kanssa menossa kaupoille. Daniel haki puita takkaa varten sisälle. Lupasi kantaa mummille puita kun en ole kotona. Pakkailin tavaroitani - siihen hommaanhan ei minulta paljon kulu aikaa. Pian söimmekin. Terhi-Marja, joka tuli töistä tullessaan hakemaan lapsiaan, täytti minulle maahantulokortin venäjäksi.
M-L lähti viemään minut rinkkani ja reppuni kanssa Vertaiselle, Kuohulle. Matkalla kävimme Timolla, Höytiällä. Palautin peräkärryn etu- ja takalaudan, sekä bensan. Pikku-Milena hymyili kauniisti "sitterissään". Oli äitsyn kää kotona. Timo bändiharkoissa. 18 jälkeen olimme Kuohulla. M-L lähti takaisin kotiin. Illan mittaan Vertaisella saunoin Veikon kanssa. Mukava oli saunoa. Söimme Ritvan laittaman iltapalan - iltakahvinkin join. Sittenpä olikin aika alkaa etsimään unta, sillä ylösnousu on aikainen, että ehdimme Kouvolassa Pietariin menevään junaan. Muista matkaamme rukouksin! Kiitos!
Siunausta!
20.10.
Ei ollut tänä aamuna niin kovaa hätää ylösnousulle, mutta noustiinhan sitä johonkin aikaan kuitenkin. harmaa ilma – kuiten kuiva. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn tekstin. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
12 maissa kävin hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – koulusta meille. Tekivät läksyjä ja leikkivät. Sipaisin takapihan laavun tulipaikkaan tulet savuttelemaan. Ajelin takapihan ruohikkoa viimeisen kerran - tälle kesälle – ja samalla tuuletin sillä puiden lehtiä pihan reunamille. Hyvin se kävi. Daniel kävi hakemassa rankarakoliiteristä puita sisälle korillisen. Iloista meininkiä näkyi olevan kun puita siihen kasasi. Jaksoi kantaa sisälle.
Sisälle tultuani oli M-L:n tekemä pannukakku paistumassa uunissa. Ei voinut laulaa: Ei laaksoaa-aa ee-ii kuuukkuulaaa, sillä pannukakussa niitä oli. Kahvin kanssa ja ilman maistui hyvälle tuo p-kakku.
Kun Terhi-Marja kävi hakemassa lapsukaisensa kotiin töistä tullessaan, lähsin lenkille urheilukentälle. 10 km ”kävelynomaistajuoksuhissuttelua” kenttää kiertelin – ja samalla varoin, etten saa jääkiekkoa päähäni. Nimittäin kaukalosta aina silloin tällöin lenteli kiekkoja kentälle, vaikka aita on aika korkea. Kolme kiekkoa tämän lenkin aikana sinne tuli. Kuiva harmaa sää. Himpun ennen 18 tulin kotiin. Laitoin saunan lämmite ja takkaan tulen. M-L oli käynyt myös lenkillä - kirjapainonmäen lenkin oli käveleskellyt. Kävin saunassa – oikein vastalöylyissä.
Söin iltapalaa ja join teetä.
Siunausta!
Ps. ”Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä” (Jaak. 5: 10).
19.10.
Noustuani sateiseen aamuun valmistauduin ”päivän koetoksiin” – eli sanomaan jotakin parissa tilaisuudessa. Marja-Leenakin nousi heti kohta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle, jossa oli rukoushetki alakerrassa ennen tilaisuuden alkua. Laitoin ilmoitukset rukoushuoneen ilmoitustauluille seuraavasta KUNNIA ON HERRAN –illasta. Klo 11 alkoi Sunnuntaijuhla, jonka johteli Ilolan Niko. Ilontuojat lauloi – Emiliakin siinä mukana. Se on aina riemullista menoa. Rukoilimme joidenkin rukousaiheiden puolesta. Niko luki lähetysaiheisia posteja pari. Oittisen Jukka piti saarnan. Tilaisuuden lopussa kävin kertomassa seuraavaa KUNNIA ON HERRAN -iltaa varten tehdyistä kutsuista – että ihmiset ottaisivat niitä ja kutsuisivat ihmisiä tilaisuuteen. Alakerrassa nautimme nuorisotyön tarjoamat kahvit Majakka-remontin hyväksi. Huristelin kotiin. Satoi.
Kotona syötyäni ja vaatteet vaihdettuani, lähdimme kylälle hakemaan Haapalan Raijan kyytiin. Ajelimme Uuraisille, Marjoniemen pappilaan, jossa oli klo 15 Timon ja Pian pienen tytön siunaus- ja nimiäis -tilaisuus. Siellä oli mukana koko meidän perhekuntamme – pieni vauva mukaan lukien 16 henkeä – sekä Pian äiti ja veli perheineen, Timon ja Pian naapuriperhe, sekä pikkuvauvan isosiskon kaveri – yhteensä 26 henkeä. Isä-Timo johteli tilaisuuden. Alkurukouksen jälkeen lauloimme Timon kitaran säestyksellä yhden laulun, jonka jälkeen oli vauvalle annetun nimen arvauskilpailu. Vuorotellen sanoimme kirjaimia, jotka laitettiin narulle oikeille paikoilleen roikkumaan. Se, jonka kohdalle sattui vuoro sanoa viimeinen kirjain, sai palkinnon. Se osui minulle. Sain ”palkinnoksi” isohkon purkillisen karamelleja.. Siinä ekakerran saimme tietää uuden lapsenlapsemme nimen. Sitä ei olisi osannut arvata etukäteen – vaikka ajateltiinkin – ja taidettiin jo sanoakin – että se alkaa M:llä. Eli, Timon ja Pian tyttären nimi on: Milena, Inka, Aurora Kuusjärvi. Kun siihen nimeen tottuu, niin kuinka hyvin se nimen kantajalle sopiikaan. Laulettuamme toisen laulun, oli minun vuoroni puhua. Vanhanaikainen puhe. Sen jälkeen johdin lapsen siunaamisen – herran siunauskin meni ilman kaavoja. No, olipahan Timo tilaisuudessa sanonut, että ei ole mitään kaavoja. Laulettuamme kolmannen laulun - Ystävä Sä lapsien – kävimme syömään. Oli mm. suppilovahverokeittoa, mikä oli hyvää. Hetken päästä joimme herkkukahvit. Sorttia oli monenlaista. Täytekakut, jotka veimme autossa mennessämme, olivat M-L mummin käsialaa – eivätkä hassummalle maistuneetkaan. Minun oli pakko lähteä ”kesken pelin” pois juhlista toiseen tilaisuuteen.
Sateessa ajelin Mahlulle, jossa alkoi klo 18 Kristittyjen yhteinen Sanan, rukouksen ja laulujen ilta. Tapahtuman ”sieluna” on ollut vuodesta toiseen Liimataisen Veikko. pastori Heidi Rahkonen – lut. srk - juonteli tilaisuuden. Pastori Pekka Mäkelä – vapaasrk – puhui ensin. Minä puhuin toiseksi – enkä päässyt oikein ”asiaan”. Eli, tuntui, että ei ”mennyt oikein putkeen”. Tosin sillä ei ole mitään merkitystä. Kolmanneksi puhui Heidi Rahkonen. Loppurukouksessa hän rukoili myös minun matkani puolesta itärajan taakse. Mieleeni jäi myös rukous uskovien ja seurakuntien välisen yhteyden puolesta Saarijärvellä – että emme olisi vain seurakuntia vierekkäin. Alussa, väleissä ja lopussa lauloi helluntaiseurakunnan kuoro, Inkeri Riihisen johdolla. Puolitoistatunti kesti”meeting”. Ajelin kotiin sateessa. M-L oli tullut myös jo lapsensiunaustilaisuudesta – Deniksen perheen kyydissä. Laitoin takkaan tulen. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Illalla oli ohjelmassa myös operaatio ”korvien ruuttaus” – M-L sen suoritti minulle. Että, sellaista.
Siunausta!
Ps. ”Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme” (Room. 14:12).
18.10.
Mitenkäpä sinun lauantaisi on mennyt? Heräiltyämme met tiettenki söimmä aamupallaa ja joimma kahvia. Suhteellisen selkeä ilma. Linnut ruokailivat – ovarakin – ja tikka punaisissa housuissaan. Maa oli hallassa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Puhalluttelin ruohonleikkurilla lehtiä pihassa – niitä kyllä piisaakin. Emilialta tuli tekstiviesti, että saahaanko me tulla teille - ja saivathan he. M-L meni kylälle kauppa-asioille. Emilia ja Daniel polkaisivat pyörillään meille. Heti tultuaan söivät eväitään ja joivat mehua autotallin edessä – taisivat jo matkallakin niitä syödä. Posket olivat punaisina. Alkoivat heti töihin – haravoimaan ja kottikärryllä kärräämään lehtiä pihasta. Daniel työnteli kärry kukkuraisena pihan reunalle. Pia käväisi tyttäriensä kanssa. Kun mummi tuli, menivät sisälle. Minäkin välillä kävin juomassa kahvit. Sisarukset lähtivät polkaisemaan kotiin. Kärräsin eräänkin kottarillisen lehtiä – siis puidenlehtiä - pihan reunalle. Söimme kanaa, parsakaalia, salaattia – pihlajanmarja-raparperihillon kanssa. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel saapuivat käväisemään. Pikku ”paketeja” tekivät – koska ne ”lapset ovat niin tärrrkeitä”
Kannettuani laatikollisen puita sisälle – M-L laittoi tulen takkaan - lähdin urheilukentälle 17 jälkeen 10 km yhtäjaksoiselle lenkille. Kävelin ja ”juostahissuttelin” – 7-7.30 min/km-vauhtia. Yhden kilometrin - kahdeksannen – kävelin alle 6 minuuttiin. N. 3 astetta lämmintä. Pimeä ennätti tulla. Palattuani kotiin laitoin saunan lämmite ja imuroin auton. M-L täytteli kakkuja huomisiin juhliin. M-L parturoi myös ”kuontaloani”. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L teki kortteja huomista varten.
Siunausta!
Ps. ”Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa” (Luuk. 12:35).
17.10.
Nousin hyvissä ajoin. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Denis oli aikaisin tuonut autonsa meidän pihaan töihin mennessään. Lähdin sillä hakemaan peräkärryn Timolta, Uuraisilta. Pakkasta hiukan. Otettuani kärryn perään, ajelin takaisin Saarijärvelle, rankakasan viereen. Tehtyäni kuorman, ajelin takaisin Timolle, Höytiälle. Mirokin tuli kanssani purkamaan kuormaa. Hyvinhän se homma Mirolta kävi – nopeakätinen poika kun on. Ja jäntevyyttä riittää. Saatuamme kuorman purettua kävimme syömässä Pian tekemät hyvät ruuat ”pienessä mökissä”. Pikkuvauva Kuusjärvi hymyili kuin päivänsäde – niin kuin onkin – ”sitterissään”. Syötyämme lähdimme Miron kanssa köröttelemään takaisin Saarijärvelle. Danielia soittelimme mukaan rankahommiin, mutta jälkeenpäin selvisi, että olivat sisko-Emilian ja äidin kanssa uimahallissa. Ajelimme rankakasan viereen. Vähän aikaa Mirokin laitteli rankoja kärryyn, mutta pyysi sitten, että josko veisin hänet mummin luo meille. Irrotimme kärryn auton perästä ja kävin viemässä Miron meille. M-L oli leipomassa. Kahvin kanssa sain juuri leivottua piirakkaa – niin kuin Mirokin, mutta ei kahvin kanssa. Hyvälle maistui. Ajelin takaisin rankojen luo. Vetelin karsittuja kasaamattomia rankoja kyytiin, sekä yhden kasan rangat. Tulikin aika iso kuorma, mutta hyvin se kovalle tielle tuli. Kävin hakemassa Miron meiltä kyytiin, sekä otimme Emilian ja Danielin heidän kohdaltaan kyytiin. Ajelimme Timolle, Höytiälle. Purimme rankakuorman Danielin ja Pian kanssa. Kävimme Danielin kanssa katsomassa Timon rakennushommia sisällä uuden talon työmaalla. Joimme ”pienessä mökissä” kahvit ja lähdevedet Pian tekemien muffunsien kanssa. Hyvälle maistuivat. Jätimme Timon kärryn ja moottorisahan Timolle. Ajelimme Emilian ja Danielin kanssa Saarijärvelle. Mukavia ovat nuot kaikki lastenlapset. Jätin deniksen auton heidän pihaansa. M-L kävi hakemassa minut kotiin sieltä. Heti kotiin tultuamme vaihdoin lenkkivaatteet ylle ja lähdin himpun ennen 20 lenkille Tarvaalan suuntaan. 8.3 km taivalsin tähtitaivaan alla. Pakkasta 3-4 astetta. Ehkäpä kävelyä oli suurin osa matkasta – tuollaista 7.15 min/km-vauhtia. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L oli lämmittänyt takan. Tänään on meidän kihlajaispäivämme. Siitä elämämme hetkestä on kulunut 46 v. Sydämelliset onnittelut sulhaselta kauniille morsiamelle!
Siunausta!
Ps. ”…saarnaa Sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella” (2 Tim. 4:2).
16.10.
Heräiltyämme uuteen selkeään päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä
M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Minä tein valmisteluja tulevia KUNNIA ON HERRAN -iltoja ajatellen.
14:ksi ajelin kylälle, jossa kävin kaupassa. Siellä tapasin Pian tyttärineen. Kävin myös Majakalla, mikä olikin matkani päätarkoitus. Tulostelimme/monistelimme Rantalan Jussin kanssa KUNNIA ON HERRAN -illan julisteita/kutsuja. Kävin viemässä niitä joidenkin paikkojen – myös kauppojen – ilmoitustauluille.
Syötyämme menin rankoja karsimaan vähäksi aikaa. Danieliakin odottelin sinne tulemaan, kun tuli kotiin. Hän ei kuitenkaan ennättänyt, kun piti leikkiä naapurin pojan kanssa. Emilia polkaisi pyörällään siellä luonani – toi hanskani, jotka olivat heidän autossaan. Posket olivat tytöllä samanväriset kuin saappaansa, piponsa ja osa takistaan – eli punaiset. Minulla oli kaksi lakua taskussani. Annoin ne Emilialle – toisen sai viedä ”veikalle”. Rankapalstan omistajakin käväisi luonani – uskovainen veli. Aurinkoista. Ajellessani kotiinpäin metsästä, oli Daniel rakennushommissa naapurin pojan kanssa tien varressa.
Tultuani kotiin – ja ryypättyäni vähän kahvia - aloin ensin haravoida pihasta lehtiä, mutta sitten otin ruohonleikkurin ja ajelin sillä nurmikkoa. Sillä lehdet siirtyivät mukavasti sinne minne halusikin. Oli jo pimeä, kun lopetin – bensa loppui, enkä viitsinyt enää tälle päivälle täyttää tankkia.
M-L oli laittanut takkaan tulen ja kynttilät, ynnä muita valoja palamaan. Saunankin oli laittanut lämmite. Hän on siivoillut tänään. Kohtapa pääsimmekin saunaan. menin vähän aikaisemmin kuin M-L, sillä käyttelin vastaa. M-L ei niin kovasta löylystä välitä.
Söimme aamupalaa ja joimme teetä. M-L neuloi.
Olisihan sitä monenmoista asiaakin, mutta josko joskus toiste.
Siunausta!
Ps. ”Ja herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene” (Apost. teot18:9).
15.10.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin meille tänäänkin aamulla – vanhemmat kun ovat työssä. Syysloma koulukkailla jatkuu. Olin jo minäkin noussut kun tulivat. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin 2. Korinttolaiskirjettä. Lyhyesti rukoiltuamme lähdin viemään jo kärryssä valmiina olevan rankakuorman Timolle, Höytiälle. Purkailin kuorman uuden talon nurkalle. Timo rakenteli sisällä taloaan. Purettuani kuorman, ajelin kotiin. Söimme.
Daniel lähti mukanani tekemään rankakuormaa – sinne, missä niitä hänen kanssaan kasailimme. Suuri apu oli pikkumiehestä, kun kuormaa kärryyn ladottiin. Aurinkokin helähti paistamaan. Hyvin tuli kuorma kovalle tielle. Ajelimme Danielin kanssa Höytiälle, jossa purimme kuorman samaan paikkaan kuin aiemmankin. Daniel teki kyllä miehen työn purkuhommassa. Joimme sisällä ”pikkumökissä” Pian tarjoamat kahvit ja limsat. Muffinsit olivat Miron tekemät – ja net olivat kyllä hyvät. Paluumatkalla jätin Danielin kotinsa kohdalle. Kävin ottamassa Deniksen kyytiin yhdestä paikasta, kun oli juuri tullut töistä. Meiltä sitten Denis lähti omalla autollaan – sillä nelivedolla, jolla rankoja ajelimme.
Tuotuani puita sisälle - M-L:lle, joka sytytteli takkaa – lähdin 17 maissa 8.3 km ”kävelynomaisellejuoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Yli 1 aste lämmintä. Mukava ilma. Käytyäni suihkussa lähdimmekin kohta herran kohtaamisen iltaan – Terhi-Marjan kanssa, joka oli meillä – helluntairukoushuoneelle. Timo, Miro, Denis, Emilia ja Daniel menivät uimaan. Kokouksen johteli Aholan Timo. Ylistystä johteli Gospel Praise. Puheen piti Järvisen Paavo, joka johteli myös rukouspalveluun. Kaikki olivat hyviä osioita. Koko tilaisuus oli hyvä. Nämä varovaiset arvioinnit ovat vain minun arvioitani – ne sallittakoon. Pikkuvauva Kuusjärvikin oli kokouksessa äitinsä Pian kanssa. Hän – siis vauva, varmaan Piakin – oli kovasti hymyillyt ihmisille, jotka häntä kävivät katselemassa. Timo oikein mainitsi aloituspuheenvuorossaankin asiasta – tämä ”historiankirjoihin” merkittäköön.
Palattuamme kokouksesta, veimme ensin Terhi-Marjan kotiin. Itse kotiuduttuamme söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jolla on korva, se kuulkoon,, mitä Henki seurakunnille sanoo” (Joh. ilm 3:22).
14.10.
Marja-Leena lähti hyvissä ajoin hakemaan Emiliaa ja Danielia meille – on syysloma koulusta ja vanhemmat töissä. Minä nousin vähän myöhemmin. Söin aamupalaa ja join vähän kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Lähdin tekemään rankakuormaa Deniksen nelivedolla, Timon kärry – jonka hän eilen illalla toi – perässä. Mukavan harmaa sää. Joutsenien äänet ovat vaimentuneet läheiseltä järveltä rankasavotan lähettyviltä – niitä on lentänyt parvissa. Hyvin kuorma tuli tielle. Samantien ajelin sen kanssa Höytiälle, Timolle. Purettuani kuorman söimme ”Timojen” pienessä mökissä, jossa väliaikaisesti asuvat. Pikkuvauvakuusjärvi hymyili istuimellaan – siis sellaisella kallellaan olevalla ”baby sitterillä” Talo, jota Timo tänäänkin rakenteli – kaikenlaista viimeistelytyötä – valmistunee pian. Vatsa täynnä ajelin kotiin. Kävin kylällä pankkiasioilla – turhaan, sillä asiointitiski oli mennyt 13 kiinni. Se on sitä nykyaikaa. Ajelin kotiin ja vaihdoin vaatteet takaisin ja menin tekemään rankakuorman. Hyvin sekin tuli tielle. Ajattelin aamulla viedä – jHs – sen samaan paikkaan kuin ensimmäisenkin.
Kävin 17 jälkeen urheilukentällä 10 km ”kävelynomaisellajuoksuhissuttelulenkillä”. Ensin 3 km, jonka jälkeen hivenen venyttelin. Lopuksi 7 km. Hidasta vauhtia. Tihkutteli vettä. Palattuani laitoin tulen takkaan.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Teroltakin tuli tänään tekstari. On kotiutunut onnellisesti kaukaiselta työmatkalta vieraan kansan pariin. Onhan sieltä tekstareita tullut useampiakin.
Siunausta!Ps. ”Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni” (Ps. 9:a).
13.10.
Marja-Leena meni aamulla hakemaan Emiliaa ja Danielia meille, kun on syysloma. Vanhemmat kun ovat työssä. Minä nousin vasta kun tulivat meille. Nukuin viikonlopun rästejäkö varmaan. Söimme aamupalaa. Emilia ja Daniel leikkivät jotain leikkiä keskenään. Kovasti oli heillä leikkikalujaan mukana. M-L käytti Danielia rötgenissä – jalka kun oli kipeä. Varpaassa oli hiusmurtuma. Emiliakin oli mukana reissussa. Olivat käyneet tapaamassa terveyskeskuksessa yhtä tuttua. Kun tulivat pois, söimme.
Ajelin rankapalstalle vähäksi aikaa karsimaan rangantapaisia. Harmaa, n. 6 asteen lämpöinen sää. Ajeltuani kotiin metsästä, laitoin tulen takapihan laavun tulipaikkaan. M-L teki lettutaikinan. Paistelin lettuja muurinpohjalla. Keittelin kahvia mustalla pannulla. Emilia ja Daniel haravoivat takapihaa. Kottikärryllä veivät lehtiä pois. Oli siellä sitten jo mummikin mukana. Emilia vähän vuoleskelikin. Söimme lettuja. Terhi-Marjakin ennätti letunsyöntiin kun tuli töistä tullessaan hakemaan lapsiaan kotiin. Makkaraakin paisteltiin.
Lähdin urheilukentälle lenkille ennen 18. 10.4 km ”kävelynomaisenjuoksuhissuttelulenkin” tein yhtäjaksoisena. Ennätti tulla pimeä ennen kuin lähdin kotiin. Timo, Pia, Miro ja Helmi-koiras olivat meillä. Timo toi peräkärryn, että voin alkaa ajelemaan rangantapaisia. Laitoin saunan lämmite. Timon kanssa saunoimme. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Hiukan rukoilimme. Ennen 23 lähtivät ”Timot” kotiin.
Siunausta!
Ps. ”Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä” (1. Tes.5:24).
12.10.
10.10. ja 11.10. päivien lyhyet jutut ovat myös nyt luettavissa.
7 aikaan heräilin. Valmistauduin tilaisuuteen. Olin jo torstaina valmistautunut, nyt jatkoin. Kun Marja-Leena nousi, joimme kahvia ja haukkasimme vähän jotakin. 10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle – siellä kun on rukoushetki ennen kokousta 10 aikaan. Tosin ei ihan hetikään tullut ketään, jolla olisi ollut avain, että olisimme päässeet sisälle. joitakin tuli rukoushetkeen. Klo 11 alkoi lähetyskokous. Ei kovin paljon ollut väkeä. Arto Riihinen johteli kokouksen. Liedeksen Ismo todisti. Rukoilimme joidenkin seurakuntamme lähetyskohteiden puolesta kohdistetusti. Lauloimme HL -kirjan lauluja Rautasen Jussin säestyksellä ja Jokisen Paavon esilaulannalla. Puhuin. Alussa kuuntelutin yhden kappaleen Arthur Soitun levyltä – venäjäksi. Tilaisuuden jälkeen joimme alakerrassa remonttikahvit.
Pian kotiintulon jälkeen – vähän kahvia juotuani – lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Yli 5 astetta lämmintä. Söimme.
”Terhit” kävivät meillä ennen illan tilaisuuteen menoa. Joimme kahvia. 18:ksi menimme mekin M-L:n kanssa Operaatio-joulunlapsi-konserttiin kaupungintalolle, Saarijärvi-saliin. Seurakuntamme Ilontuojat-Jippii-ryhmä oli siellä myös esiintymässä – siinä Emiliakin. Glögitarjoilu oli saman asian hyväksi.
Palattuamme kotiin sytyttelimme takkaan tulet. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jokainen, joka huutaa avuksi herran nimeä pelastuu” (Room. 10:13).
11.10.
Herättyämme Liisalla, jossa olimme Veikon kanssa yötä, söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. 10:ksi ajelimme konferenssipaikalle – Karjalakonferenssi – Sortavalan kaupunkiin, jonne ei ollut kuin lyhyt matka. Päivän aikaan oli useita tilaisuuksia, joissa oli palvelemassa eri Karjalan seurakunnista hyviä ylistysryhmiä ja pastoreita, jotka pitivät hyviä saarnoja. Yhdessä tilaisuudessa esiintyi Arthur Soitu ja Parannuksenteko-lauluryhmä, yhtye. Uraa- - eli Jippii lastenryhmä Petroskoista – oli myös mukana. Välillä oli ruokatauko, jonka aikana kävimme katsomassa Ailin ja Sergein rakenteilla olevaa taloa. 17 alkaneen teetarjoilun jälkeen me Veikon kanssa lähdimme kotia kohti. Olisi ollut vielä tilaisuus illalla ja huomenna ehtoollisjuhla, mutta piti lähteä kotiin, kun minulla oli sovittu puhuminen klo 11:ksi omaan seurakuntaan. Matka meni mukavasti. Välillä kun pysähteli paikkoihin, joissa sai ottaa jotakin suuhunsa. Veikko jäi Jyväskylään. Olin kotona hiukan ennen puoltayötä. Lämmintä n. 8 astetta.
10.10.
Nousin 5 aikaan. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leenakin heräsi ennen 6, kun oli menossa Emiliaa ja Danielia laittamaan kouluun. 6 aikaan lähdin ajelemaan kohti Jyväskylää, josta otin Veikon kyytiin 7 aikaan. Ajaa köröttelimme Joensuun ohi Tohmajärvelle ja siitä Värtsilän/Niiralan raja-aseman kautta Helylään, Sortavalan kupeeseen. Satoi koko matkan. Olimme sopineet Liisan kanssa, että hän odottelee meitä bussipysäkillä. Otettuamme hänet kyytiin, menimme Liisan kotiin, joka oli siinä ihan vieressä. Liisa on tulkkimme, joka on asunut Vienan Karjalassa, Kiestingissä. Nyt asuu Helylässä.. Hänellä oli ruoka valmiina. Söimme ja joimme teetä. Mukava oli tavata. Hiukan selkää oikaistuamme, saapui Liisan tytär, Aili, kahden poikansa kanssa. Hän on hyvä tulkki. Hänellä – ja miehellään Sergeillä – oli juuri hääpäivä. Olinkin varannut mukaan pienen onnittelun sitä varten. heidän häissäänkin olimme Sortavalassa.
17:ksi menimme Sortavalan kaupunkiin, joka oli ihan lähellä. Siellä alkoi 17 rekisteröityminen Karjalakonferenssiin – jota varten olimmekin reissuun lähteneet. Helluntaiseurakuntien konferenssi. 18 alkoi tilaisuus. Ylistysryhmä oli hyvä, samoin saarna. Aili toimi tulkkinamme. Mukava on sellaisen tulkin kautta seurata puhetta. Väkeäkin oli tullut jo mukavasti. Konferenssi pidettiin entisellä upseeritalolla – nykyisellä nuorisotalolla. Iltapalan jälkeen ajelimme yöpaikkaamme, Liisalle. Vähän juttelimme ja rukoilimme.
9.10.
Tänäkin aamuna Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Meikä nousi vasta kun hän tuli kotiin. Ajattelin, etten tänään mene rankojen kanssa taajomaan. Halusin muita asioita ajatella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan.
Tein joitakin valmisteluja ajatellen seuraavaa KUNNIA ON HERRAN! -iltaa. Valmistauduin puhumaan ensi sunnuntain tilaisuudessa – ennen sitä kun on tarkoitus – jHs – tehdä vielä lyhyt reissu itärajan taakse, konferenssiin.
Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Daniel heti kyseli, että lähdemmekö rankametsään. Söimme.
Emilia ja Mummi kävivät kylällä kauppa-asioilla. Daniel korjasi – leikisti – leikkimökin kattoa. Teki laastia – hiekkaa, jossa vettä seassa – ja sitä jollakin kihvelillä levitteli kattoon. Tekomies. Minä sytyttelin takapihan laavun tulipaikkaan tulet. Keittelin kahvit mustalla pannulla. Kun Terhi-Marja tuli hakemaan lapsosiaan meiltä, kirjoitteli hän jälleen minulle valmiiksi Venäjän rajalla tarvittavat paperit venäjäksi. Hän hoksasi kysyä, että onko minulla vihreä kortti. Ei ollut. Niinpä lähdin viivana kylälle vakuutusyhtiöön. No, olihan se vielä puoli tuntia auki. Keräilin vähän pihlajanmarjoja talvea varten – niitä kun pihapiirissä on. Lisääkin ensiviikolla pitäisi keräillä.
Timo perheineen saapui 18 jälkeen käymään – Helmi-koira oli mukana. T-M ja Emiliakin käväisivät Emilian kuoroharjoituksista tullessaan. Laitoin saunan lämmite. Emilia jäi serkkunsa kanssa leipomaan meille pipareita. Hyviä olivat. Timo kävi viemässä Emilian kotiinsa. Sitten saunoimme Timon ja Miron kanssa.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Lyhyesti rukoiltuamme, lähtivät ”Timot” kotiin. Kasailin – ja M-L paketoi – vähän tavaroita huomenaamulla tapahtuvaa reissuun lähtöä – Karjala-konferenssiin, Sortavalaan - varten.
Siunausta!
Ps. ”Usko Herraan, Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi” (Apost. teot 16:31).
Tein valmisteluja KUNNIA ON HERRAN-iltaa varten, joka on pe. 7.11.klo 19 työväentalolla. Tervetuloa silloin! M-L meni hakemaan Danielin ja Emilian koulusta, toisen 12 ja toisen 13. Minä lähdin 8.3 km "juoksuhiipimislenkille" Tarvaalan suuntaan. - 0-1 astetta. Daniel juoksi muvaman sata metriä kanssani lopussa. Hyppäsi autosta pois kun olivat mummin ja Emilian kanssa menossa kaupoille. Daniel haki puita takkaa varten sisälle. Lupasi kantaa mummille puita kun en ole kotona. Pakkailin tavaroitani - siihen hommaanhan ei minulta paljon kulu aikaa. Pian söimmekin. Terhi-Marja, joka tuli töistä tullessaan hakemaan lapsiaan, täytti minulle maahantulokortin venäjäksi.
M-L lähti viemään minut rinkkani ja reppuni kanssa Vertaiselle, Kuohulle. Matkalla kävimme Timolla, Höytiällä. Palautin peräkärryn etu- ja takalaudan, sekä bensan. Pikku-Milena hymyili kauniisti "sitterissään". Oli äitsyn kää kotona. Timo bändiharkoissa. 18 jälkeen olimme Kuohulla. M-L lähti takaisin kotiin. Illan mittaan Vertaisella saunoin Veikon kanssa. Mukava oli saunoa. Söimme Ritvan laittaman iltapalan - iltakahvinkin join. Sittenpä olikin aika alkaa etsimään unta, sillä ylösnousu on aikainen, että ehdimme Kouvolassa Pietariin menevään junaan. Muista matkaamme rukouksin! Kiitos!
Siunausta!
20.10.
Ei ollut tänä aamuna niin kovaa hätää ylösnousulle, mutta noustiinhan sitä johonkin aikaan kuitenkin. harmaa ilma – kuiten kuiva. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn tekstin. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
12 maissa kävin hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – koulusta meille. Tekivät läksyjä ja leikkivät. Sipaisin takapihan laavun tulipaikkaan tulet savuttelemaan. Ajelin takapihan ruohikkoa viimeisen kerran - tälle kesälle – ja samalla tuuletin sillä puiden lehtiä pihan reunamille. Hyvin se kävi. Daniel kävi hakemassa rankarakoliiteristä puita sisälle korillisen. Iloista meininkiä näkyi olevan kun puita siihen kasasi. Jaksoi kantaa sisälle.
Sisälle tultuani oli M-L:n tekemä pannukakku paistumassa uunissa. Ei voinut laulaa: Ei laaksoaa-aa ee-ii kuuukkuulaaa, sillä pannukakussa niitä oli. Kahvin kanssa ja ilman maistui hyvälle tuo p-kakku.
Kun Terhi-Marja kävi hakemassa lapsukaisensa kotiin töistä tullessaan, lähsin lenkille urheilukentälle. 10 km ”kävelynomaistajuoksuhissuttelua” kenttää kiertelin – ja samalla varoin, etten saa jääkiekkoa päähäni. Nimittäin kaukalosta aina silloin tällöin lenteli kiekkoja kentälle, vaikka aita on aika korkea. Kolme kiekkoa tämän lenkin aikana sinne tuli. Kuiva harmaa sää. Himpun ennen 18 tulin kotiin. Laitoin saunan lämmite ja takkaan tulen. M-L oli käynyt myös lenkillä - kirjapainonmäen lenkin oli käveleskellyt. Kävin saunassa – oikein vastalöylyissä.
Söin iltapalaa ja join teetä.
Siunausta!
Ps. ”Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä” (Jaak. 5: 10).
19.10.
Noustuani sateiseen aamuun valmistauduin ”päivän koetoksiin” – eli sanomaan jotakin parissa tilaisuudessa. Marja-Leenakin nousi heti kohta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle, jossa oli rukoushetki alakerrassa ennen tilaisuuden alkua. Laitoin ilmoitukset rukoushuoneen ilmoitustauluille seuraavasta KUNNIA ON HERRAN –illasta. Klo 11 alkoi Sunnuntaijuhla, jonka johteli Ilolan Niko. Ilontuojat lauloi – Emiliakin siinä mukana. Se on aina riemullista menoa. Rukoilimme joidenkin rukousaiheiden puolesta. Niko luki lähetysaiheisia posteja pari. Oittisen Jukka piti saarnan. Tilaisuuden lopussa kävin kertomassa seuraavaa KUNNIA ON HERRAN -iltaa varten tehdyistä kutsuista – että ihmiset ottaisivat niitä ja kutsuisivat ihmisiä tilaisuuteen. Alakerrassa nautimme nuorisotyön tarjoamat kahvit Majakka-remontin hyväksi. Huristelin kotiin. Satoi.
Kotona syötyäni ja vaatteet vaihdettuani, lähdimme kylälle hakemaan Haapalan Raijan kyytiin. Ajelimme Uuraisille, Marjoniemen pappilaan, jossa oli klo 15 Timon ja Pian pienen tytön siunaus- ja nimiäis -tilaisuus. Siellä oli mukana koko meidän perhekuntamme – pieni vauva mukaan lukien 16 henkeä – sekä Pian äiti ja veli perheineen, Timon ja Pian naapuriperhe, sekä pikkuvauvan isosiskon kaveri – yhteensä 26 henkeä. Isä-Timo johteli tilaisuuden. Alkurukouksen jälkeen lauloimme Timon kitaran säestyksellä yhden laulun, jonka jälkeen oli vauvalle annetun nimen arvauskilpailu. Vuorotellen sanoimme kirjaimia, jotka laitettiin narulle oikeille paikoilleen roikkumaan. Se, jonka kohdalle sattui vuoro sanoa viimeinen kirjain, sai palkinnon. Se osui minulle. Sain ”palkinnoksi” isohkon purkillisen karamelleja.. Siinä ekakerran saimme tietää uuden lapsenlapsemme nimen. Sitä ei olisi osannut arvata etukäteen – vaikka ajateltiinkin – ja taidettiin jo sanoakin – että se alkaa M:llä. Eli, Timon ja Pian tyttären nimi on: Milena, Inka, Aurora Kuusjärvi. Kun siihen nimeen tottuu, niin kuinka hyvin se nimen kantajalle sopiikaan. Laulettuamme toisen laulun, oli minun vuoroni puhua. Vanhanaikainen puhe. Sen jälkeen johdin lapsen siunaamisen – herran siunauskin meni ilman kaavoja. No, olipahan Timo tilaisuudessa sanonut, että ei ole mitään kaavoja. Laulettuamme kolmannen laulun - Ystävä Sä lapsien – kävimme syömään. Oli mm. suppilovahverokeittoa, mikä oli hyvää. Hetken päästä joimme herkkukahvit. Sorttia oli monenlaista. Täytekakut, jotka veimme autossa mennessämme, olivat M-L mummin käsialaa – eivätkä hassummalle maistuneetkaan. Minun oli pakko lähteä ”kesken pelin” pois juhlista toiseen tilaisuuteen.
Sateessa ajelin Mahlulle, jossa alkoi klo 18 Kristittyjen yhteinen Sanan, rukouksen ja laulujen ilta. Tapahtuman ”sieluna” on ollut vuodesta toiseen Liimataisen Veikko. pastori Heidi Rahkonen – lut. srk - juonteli tilaisuuden. Pastori Pekka Mäkelä – vapaasrk – puhui ensin. Minä puhuin toiseksi – enkä päässyt oikein ”asiaan”. Eli, tuntui, että ei ”mennyt oikein putkeen”. Tosin sillä ei ole mitään merkitystä. Kolmanneksi puhui Heidi Rahkonen. Loppurukouksessa hän rukoili myös minun matkani puolesta itärajan taakse. Mieleeni jäi myös rukous uskovien ja seurakuntien välisen yhteyden puolesta Saarijärvellä – että emme olisi vain seurakuntia vierekkäin. Alussa, väleissä ja lopussa lauloi helluntaiseurakunnan kuoro, Inkeri Riihisen johdolla. Puolitoistatunti kesti”meeting”. Ajelin kotiin sateessa. M-L oli tullut myös jo lapsensiunaustilaisuudesta – Deniksen perheen kyydissä. Laitoin takkaan tulen. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Illalla oli ohjelmassa myös operaatio ”korvien ruuttaus” – M-L sen suoritti minulle. Että, sellaista.
Siunausta!
Ps. ”Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme” (Room. 14:12).
18.10.
Mitenkäpä sinun lauantaisi on mennyt? Heräiltyämme met tiettenki söimmä aamupallaa ja joimma kahvia. Suhteellisen selkeä ilma. Linnut ruokailivat – ovarakin – ja tikka punaisissa housuissaan. Maa oli hallassa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Puhalluttelin ruohonleikkurilla lehtiä pihassa – niitä kyllä piisaakin. Emilialta tuli tekstiviesti, että saahaanko me tulla teille - ja saivathan he. M-L meni kylälle kauppa-asioille. Emilia ja Daniel polkaisivat pyörillään meille. Heti tultuaan söivät eväitään ja joivat mehua autotallin edessä – taisivat jo matkallakin niitä syödä. Posket olivat punaisina. Alkoivat heti töihin – haravoimaan ja kottikärryllä kärräämään lehtiä pihasta. Daniel työnteli kärry kukkuraisena pihan reunalle. Pia käväisi tyttäriensä kanssa. Kun mummi tuli, menivät sisälle. Minäkin välillä kävin juomassa kahvit. Sisarukset lähtivät polkaisemaan kotiin. Kärräsin eräänkin kottarillisen lehtiä – siis puidenlehtiä - pihan reunalle. Söimme kanaa, parsakaalia, salaattia – pihlajanmarja-raparperihillon kanssa. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel saapuivat käväisemään. Pikku ”paketeja” tekivät – koska ne ”lapset ovat niin tärrrkeitä”
Kannettuani laatikollisen puita sisälle – M-L laittoi tulen takkaan - lähdin urheilukentälle 17 jälkeen 10 km yhtäjaksoiselle lenkille. Kävelin ja ”juostahissuttelin” – 7-7.30 min/km-vauhtia. Yhden kilometrin - kahdeksannen – kävelin alle 6 minuuttiin. N. 3 astetta lämmintä. Pimeä ennätti tulla. Palattuani kotiin laitoin saunan lämmite ja imuroin auton. M-L täytteli kakkuja huomisiin juhliin. M-L parturoi myös ”kuontaloani”. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L teki kortteja huomista varten.
Siunausta!
Ps. ”Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa” (Luuk. 12:35).
17.10.
Nousin hyvissä ajoin. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Denis oli aikaisin tuonut autonsa meidän pihaan töihin mennessään. Lähdin sillä hakemaan peräkärryn Timolta, Uuraisilta. Pakkasta hiukan. Otettuani kärryn perään, ajelin takaisin Saarijärvelle, rankakasan viereen. Tehtyäni kuorman, ajelin takaisin Timolle, Höytiälle. Mirokin tuli kanssani purkamaan kuormaa. Hyvinhän se homma Mirolta kävi – nopeakätinen poika kun on. Ja jäntevyyttä riittää. Saatuamme kuorman purettua kävimme syömässä Pian tekemät hyvät ruuat ”pienessä mökissä”. Pikkuvauva Kuusjärvi hymyili kuin päivänsäde – niin kuin onkin – ”sitterissään”. Syötyämme lähdimme Miron kanssa köröttelemään takaisin Saarijärvelle. Danielia soittelimme mukaan rankahommiin, mutta jälkeenpäin selvisi, että olivat sisko-Emilian ja äidin kanssa uimahallissa. Ajelimme rankakasan viereen. Vähän aikaa Mirokin laitteli rankoja kärryyn, mutta pyysi sitten, että josko veisin hänet mummin luo meille. Irrotimme kärryn auton perästä ja kävin viemässä Miron meille. M-L oli leipomassa. Kahvin kanssa sain juuri leivottua piirakkaa – niin kuin Mirokin, mutta ei kahvin kanssa. Hyvälle maistui. Ajelin takaisin rankojen luo. Vetelin karsittuja kasaamattomia rankoja kyytiin, sekä yhden kasan rangat. Tulikin aika iso kuorma, mutta hyvin se kovalle tielle tuli. Kävin hakemassa Miron meiltä kyytiin, sekä otimme Emilian ja Danielin heidän kohdaltaan kyytiin. Ajelimme Timolle, Höytiälle. Purimme rankakuorman Danielin ja Pian kanssa. Kävimme Danielin kanssa katsomassa Timon rakennushommia sisällä uuden talon työmaalla. Joimme ”pienessä mökissä” kahvit ja lähdevedet Pian tekemien muffunsien kanssa. Hyvälle maistuivat. Jätimme Timon kärryn ja moottorisahan Timolle. Ajelimme Emilian ja Danielin kanssa Saarijärvelle. Mukavia ovat nuot kaikki lastenlapset. Jätin deniksen auton heidän pihaansa. M-L kävi hakemassa minut kotiin sieltä. Heti kotiin tultuamme vaihdoin lenkkivaatteet ylle ja lähdin himpun ennen 20 lenkille Tarvaalan suuntaan. 8.3 km taivalsin tähtitaivaan alla. Pakkasta 3-4 astetta. Ehkäpä kävelyä oli suurin osa matkasta – tuollaista 7.15 min/km-vauhtia. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L oli lämmittänyt takan. Tänään on meidän kihlajaispäivämme. Siitä elämämme hetkestä on kulunut 46 v. Sydämelliset onnittelut sulhaselta kauniille morsiamelle!
Siunausta!
Ps. ”…saarnaa Sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella” (2 Tim. 4:2).
16.10.
Heräiltyämme uuteen selkeään päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä
M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Minä tein valmisteluja tulevia KUNNIA ON HERRAN -iltoja ajatellen.
14:ksi ajelin kylälle, jossa kävin kaupassa. Siellä tapasin Pian tyttärineen. Kävin myös Majakalla, mikä olikin matkani päätarkoitus. Tulostelimme/monistelimme Rantalan Jussin kanssa KUNNIA ON HERRAN -illan julisteita/kutsuja. Kävin viemässä niitä joidenkin paikkojen – myös kauppojen – ilmoitustauluille.
Syötyämme menin rankoja karsimaan vähäksi aikaa. Danieliakin odottelin sinne tulemaan, kun tuli kotiin. Hän ei kuitenkaan ennättänyt, kun piti leikkiä naapurin pojan kanssa. Emilia polkaisi pyörällään siellä luonani – toi hanskani, jotka olivat heidän autossaan. Posket olivat tytöllä samanväriset kuin saappaansa, piponsa ja osa takistaan – eli punaiset. Minulla oli kaksi lakua taskussani. Annoin ne Emilialle – toisen sai viedä ”veikalle”. Rankapalstan omistajakin käväisi luonani – uskovainen veli. Aurinkoista. Ajellessani kotiinpäin metsästä, oli Daniel rakennushommissa naapurin pojan kanssa tien varressa.
Tultuani kotiin – ja ryypättyäni vähän kahvia - aloin ensin haravoida pihasta lehtiä, mutta sitten otin ruohonleikkurin ja ajelin sillä nurmikkoa. Sillä lehdet siirtyivät mukavasti sinne minne halusikin. Oli jo pimeä, kun lopetin – bensa loppui, enkä viitsinyt enää tälle päivälle täyttää tankkia.
M-L oli laittanut takkaan tulen ja kynttilät, ynnä muita valoja palamaan. Saunankin oli laittanut lämmite. Hän on siivoillut tänään. Kohtapa pääsimmekin saunaan. menin vähän aikaisemmin kuin M-L, sillä käyttelin vastaa. M-L ei niin kovasta löylystä välitä.
Söimme aamupalaa ja joimme teetä. M-L neuloi.
Olisihan sitä monenmoista asiaakin, mutta josko joskus toiste.
Siunausta!
Ps. ”Ja herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene” (Apost. teot18:9).
15.10.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin meille tänäänkin aamulla – vanhemmat kun ovat työssä. Syysloma koulukkailla jatkuu. Olin jo minäkin noussut kun tulivat. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin 2. Korinttolaiskirjettä. Lyhyesti rukoiltuamme lähdin viemään jo kärryssä valmiina olevan rankakuorman Timolle, Höytiälle. Purkailin kuorman uuden talon nurkalle. Timo rakenteli sisällä taloaan. Purettuani kuorman, ajelin kotiin. Söimme.
Daniel lähti mukanani tekemään rankakuormaa – sinne, missä niitä hänen kanssaan kasailimme. Suuri apu oli pikkumiehestä, kun kuormaa kärryyn ladottiin. Aurinkokin helähti paistamaan. Hyvin tuli kuorma kovalle tielle. Ajelimme Danielin kanssa Höytiälle, jossa purimme kuorman samaan paikkaan kuin aiemmankin. Daniel teki kyllä miehen työn purkuhommassa. Joimme sisällä ”pikkumökissä” Pian tarjoamat kahvit ja limsat. Muffinsit olivat Miron tekemät – ja net olivat kyllä hyvät. Paluumatkalla jätin Danielin kotinsa kohdalle. Kävin ottamassa Deniksen kyytiin yhdestä paikasta, kun oli juuri tullut töistä. Meiltä sitten Denis lähti omalla autollaan – sillä nelivedolla, jolla rankoja ajelimme.
Tuotuani puita sisälle - M-L:lle, joka sytytteli takkaa – lähdin 17 maissa 8.3 km ”kävelynomaisellejuoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Yli 1 aste lämmintä. Mukava ilma. Käytyäni suihkussa lähdimmekin kohta herran kohtaamisen iltaan – Terhi-Marjan kanssa, joka oli meillä – helluntairukoushuoneelle. Timo, Miro, Denis, Emilia ja Daniel menivät uimaan. Kokouksen johteli Aholan Timo. Ylistystä johteli Gospel Praise. Puheen piti Järvisen Paavo, joka johteli myös rukouspalveluun. Kaikki olivat hyviä osioita. Koko tilaisuus oli hyvä. Nämä varovaiset arvioinnit ovat vain minun arvioitani – ne sallittakoon. Pikkuvauva Kuusjärvikin oli kokouksessa äitinsä Pian kanssa. Hän – siis vauva, varmaan Piakin – oli kovasti hymyillyt ihmisille, jotka häntä kävivät katselemassa. Timo oikein mainitsi aloituspuheenvuorossaankin asiasta – tämä ”historiankirjoihin” merkittäköön.
Palattuamme kokouksesta, veimme ensin Terhi-Marjan kotiin. Itse kotiuduttuamme söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jolla on korva, se kuulkoon,, mitä Henki seurakunnille sanoo” (Joh. ilm 3:22).
14.10.
Marja-Leena lähti hyvissä ajoin hakemaan Emiliaa ja Danielia meille – on syysloma koulusta ja vanhemmat töissä. Minä nousin vähän myöhemmin. Söin aamupalaa ja join vähän kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Lähdin tekemään rankakuormaa Deniksen nelivedolla, Timon kärry – jonka hän eilen illalla toi – perässä. Mukavan harmaa sää. Joutsenien äänet ovat vaimentuneet läheiseltä järveltä rankasavotan lähettyviltä – niitä on lentänyt parvissa. Hyvin kuorma tuli tielle. Samantien ajelin sen kanssa Höytiälle, Timolle. Purettuani kuorman söimme ”Timojen” pienessä mökissä, jossa väliaikaisesti asuvat. Pikkuvauvakuusjärvi hymyili istuimellaan – siis sellaisella kallellaan olevalla ”baby sitterillä” Talo, jota Timo tänäänkin rakenteli – kaikenlaista viimeistelytyötä – valmistunee pian. Vatsa täynnä ajelin kotiin. Kävin kylällä pankkiasioilla – turhaan, sillä asiointitiski oli mennyt 13 kiinni. Se on sitä nykyaikaa. Ajelin kotiin ja vaihdoin vaatteet takaisin ja menin tekemään rankakuorman. Hyvin sekin tuli tielle. Ajattelin aamulla viedä – jHs – sen samaan paikkaan kuin ensimmäisenkin.
Kävin 17 jälkeen urheilukentällä 10 km ”kävelynomaisellajuoksuhissuttelulenkillä”. Ensin 3 km, jonka jälkeen hivenen venyttelin. Lopuksi 7 km. Hidasta vauhtia. Tihkutteli vettä. Palattuani laitoin tulen takkaan.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Teroltakin tuli tänään tekstari. On kotiutunut onnellisesti kaukaiselta työmatkalta vieraan kansan pariin. Onhan sieltä tekstareita tullut useampiakin.
Siunausta!Ps. ”Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni” (Ps. 9:a).
13.10.
Marja-Leena meni aamulla hakemaan Emiliaa ja Danielia meille, kun on syysloma. Vanhemmat kun ovat työssä. Minä nousin vasta kun tulivat meille. Nukuin viikonlopun rästejäkö varmaan. Söimme aamupalaa. Emilia ja Daniel leikkivät jotain leikkiä keskenään. Kovasti oli heillä leikkikalujaan mukana. M-L käytti Danielia rötgenissä – jalka kun oli kipeä. Varpaassa oli hiusmurtuma. Emiliakin oli mukana reissussa. Olivat käyneet tapaamassa terveyskeskuksessa yhtä tuttua. Kun tulivat pois, söimme.
Ajelin rankapalstalle vähäksi aikaa karsimaan rangantapaisia. Harmaa, n. 6 asteen lämpöinen sää. Ajeltuani kotiin metsästä, laitoin tulen takapihan laavun tulipaikkaan. M-L teki lettutaikinan. Paistelin lettuja muurinpohjalla. Keittelin kahvia mustalla pannulla. Emilia ja Daniel haravoivat takapihaa. Kottikärryllä veivät lehtiä pois. Oli siellä sitten jo mummikin mukana. Emilia vähän vuoleskelikin. Söimme lettuja. Terhi-Marjakin ennätti letunsyöntiin kun tuli töistä tullessaan hakemaan lapsiaan kotiin. Makkaraakin paisteltiin.
Lähdin urheilukentälle lenkille ennen 18. 10.4 km ”kävelynomaisenjuoksuhissuttelulenkin” tein yhtäjaksoisena. Ennätti tulla pimeä ennen kuin lähdin kotiin. Timo, Pia, Miro ja Helmi-koiras olivat meillä. Timo toi peräkärryn, että voin alkaa ajelemaan rangantapaisia. Laitoin saunan lämmite. Timon kanssa saunoimme. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Hiukan rukoilimme. Ennen 23 lähtivät ”Timot” kotiin.
Siunausta!
Ps. ”Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä” (1. Tes.5:24).
12.10.
10.10. ja 11.10. päivien lyhyet jutut ovat myös nyt luettavissa.
7 aikaan heräilin. Valmistauduin tilaisuuteen. Olin jo torstaina valmistautunut, nyt jatkoin. Kun Marja-Leena nousi, joimme kahvia ja haukkasimme vähän jotakin. 10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle – siellä kun on rukoushetki ennen kokousta 10 aikaan. Tosin ei ihan hetikään tullut ketään, jolla olisi ollut avain, että olisimme päässeet sisälle. joitakin tuli rukoushetkeen. Klo 11 alkoi lähetyskokous. Ei kovin paljon ollut väkeä. Arto Riihinen johteli kokouksen. Liedeksen Ismo todisti. Rukoilimme joidenkin seurakuntamme lähetyskohteiden puolesta kohdistetusti. Lauloimme HL -kirjan lauluja Rautasen Jussin säestyksellä ja Jokisen Paavon esilaulannalla. Puhuin. Alussa kuuntelutin yhden kappaleen Arthur Soitun levyltä – venäjäksi. Tilaisuuden jälkeen joimme alakerrassa remonttikahvit.
Pian kotiintulon jälkeen – vähän kahvia juotuani – lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Yli 5 astetta lämmintä. Söimme.
”Terhit” kävivät meillä ennen illan tilaisuuteen menoa. Joimme kahvia. 18:ksi menimme mekin M-L:n kanssa Operaatio-joulunlapsi-konserttiin kaupungintalolle, Saarijärvi-saliin. Seurakuntamme Ilontuojat-Jippii-ryhmä oli siellä myös esiintymässä – siinä Emiliakin. Glögitarjoilu oli saman asian hyväksi.
Palattuamme kotiin sytyttelimme takkaan tulet. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jokainen, joka huutaa avuksi herran nimeä pelastuu” (Room. 10:13).
11.10.
Herättyämme Liisalla, jossa olimme Veikon kanssa yötä, söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. 10:ksi ajelimme konferenssipaikalle – Karjalakonferenssi – Sortavalan kaupunkiin, jonne ei ollut kuin lyhyt matka. Päivän aikaan oli useita tilaisuuksia, joissa oli palvelemassa eri Karjalan seurakunnista hyviä ylistysryhmiä ja pastoreita, jotka pitivät hyviä saarnoja. Yhdessä tilaisuudessa esiintyi Arthur Soitu ja Parannuksenteko-lauluryhmä, yhtye. Uraa- - eli Jippii lastenryhmä Petroskoista – oli myös mukana. Välillä oli ruokatauko, jonka aikana kävimme katsomassa Ailin ja Sergein rakenteilla olevaa taloa. 17 alkaneen teetarjoilun jälkeen me Veikon kanssa lähdimme kotia kohti. Olisi ollut vielä tilaisuus illalla ja huomenna ehtoollisjuhla, mutta piti lähteä kotiin, kun minulla oli sovittu puhuminen klo 11:ksi omaan seurakuntaan. Matka meni mukavasti. Välillä kun pysähteli paikkoihin, joissa sai ottaa jotakin suuhunsa. Veikko jäi Jyväskylään. Olin kotona hiukan ennen puoltayötä. Lämmintä n. 8 astetta.
10.10.
Nousin 5 aikaan. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leenakin heräsi ennen 6, kun oli menossa Emiliaa ja Danielia laittamaan kouluun. 6 aikaan lähdin ajelemaan kohti Jyväskylää, josta otin Veikon kyytiin 7 aikaan. Ajaa köröttelimme Joensuun ohi Tohmajärvelle ja siitä Värtsilän/Niiralan raja-aseman kautta Helylään, Sortavalan kupeeseen. Satoi koko matkan. Olimme sopineet Liisan kanssa, että hän odottelee meitä bussipysäkillä. Otettuamme hänet kyytiin, menimme Liisan kotiin, joka oli siinä ihan vieressä. Liisa on tulkkimme, joka on asunut Vienan Karjalassa, Kiestingissä. Nyt asuu Helylässä.. Hänellä oli ruoka valmiina. Söimme ja joimme teetä. Mukava oli tavata. Hiukan selkää oikaistuamme, saapui Liisan tytär, Aili, kahden poikansa kanssa. Hän on hyvä tulkki. Hänellä – ja miehellään Sergeillä – oli juuri hääpäivä. Olinkin varannut mukaan pienen onnittelun sitä varten. heidän häissäänkin olimme Sortavalassa.
17:ksi menimme Sortavalan kaupunkiin, joka oli ihan lähellä. Siellä alkoi 17 rekisteröityminen Karjalakonferenssiin – jota varten olimmekin reissuun lähteneet. Helluntaiseurakuntien konferenssi. 18 alkoi tilaisuus. Ylistysryhmä oli hyvä, samoin saarna. Aili toimi tulkkinamme. Mukava on sellaisen tulkin kautta seurata puhetta. Väkeäkin oli tullut jo mukavasti. Konferenssi pidettiin entisellä upseeritalolla – nykyisellä nuorisotalolla. Iltapalan jälkeen ajelimme yöpaikkaamme, Liisalle. Vähän juttelimme ja rukoilimme.
9.10.
Tänäkin aamuna Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Meikä nousi vasta kun hän tuli kotiin. Ajattelin, etten tänään mene rankojen kanssa taajomaan. Halusin muita asioita ajatella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan.
Tein joitakin valmisteluja ajatellen seuraavaa KUNNIA ON HERRAN! -iltaa. Valmistauduin puhumaan ensi sunnuntain tilaisuudessa – ennen sitä kun on tarkoitus – jHs – tehdä vielä lyhyt reissu itärajan taakse, konferenssiin.
Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Daniel heti kyseli, että lähdemmekö rankametsään. Söimme.
Emilia ja Mummi kävivät kylällä kauppa-asioilla. Daniel korjasi – leikisti – leikkimökin kattoa. Teki laastia – hiekkaa, jossa vettä seassa – ja sitä jollakin kihvelillä levitteli kattoon. Tekomies. Minä sytyttelin takapihan laavun tulipaikkaan tulet. Keittelin kahvit mustalla pannulla. Kun Terhi-Marja tuli hakemaan lapsosiaan meiltä, kirjoitteli hän jälleen minulle valmiiksi Venäjän rajalla tarvittavat paperit venäjäksi. Hän hoksasi kysyä, että onko minulla vihreä kortti. Ei ollut. Niinpä lähdin viivana kylälle vakuutusyhtiöön. No, olihan se vielä puoli tuntia auki. Keräilin vähän pihlajanmarjoja talvea varten – niitä kun pihapiirissä on. Lisääkin ensiviikolla pitäisi keräillä.
Timo perheineen saapui 18 jälkeen käymään – Helmi-koira oli mukana. T-M ja Emiliakin käväisivät Emilian kuoroharjoituksista tullessaan. Laitoin saunan lämmite. Emilia jäi serkkunsa kanssa leipomaan meille pipareita. Hyviä olivat. Timo kävi viemässä Emilian kotiinsa. Sitten saunoimme Timon ja Miron kanssa.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Lyhyesti rukoiltuamme, lähtivät ”Timot” kotiin. Kasailin – ja M-L paketoi – vähän tavaroita huomenaamulla tapahtuvaa reissuun lähtöä – Karjala-konferenssiin, Sortavalaan - varten.
Siunausta!
Ps. ”Usko Herraan, Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi” (Apost. teot 16:31).
8.10.
Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla – ennen kuin minä nousin vällyistä. Harmaa, mutta kuiva aamupäivä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Nyt on ikkunan takana kova säpinä lintujen ruokintapaikalla – lintuja on paljon ja siemenet häviävät alle aika yksikön. Yksi kuusitiainen on muiden mukana kuin väkkärä syöntipuuhissa.
Ajelin rankametsään, jossa karsin rauhalliseen tahtiin puita. Sieltä ajelin hakemaan 12 maissa Emilian ja Danielin koululta meille. Söimme – ynnä joimme kahvia.
Danielin kanssa ajelimme rankametsään. Ensin karsimme ja sitten vetelimme kasaan. Danielista on suuri apu – vaikka pieni pojannassikka onkin. Mummi teki hänelle eväät mukaan. Niitä kävi aina välillä vähän näykkimässä. Lopuksi alkoi nuorista pajunvesoista katkoa itselleen majanseiniä – aiemmin kun jo on kehikon tehnyt. Satoi vettä. Se kasteli meidätkin. 15.30:ksi lähdimme pois. Tulimme meille. Vaihdoin kuivat vaatteet – ne kastuivat ulkoa ja sisältä kun lähdin 8.3 km ”kavelynomaisellejuoksuhissuttelulenkille”, jossa välillä koetin ihan oikeastikin kävellä. Sellaista 7 min/km-vauhtia etenin. Satoi. Denis oli käväissyt töistä tullessaan. Emilia ja Daniel jäivät vielä meille. Juotiin kahvia, yms. – ja syötiin mm. jätskiä.
19:ksi menin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. 15 henkeä. Turusen Mika – pastorimme – piti voimakkaan puheen rukouksen merkityksestä. Rukoilimme.
Palattuani kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy” (Hebr. 11:1).
7.10.
Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Lintuja oli paljon ruokailemassa. Sää oli kuiva, mutta harmaa. Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Ajelin rankametsään. Vetelin aiemmin karsittuja kasaan.
Metsästä suoraan ajelin hakemaan Danielin koulusta meille. Emilia olikin tullut koulun uimareissulta linja-autolla meidän tien alkuun – mummi lienee ollut vastassa. Emilia oli liimailemassa puunlehtiä isolle pahville. Hieno luomus. Söimme. Kahvia myös piti juoda.
Ajelimme Danielin kanssa rankametsään. Vetelin rankoja kasaan. Daniel karsi vesurilla puita. Teki myös omaa kasaa pienemmistä puista. Vetelikin poika puita niin kuin minäkin kasaan. Kun olimme saaneet aiemmin karsitut kasaan, aloimme karsia lisää. Danielkin karsi. Aikalailla on jäntevä käsi pienellä pojalla, kun tavallisella vesurilla pystyi karsimaan. 16.30 jälkeen tulimme metsästä pois.
Kävin 10.4 km lenkillä urheilukentällä. 2-3 astetta lämmintä. Kävelin 2 x 5 km jaksoissa. Väleissä venyttelin. ”Juostahissuttelin” ja välillä kilpakävelin. 19.30 jälkeen tulin kotiin. Laitoin saunan lämmite. Mukava oli kylpeä vastalla. Tuntuu, että se tekee hyvää kropalle – rankahomman ja lenkin jälkeen.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Katsoimme koulukiusaamisohjelmaa netin kautta.
Eilen sain viestiä siitä, että edellisessä KUNNIA ON HERRAN-illassa oli yksi ihminen saanut kuulonsa takaisin. Mitä sanoisimme: Kiitos Jumalalle!
Siunausta!
Ps. ”Hänen olkpoon kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.
6.10.
Kello soi herätyksen merkiksi – painoin vaan kiinni ja vielä vähän aikaa viruin peiton alla. Päivä oli harmaa. Ei kuiten satanut. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
Ajelin rankapalstalle – eikä se kaukana olekaan. Lienee n. 4 km. Sahailin joitakin puita pätkiksi, että on helpompi kantaa kasaan. Vetelin kasaan kauempaa rankoja, joita aiemmin olin karsiskellut. Siinähän sitä saa lihaksiin – ai, mihin lihaksiin, kysynet minun tapauksessani – liikettä ja kehoon monenlaista venytystä. Ojan yli net on vaan vedettävä kasaan.
Ennen 12 olin jo odottelemassa Emiliaa ja Danielia koulusta. Tulimme meille. Mummiska oli laittanut ruokaa. Söimme ja joimme kahvia.
Syönnin jälkeen ajelimme Danielin kanssa ensin heille, hakemaan Danielille rankametsävaatteita. Sieltä sinne rankametsään. Aluksi Danielkin kanteli rankoja yksi kerrallaan kasaan. Ripeää toimintaa. Sittenpä alkoikin risuista kyhäämään itselleen majaa. Kasaili myös risuja polttopuiksi majaansa. Otteet Danielilla ovat tomerat – tehokkaan näköiset, vaikka ikää ei vielä ole paljon – ekaluokkalainen. Minä vetelin rankoja kasaan ja Daniel viihtyi hyvin monenlaisissa puuhissaan. Metsä oli ruskassa. Sää mukava – puolisenkymmentä astetta.
Heti 16 jälkeen olimme meillä. Terhi-Marja oli tullut töistä tullessaan hakemaan lapsosiaan. Mumpsa ja Empuska olivat käyneet kävelylenkillä. Olivat keränneet vaahteran- ja muitakin lehtiä. Emilia väritteli niistä kuvia – laittoi lehden paperin alle ja sitten hankasi värillä päälle. Siihen tuli kaunis lehtikuvio. Tehokkat ovat otteet Emiliallakin. Herkkiä lapsia.
M-L lähti kylälle kaupoille. Minä lähdin kyytillä urheilukentälle 10 km lenkille. ”Juostahissuttelin” ja kilpakävelin. Jälkimmäinen kulki aivan einomaisesti. Ihan ihmettelin, kuinka oli helppoa. Vauhti oli minulle kuitenkin aika kovaa. En osaa sanoa selitystä, mistäkö johtui. Tavallisilla lenkkareilla kävelin. Vuorenmaan Matti – entinen huippumaratoonari, jonka aika on kovaa valuuttaa tänäkin päivänä – oli myös kentällä. Hän sanoi, että on puhdasta tuo sinun kävely. Itsestäkin tuntui, että nyt oli tekniikkakin hyvin kohdallaan. Saatuaan ostoksensa osteskeltua, tuli M-L minut hakemaan kentältä.
Selvittyämme kotiin, laitoin linnuille auringonkukan siemeniä – M-L osti uuden 25 kg säkin. Eilen nimittäin kopistelin viimeiset siemenet edellisestä 25 kg säkistä. Se linnut - ja oraviakin on ilmestynyt – söivät 19 päivässä. Hyvä suoritus.
Laitoin takkaan tulen. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Niin kuin sinä (Isä) olet lähettänyt minut (Jeesuksen) maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät (opetuslapset) maailmaan” (Joh. 17:18).
5.10.
Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Sumuinen aamu.
11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Olimme siellä jo ennen 10 kun M-L meni avustamaan Eijaa ja Eeroa lähetyslounashommissa. Iiriskin siellä oli hommissa. 10 aikaan alkoi rukoushetki ennen varsinaisen kokouksen alkamista. Oli rohkaisevaa huomata, että rukoilijoita oli mukana runsaasti. Se on hyvä merkki. 11 alkavan tilaisuuden johteli Lampisen Olavi. Hänellä oli hyvä alkupuheenvuoro. Ahon Maju – Rautasen Jussin säestyksellä – lauloi ja johti yhteislauluja. Jokisen Paavo informoi mieskuoro Graniitin uudesta äänitteestä, jolta kuunneltiin yksi kappale. Se oli ”miellyttävä sointinen” – minusta. En tykkää ”Suomen laulu-tyyppisestä, enkä ms. kirkkokuoro-tyyppisestä laulannasta, mutta tämä oli sellaista josta tykkäsin. Jotain samaa, kuin Aikamiehet -kuoron laulu, kappaleessa Iltatuulen viesti – siis ihan positiivisessa mielessä – paitsi, että tämä oli – siis Ganiitin – tasokkaampaa ja vieläkin hienompaa – sellaista sisimpään käyvää. Turusen Mika saarnasi lujan saarnan – ei kovan – jossa jouduimme katselemaan suhdettamme omaan vanhurskauteen ja armonvanhurskauteen. Osallistuimme yhdessä ehtoollisenviettoon. Kokouksessa oli hyvä henki. Kuulin, että yksi ihminen halusi tulla uskoon. Se on sellaista Saarijärvellä näinä aikoina – voisimmeko sanoa: Kiitos Jumalalle! Asiakokouksen jälkeen oli alakerrassa lähetyslounas, josta tuli lähetystyölle hyvä tuotto. Odottelin, että keittiö oli lähetyslounaan järjestäjien ja heitä avustavien puolesta siistitty, jonka jälkeen ajelimme M-L:n kanssa kaupankautta kotiin.
Vähän myöhemmin ajelimme M-L:n kanssa ”Timoille”, Höytiälle. Pikkuvauvaneiti Kuusjärvi hymyili jopa minullekin useaan otteesen, kun hänen kanssaan toisiamme silmiin nakitimme. Mukava pieni tytönpökäle. Kun Timo ja Miro saapuivat uimareissulta, lähdimme Timon kanssa 8.1 km ”juoksuhissuttelulenkille”, vähän alle 7 min/km-vauhdilla. Ihan oli mukava – eiliseen verrattuna köpötelläkin. Menimme lenkin jälkeen saunan mukaviin löylyihin. Sen jälkeen joimme kahvia ja söimme pöydän herkkuja. Kävimme katselemassa pian valmistuvan talon rakennustyömaata. Onhan se mukavan näköinen – itselle rakennettu – ei ihan tavallisen näköinen tönö. Ei päältä, eikä sisältä. Moottorisahan otin Timolta mukaan huomista varten. Onhan minulla itsellänikin, mutta Timolla on parempi.
Ajelimme M-L:n kanssa kotiin. Höytiällä oli 1 aste pakkasta. Meillä 2.5 astetta lämmintä. Laitoin tulen takkaan saavuttuamme kotiin. Joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Minä olen A ja O, sanoo Herra, Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias” (Joh. ilm. 1:8).
4.10.
Heräilin – ihan puhelinherätyksellä – sopivissa ajoin. Marja-Leenalla puhelinherätys soitteli jo aikaisemmin kuni minulle – hänen ukkoselleen. meni asioille kylälle varahin. Syötyämme aamupalaa ja juoskenneltuamme ruskeaa nestettä, jota kahviksikin nimitetään, luin 1. Korinttolaiskirjettä. Valmistauduin tämän päivän ”koitokseen” – vaikka eihän se nyt mikään koitos, mutta voiphan net vähän aina jännittää tuollaiset tilaisuudet – et ei vain pilaisi toisten ainutkertaista juhlaa. Nimittäin edessä oli häätilaisuus, jossa aika keskeistä ”roolia kuiten piti esittää”. Päivä oli harmaa – taisi olla yli 10 astetta lämmintä. Isoja parvia lintusia ruokki itseään ruokintapaikoilla – siemenet hävisivät miltei silmissä.
13:ksi – tai aiemmin – ajelimme Vapaakirkolle M-L:n kanssa Lahtelan Samulin ja Rantapuskan Sadun häihin. Oli hengelliset häät. Ennen alkua lauloivat Teppo ja Anne, sekä Teemu Lehtomäki hyviä lauluja – herättäviä lauluja. Sittenpä morsiamen isä talutti tytärtään – Satua - eteen, jossa sulhanen – Samuli – odotteli. Minä myös alttarikaiteen sisäpuolella olin valmiina. Siitäpä se sitten alkoi toimittamani avioliiton siunaus. Koin avoimuutta. Kun osuuteni – siunaustilaisuus – päättyi, ojensin hääparille Vapaaseurakunnan lahjoittaman vihkiraamatun. Hääparin käveltyä pois, siirryin ”puhujapönttöön”. Hääparin toivomuksesta pidin ”herätyspuheen” – en kuitenkaan vasaramenetelmällä. Näin avoimia katseita ja kosteita silmiä kuulijoissani. Itsekin koin avoimuutta. Puhe oli yksinkertainen – perusevankeliumia. Hääjuhlassa oli ruokailu, kahvitarjoilu, morsiamen isän puhe, Hääparin yhdessä pitämä puhe – kertoivat kuinka tähän on tultu. Punaisena lankana kaiken keskellä kuitenkin kulki hengellinen todistus uskoontulosta. Lehtomäet – Teppo, Anne ja Teemu laulattivat meitä välillä. Morsiamen äiti lauloi loppusiunauksen jälkeen vielä siunauslaulun. Nämä häät olivat evankeliumijuhla – hääparin näköiset häät. Oli ilo olla mukana – ja palvelemassa. Ihan lopuksi otettiin yhteisvalokuva häävieraista ulkona, vapiksen portailla.
Palattuamme kotiin ja vaihdettuani lenkkikuteet ylle, hain puita sisälle. M-L sytytteli takkaan tulen. Minä lähdin ”hiipimään” 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan – paluumatkan hitaasti ja menomatkan vielä hitaammin. Olipahan edes jonkinmoinen lenkki. Palattuani lenkiltä ennen 19, laitoin saunan lämmite. Hiukan ”viruteltuani” painuin saunan löylyihin. Oli ilo vastalla hakata itseään.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Eilisestä Kunnia on Herran -illasta on tullut tänäänkin hyvää palautetta.
Siunausta!
Ps. ”Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi” (Fil. 3:1).
3.9.
Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä tänä aamuna koululaisia – Emiliaa ja Danielia – kouluun. minäkään en mennyt tänään rankametsään, kun on illalla kokous – ja varmaan tekee hyvää tuolle oikean käden ranteenseudulle lepuuttaa sitä vähän. Se kun on vesurin heiluttamisesta vähän ollut turvoksissa ja tulehtuneen näköinen – rasitusvamma kait. Tekee se hyvää myös selälle, joka on kipeä oikealta puolelta alhaalta. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille.
Ajelin 15:ksi työväentalolle, josta alkaen se oli varattu seurakuntamme käyttöön. Rautasen Jussi ja Paanasen J-P toivat äänentoistokamat pian sen jälkeen työvikselle. Johonkin aikaan saapui myös Merisalon Heidi, joka vastasi tämän illan tilaisuudessa ylistyksen johdosta. Kahvituksen valmistelijat saapuivat myös. Kävin 18 maissa hakemassa M-L:n kokoukseen kotoa. Rukoilimme ennen tilaisuuden alkua vastuissa olevien kanssa. KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta alkoi klo 19. Johtelin sen. Aluksi Merisalon Heisi lauloi oman kappaleensa. Sanoin alkusanat. Heidi johteli meitä kosketinsoittimensa kanssa ylistykseen, Oittisen Sirjan – viulu – kanssa. Kaleniuksen Raija soitti harmonikalla kolme koskettavaa kappaletta. Peiposen Samuli käytti todistuspuheenvuoron, Jumalan tekoja elämässäni -osiossa. Lauloivat Lehtomäen Teemun kanssa pari laulua kitaran säestyksellä todistuksen jälkeen. Kokousilmoituksiakin tehtiin. Ylistettiin yhdessä. Kirjoitettujen rukousaiheiden puolestakin rukoiltiin. Rahalahjakin kerättiin. Kaksi viimemainittua kyllä meinasivat niin kuin unohtua – vaikka olin ne oikein itselleni ylös kirjoittanut. No, inhimillisempäähän se on tuo toiminta, kun on aina välillä sellaisiakin tyyppejä remmissä, jotka eivät ole vielä ihan täydellisiä (humor/mutta tosi). Jacop ”Jaska” Huttunen saarnasi Jumalan Sanaa. Ennätti illan aikana tulla palautettakin puheesta. Yksi sanoi, että oli selkeä sana, toinen, että oli hyvä puhe, jonka tällainen tavallinenkin ihminen voi ymmärtää. Joitakin ihmisiä tuli rukouspalveluun. Oli odotettua vähemmän ihmisiä kokouksessa – kuitenkin uusiakin oli. No, eiväthän net illat ja tilaisuudet ole aina samanlaisia. Jatkamme Jeesuksen nimessä. Tilaisuuden jälkeen oli hyvät kahvit seurakuntamme vankilalähetystyön hyväksi – vankilatyötiimin järjestämänä. Sydämelliset kiitokset taas kaikille illassa vastuissa olleille yhteistyöstä! Herrallehan me teemme tätä työtä – Jumalan ja toistemme työtoveruudessa. Seuraava KUNNIA ON HERRAN-ilta on – jHs – pe. 7.11. klo 19 työväentalolla. Mukana Sanaa julistamassa on silloin evankelista Timo Närhi, Seinäjoelta. Musiikissa ja ylistystä johtamassa on Saarijärven Helluntaiseurakunnan kuoro. Laitahan kalenteriin!
Kotiin palasin 22.30 maissa. Söin iltapalaa. M-L tuli jo aiemmin ”Terhien” kyydissä.
Siunausta!
Ps. ”Mutta minä (Jeesus) sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sem jälkeen voi mitään enempää tehdä” (Luuk. 12:4).
2.10.
Heräsimme ihan hyvissä ajoin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjan kohdan tälle päivälle. Muutama aste lämmintä. Ajelimme töihimme – M-L Emilian ja Danielin luo heille, kun ovat sairauden takia koulusta pois. Minä menin rankametsään, jossa jo vesuroin ennen 7. Joutsenten ääni kuului voimakkaana läheiseltä järveltä – niin kuin on kuulunut joka päivä. Se on melkein mekastusta. Kun aurinko nousi, näkyivät kastehelmet puiden oksilta, varvuista ja heinistä. Klo 11:ksi menin syömään M-L:n, Emilian ja Danielin luo. Kahviakin join. Taitavat lapset selvitä jo huomenna kouluun. Kävin ruokatunnin jälkeen vesuroimassa ja 15 maissa tulin Pois ja kahville. Kun Terhi-Marja tuli töistä kotiin, lähdimme mekin kotia kohti. Kun laitoin vielä kutsuja postilaatikoihin, juoksi sisältä yksi nuori mies luokseni hakemaan mitä laatikoihin laittelin. En ole häntä ennen tavannutkaan. Avoin nuorukainen. Juteltiin jonkun aikaa – myös hengellisistä asioista. Juuri tällä hetkellä sanoi ajattelevansa syvällisemmin hengellisiä asioita. Jakelimme loput kutsut matkan varrelle.
Selvittyämme kotiin kannoin puita sisälle ja laitoin lintujen ruokinta-automaatit täyteen. Sytyttelin takkaan tulen.
Torkuttuani hetken sohvalla, vaihdoin ”lenkkikuteet niskaan” ja ajelin urheilukentälle. Hyvä ajoitus. Tapasin kentällä miehen, jota en aiemmin ole tavannut – oikein tunnettu saarijärveläinen. Oli mukava tutustua ja jutella. Sain todistaa Jeesuksesta, josta asiasta erityisesti iloitsin. Avointa ja mukavaa kanssakäymistä. ”Juostahissuttelin” - ja vähän kävelinkin – 6.4 km. Tuntui ihan mukavalta, kun kolmen päivän rankasavotta on tehnyt toiselta puolelta selkää kipeäksi ja jäykäksi. Erilaiset liikkeet sen tekevät. Vesurikädessä taitaa olla rasitusvamma. Se on vähän turvoksissa. En antanut sen haitata karsimista. Tein 3 x 2 km osissa lenkin. Välillä hieman venyttelin. Sateli tihkua. palattuani kotiin laitoin saunan lämmite. Saunoin oikein vastan kanssa. Söin iltapalaa. M-L oli jo syönyt
Tervetuloa huomenna – pe. 3.10. klo 19 Saarijärven työväentalolle, Opintie 1., KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluiltaan! Ilta tulee olemaan erinomainen. Siellä on monenlaista. Pastori Jakov ”Jaska” Huttunen, Seinäjoelta, vierailee. Ylistystä on johtamassa Heidi Merisalo. Musiikissa on myös yllätysvieras. Lisäksi on puheenvuoroja Jumalan teoista ihmisten elämässä – mm. Samuli Peiponen. Lopuksi kahvitarjoilu vankilalähetystyön hyväksi. Vapaaehtoinen maksu. Illassa on mahdollisuus tulla rukoiltavaksi erilaisissa tarpeissa. Uskoon, eli Jeesuksen omaksi voi tulla. Sairaudesta voi parantua, jne. Omia rukousaiheitaan voi kirjoittaa myös paperille. Niiden puolesta rukoillaan jossain vaiheessa iltaa. Voi kirjoittaa rukous- tai kiitosaiheensa valmiiksi kotona, tai paikanpäällä. Tule ja tuo ystäviä paljon mukana! Tapaamisiin ”työskillä”!
Siunausta!
Ps. ”Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta” (Matt. 10:31).
1.10.
Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Pakkasta 2.5 astetta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Ennen 7:ksi ajelimme ”Terheille”, jonne M-L meni Emilian ja Danielin luo, kun ovat sairaina. Minä jatkoin rankoja karsimaan. ”Hallainen” maa. Auringon noustessa ruskaiset puut – haavat varsinkin – olivat heleän näköisiä. 11:ksi ajelin syömään M-L:n, Emilian ja Danielin luo. Kahvia jälkiruuaksi. Sitten taas jatkoin rankahommia. Tänään heittelin vain lähemmäksi kuormaan ottopaikkaa rankoja – osan välikasaan, josta net aikanaan ”muotkitaan” eteenpäin. 15 jälkeen lähdin pois. Menin M-L:n ja lasten luo. Keittelin kahvit. M-L lähti kävellen kotiin, kun Terhi-Marja tuli töistä – halusi vähän kävellä. Minä hurrautin autolla.
Tultuani kotiin, laitoin tulen takkaan. 19:ksi menimme M-L:n kanssa kaupan ja postin kautta helluntairukoushuoneelle rukousiltaan – se olikin tällä kertaa Israel-rukousilta. Väkeä n. 35 henkeä. Hyvä ilta. Rautasaaren Kati johteli. Turusen Mika puhui aiheesta, miksi meidän pitää siunata Israelia. Kati johteli meitä rukoilemaan Israelin puolesta. Sen jälkeen rukoilimme muiden aiheiden puolesta. Toikkasen Pentti ja Raija vastasivat yhteislauluista. Lampisen Justiina lauloi Pyhän Hengen antamin sävelin laulun Raamatun tekstiin. Israelin siunaaminen ja sen puolesta rukoileminen on tärkeää yksilölle, perheelle, seurakunnalle, paikkakunnalle, maalle.
Palattuamme rukousillasta söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Ja hän (Jeesus) kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta” (Matt. 10:1).
