20140902

SYYSKUU 2014

30.9.

Heräsimme hyvissä ajoin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Ennen 7 lähdimme Marja-Leenan kanssa liikkeelle. Rukoilimme vähän yhdessä – autossa. M-L meni Emilian ja Danielin luokse heille, kun ovat kuumeessa. Minä jatkoin himpun matkaa eteenpäin. Menin karsimaan rankoja vesurilla. Mukavan leuto sää - sellainen pilvinen, mutta päivällä paisteli aurinkokin. Karsiskelin ja kantelin kasaan. Liikuntaakin sai – ja kaikenlaisia vääntelyitä vartaloon. 11 maissa ajelin M-L:n, Emilian ja Danielin luo. Jotakin laittamaan suuhuni. Sitten taas metsään. 15 aikaan tulin pois. Itselleni en tällä kertaa rankoja kasaile. Nyt ei ole tarvinnut itse kaataa – sen kun karsii ja kantaa kasoihin. Pienet potilaat olivat nukkuneet – Daniel vieläkin, kun tulin. keittelin kahvit. Kun Terhi-Marja tuli kotiin lähdimme mekin M-L:n kanssa kotiin. Söimme.

17:ksi ajelin Vapaakirkolle, jossa oli evankeliointiin lähtevän ryhmän alkukokoontuminen rukoilemaan. Meitä oli kolme. Menin terveyskeskukseen tapaamaan yhtä ihmistä. Juttelimme ja rukoilimme.

Hiukan ennen 19 lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelu”/”kävelyntapainen”-lenkille Tarvaalan suuntaan. Menopuolikkaan menin yli 7 min/km-vauhtia, paluupuolikkaan alle 7 min/km. N. 5-6 astetta lämmintä. Mukava sää. Nyt ei näkynyt Emiliaa ja Danielia heidän ohi mennessäni, niin kuin tavallisesti. Ovat kipeitä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L oli lämmittänyt takan, joka mukavasti hohteli.

Se on sitten taas kuukauden viimeinen päivä. Taivaalla oli sirppiä isompi kuu. Tänään voi lähettää nimipäiväonnitteluja ainakin Oittisen Sirjalle!

Siunausta!A

Ps. ”Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä” (Room. 14:1).
  





29.9.

Täältäpä jälleen – menetetyn metsikön reunamilta. Maanantaita mennään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki tälle päivälle tarkoitetun kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lintujen ruokintapaikat taas ihan tyhjät.

Tuuleskeli – onneksi kuiten lämpimästä suunnasta. M-L kävi hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – koulusta meille. Aurinkoista.

Laitoin ilmoituksen KUNNIA ON HERRAN-illasta Sampoon. Kävin kylällä laittelemassa ilmoituksia eri paikkoihin mainitusta illasta. Tervetuloa tuohon hyvään iltaan - Saarijärven työväentalolle - pe. 3.10. klo 19!

Laitoin takapihan laavun tulipaikkaan tulen. Emilia ja Daniel olivat touhuilemassa mummin kää takapihalla, kun tulin kylältä. Keittelin mustalla nokikanalla kahvit. M-l paistoi isohkoja siikoja laavussa muurinpohjalla. Siikoja tuli suoraan Kuusamosta mein ovelle tänään Tuomisen Raunon jaloilla. Sydämelliset kiitokset! Ne olivat hyviä. Höyrytetyn kukkakaalin ja parsakaalin kanssa niitä tuli syödyksi. Köyhiä ritareitakin tuli tulilla tehtyä. M-L toi vielä jätskitkin sinne. Passasi. Sää oli mukava.

Terhi-Marja kävi hakemassa töistä tullessaan lapsukaiset kotiin.

Kävin 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä. Kävelyäkin vähän koettelin – tavallisilla tossuilla. Tuollaisia 6.01., 6.17., 6.30., 6.45. ja silleen olivat km-ajat. Samuli P. tuli myös jatkamaan lenkkiään kentälle. Lenkin jälkeen käväisin saunan löylyissä.

Söimme iltapalaa. M-L oli laittanut lenkkini aikana takkaan tulen. Joskopa vielä tässäkin laitan nimipäiväonnitteluja ainakin Turusen Mikalla, Puustellin Mikolle (Miko) ja Hokkasen Mikolle (Mikko)!

Siunausta!

Ps. ”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia” (Matt. 4:19).




28.9.

Aamulla heräsimme heimon ja Arjan ”kammarissa”, Haarajoella, Kangasniemellä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Ajelimme neljisin Korholaan, minun, Heimon ja Pirjon mummolaan. Se on tyhjillään. Ei vielä ränsistynyt, koska tätini siellä asui – nyt jo ollut vuosia hänkin kirkolla ja ikääntynyt. Moniahan niitä muistoja siihenkin paikkaan liittyy. Nyt kävimme ottamassa omenapuusta omenoita, jotka ovat hyvänmakuisia – tosin maistoin vasta kotona Saarijärvellä illalla. Kujaa pitkin kävelimme Pohismäen kohdalta.

Palattuamme omenanhakureissulta laittoi Arja ruokaa, jota pian söimme. Se oli hyvää. Kahvit joimme päälle. Pirjo – siskoni – tuli miehensä Karin ja poikiansa Mikon kanssa Arjan nimipäiville. Jonkin aikaa sen jälkeen meidän piti lähteä köröttelemään Saarijärveä kohti, kun oli tarkoitus ehtiä kokoukseen. Ajoimme Hankasalmen kautta. Muutaman minuutin myöhästyimme kokouksesta, joka oli helluntairukoushuoneella. Se oli kastetilaisuus. Reenilän Jouko johteli. Takalon Martti & Co oli musiikissa. Rautasaaren Vesa kastoi. Turusen Mika puhui. Hyvä kokous. Yhteen asiaan kiinnittäisin tilaisuuksissa aina huomiota: haluaisin ilmoittaa tulevista tilaisuuksista selkeästi. Se on eteenpäin katsomista hyvällä tavalla. Ei meillä käsittääkseni tuota informaatiota ole niin kovin paljon. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu nuorisotyön hyväksi.

Palattuamme kotiin lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” – vähän asettelin askelta kävelynkin suuntaan – Tarvaalan suuntaan. M-L sytytteli tulen takkaan. Pimeä ennätti tulla – siis lenkillä. Vähän satoikin lopussa. ”Terhit” olivat pistäytyneet meillä. Pysähtyivät kohdallani – sain nähdä heidän/heille uuden autonsa. Oli mukavan näköinen biili. Lapset taisivat olla innoissaan. Denis oli tuonut meille laavuun pöydänkannen. Se oli isosta puusta sahattu kiekko.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Hänessä (Jeesuksessa) on teihinkin, sittenkun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän hengen sinetti” (Ef. 1:13).






27.9.

Herättyämme ja aamupalaa syötyämme, sekä kahvia juotuamme, luin 1. Korinttolaiskirjettä. Laitoin linnuille siemeniä ruokinta-automaatit täyteen. Aika lämmin päivä. Tuuleskeli kuiten vähän.

Ajelimme Marja-Leenan kanssa Kangasniemelle, kotipitäjääni. Ensin kävimme syömässä Teboilin tukevasti seisovasta pöydästä tukevasti. Ruoka oli hyvää. Menimme sieltä Äitiäni katsomaan vanhainkodille. hän oli mennessämme istumassa ruokailutilassa, jossa hoitaja laittoi ruokaa suuhun. menimme sitten hänen huoneeseensa, jossa äiti istuskeli sellaisessa isossa tuolissa, jonka selkänojaa voi säädellä. Juttelimme. Tosin äiti jutteli omia juttujaan aika paljon, mutta kyllä vastaili myös meidän kysymyksiin ja puheisiin. Ei ole enää niin aurinkoinen hymy äidin kasvoilla kuin hänellä yleensä oli. Rukoilimme yhdessä. Sen aikana äiti on aina mukana rukouksessa. Sirkka H - kotikylältäni lähtöisin – tuli myös äitiä katsomaan samaan aikaan. Sinne se taas äiti jäi huoneeseensa puhumaan. Tunteelliselle ihmiselle – sellaiseksi itseni luokittelen – se ei tunnu mukavalta. Mutta mitäpä muutakaan sitä.

Äidiltä ajelimme Hannu-setäni lesken – Aunen – luo. Hänelläkin on nyt uusi tilanne elämässä, kun Hannu kuoli ihan äskettäin – josta kyllä aikanaan kerroin tällä palstalla. Juttelimme.

Kävimme Teboililla kahvilla. Ajelimme Haarajoelle, kotimäelleni, Heimolle – veljelleni – ja Arjalle. Heimo kävi lauluharjoituksissa kirkolla. Sinä aikana kävimme M-L:n ja Arjan kanssa hiljaisella kävelylenkillä – vanhaa tietä ja niemen poikki. Laitoin navetta saunan lämmite. Join kahvia – muut eivät tainneet. Heimon kanssa kävimme saunassa. Mukavahan se oli saunoa. Saunan jälkeen söimme hyvää iltapalaa. Jutustelimme. Ennen 23 vetäydyimme M-L:n kanssa ”kammariin”, jossa nukuimme.

Siunausta!

Ps. ”Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus” (Apost. teot 17:30).




26.9.

Heräiltyämme söimme aamupalaa – pekonia tuli paisteltua ja kananmunia, Marja-Leena vielä vuohenjuustoa lisäksi, joita salaatin kanssa – ja joimme kahvia. luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Katselimme lintujen syömäpuuhia. Hurja on vauhti siementen menolla. Järripeippo on uusin, mikä on nyt tälle syksylle nähty ruokailemassa.

M-L kävi kylällä kaupoilla.

tein tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Putsasimme puolukoita ämpärillisen – jotka olivat Deniksen jaloilla tulleet meille. Muurinpohjalla paistoimme pikkusiikoja – joita Enontekiöltä edellisellä reissulla saimme – net tulivat meille Salmen Paavon jaloilla palojärven mökille. Hänelle Laulumaan Jorman jaloilla. Olivat nytkin hyviä. Kuumentelimme samalla kukkakaalimuusia, muutaman pihvin, pari maissintähkänpätkää, Söimme laavussa. Tässäpä ohessa joitakin kuvia ruuanlaittopuuhista tänään. Vilahtaapa siinä pressusaunankehikkokin mustine kiukaineen – ja erittäin kauniine lauteineen. 





Kävin 18 maissa tulostamassa majakalla Rantalan Jussin kanssa seuraavan KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluillan julisteita. Iltahan on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla. Se on tarkoitettu ihan kaikille. Tule ja tuo ystäväsikin! Siellä – Majakalla – oli alkamassa nuorisokahvila. Pietilän Antti ja Peiposen Samuli tekivät valmisteluja.

19 jälkeen lähdin köpöttelemään 8.3 km lenkintapaiselle Tarvaalan suuntaan. Oli lämmintä – vähän yli 10 astetta. Tuuli – välillä kovakin – puhalteli eteläiseltä suunnalta. Kävelyntapaistakin välillä etenin. ”Terhien” asunnon kohdalla tapasin kaksi vihreäliivistä ”poliisia” – Danielin ja hänen kaverinsa. Pysäyttivät minutkin. Emilia tuli myös juuri tyttökerhosta äidin kanssa. Joitakin sanoja vaihdettiin. Paluumatkallani ”poliisit” pysäyttivät minut taas – sanoivat, että ”seis, seis, ylinopeutta”. Sakkoja ei kuitenkaan tullut.

Teron kanssa puhuimme molemmat – äitsy, sekä mnä. On lähdössä huomenna ulkomaankomennukselle mielenkiintoiseen maahan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!



Ps. ”Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. odota Herraa” (Ps. 27:14).




25.9.

Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Vähän vähähiilihydraattisempaa – sitä kun tulee tuota h-hydraattia saatua yleensä tosi paljon liikaa. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjan tekstin tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Olikin aika valoisa päivä – luonnossakin.

Laittelin linnuille siemeniä – niitä näkyy nyt menevänkin vinhalla vauhdilla. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Ns. kilpakävelyäkin harrastelin. Aurinkoista.

Lenkiltä tultuani laitoin takapihan laavun tulipaikkaan tulen ja mustan pannun kiehumaan. Lämmittelin pihvejä ritilän päällä ja söin salaatin kanssa. Kahvit päälle. Valitettavasti tuli tehtyä köyhiä ritareitakin kahvin kanssa nautittavaksi. Siinä ritilän päällä se onnistui hyvin, kun pullapaloja vähän ensin kostuttelin maidolla. Hilloa päälle. Laitoin myös pressusaunan mustan kiukaan alle tulet. Sielläpä istuskelin laavussa tulilla ja hörpiskelin kahvia, sekä välillä lisäilin puita saunan kiukaan alle. Matkaa itärajan taaksekin olen ”työstellyt” – tuohon aika lähelle.

Timo perheineen saapui meille ”illanviettoa” valmistelemaan – tarkoittaa vähähiilihydraattista hampurilaisateriaa valmistelemaan. 17 jälkeen tulivat Mäkisen Risto ja Sanna lapsineen. Ollut kauan jo vireillä tämä vierailu. Heti pääsimmekin nauttimaan ruhtinaallisen maistuvasta hampurilaisateriasta. Voisi ilman ylisanoja sanoa, että sellaista ei voi saada mistään muualta. Aterian jälkeen kävin heittelemässä kiukaasta häkälöylyt ja vetäisin pressun kehikon päälle. Riston, Timon ja Deniksen kanssa menimme hyviin löylyihin. Vastakin oli. Denis tuli Emilian kanssa 18 jälkeen. Vilvuuttelemassa kävimme laavun pölkyillä, tulen ääressä. Saunan jälkeen nautimme kahvit/teet/mehut. Illan päätteeksi vähän rukoilimme yhdessä. Mukava ilta.

Siunausta!



Ps. ”… Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!” (Joh. ilm. 7:12).




24.9.

Marja-Leena kävi aamulla laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Kylällä kävi kaupassakin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin puolenpäivän aikaan hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. Laitoimme tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Lapset vuoleskelivat mielellään. M-L paisteli muurinpohjalla lettuja laavussa. Mustalla ”kahvikanalla” keittelin kahvit. Sisällä söimme lettuja ja joimme kahvia/mehua. Terhi-marja kävi hakemassa lapset kotiin töistä tullessaan. Silleinhän se päivä on mennyt.

Laitettuani tulen takkaan, kävin 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä – sellaista vähän kävelyntapaista. Aurinko paistoi, Satoikin. Tuuli. Lämmintä vähän. Mukava oli tavata kentän reunalla mies, jota harvemmin tapaa ja jutella jonkin aikaa.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Turusen Mika johteli. Reenilän Jouko ja Rautasen Jussi johtelivat ylistystä. Mika saarnasi voimallisesti. Rukoilimme. 21 henkilöä paikalla.

Palattuani kotiin, söimme iltapalaa ja joimme teetä. Lämpötila karvan verran auki nollasta.

Siunausta!

Ps. ”…Minun nimessäni… he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi” (Mark. 16:17,18).





23.9.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena oli heräillyt ennen minua. Edellispäivän ilmoitus oli, että Enontekiöllä, Karesuvannossa, oli satanut talven ensilumen. Tänään kerrottiin, että Pohjois-Karjalassa oli tullut tänään – ensin kymmenestä sentistä puhuttiin, myöhemmin jo oli tullut kolmekymmentä senttiä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta paikan, jonka jälkeen rukoilimme keittiön pöydän ääressä monenlaisten asioiden puolesta.

M-L meni hakemaan Emilian koulusta. odottelivat heillä niin kauan kunnes kävivät hakemassa Danielin koulusta. Posottelivat vastaani, kun olin vähän ”juostahissuttelemassa” Tarvaalan suunnassa – 8.3 km. N. 4 astetta lämmintä. Tullessa paikoin kova vastatuuli – ei tällainen heikko vaarismies meinannut eteenpäin liikkua ollenkaan.

Laitoin tulen takapihan laavuntulipaikkaan. Keittelin nokipannukahvit. Mummiska ja Emilia lähtivät kylälle asioille. Söimme Danielin kanssa. Laavussa Daniel vuoleskeli – mm kiehisiä. Nehän onnistuivat. Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa kotiin. Harrastuksia lapsilla monelle illalle.

Laitettuani tulen takkaan ajelin 17:ksi Vapaakirkolle. Siellä kokoontuivat evankelioimaan lähtevät – oville ja kaduille – rukoushetkeen. Nyt oli 4 henkeä. Ajelin syrjäkylälle, jossa juteltiin, juotiin kahvia, rukoiltiin. Ollessani siellä soitteli työtoveri matkasta itään päin.

Palattuani kotiin olikin vuorossa iltapalaa ja teetä. Lämmintä 2-3 astetta.

Siunausta!

Ps. ”Hänen (Jeesuksen) tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:30).




22.9.

Maanantai – joka on kuulemma ankea päivä joillekin – koitti harmaana ja tuulisehkona. Eilen illalla satoi yhtäkkiä niin kovasti, että katto piti oikein kovaa ääntä. En ensin tajunnut, että mitä ääntä se oli. Luulin, että suihkari meni alhaalla yli ja käpöttelin ovelle katsommaan – mutta vettähän sitä tuli kovalla voimalla. Ei sitä kauan kestänyt – tai olisin kyllä kestänyt, mutta vedentulo loppui lyhyeen. kuin se kuuluisan kanan lento. Olin hereillä – mutta pää vielä tyynyssä – kun velj´mies – Heimo - soitteli kotipuolesta. Onneksi ei tarvitse sanoa, mihin aikaan se tapahtui. Sitä kun ei aina nuku silloin kuin pitäisi – ja syitähän voi olla monia. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Kävin kylällä asioilla, mm. hakemassa jaettavaa hengellistä luettavaa postista, sekä lähetin siitä osan yhdelle toiselle jakelijalle. Kävin myös kaupassa.

Virittelin iloisen valkean takapihan tulipaikkaan. keittelin nokipannukahvit ja paistelimme makkaraa. Daniel ja Emiliakin tulivat sinne. Vuoleskelivat puukepakoita siinä tulen lämmössä. Välillä söivät sisällä. Kävi sieltä laavusta mummikin kahvikupillisen hakemassa. Terhi-Marja kävi hakemassa lapset pois töistä tullessaan.

Laitoin tulen takkaan. Kävin urheilukentällä 10.4 km lenkillä. 5 x 2 km ”juoksuhissuttelua” – sellaista ”vähän kilpakävelyyn vivahtavaa” – etenin ”huonon kuntoilijan” vauhtia. Väleissä venyttelin vähän. 400 m tavallista kävelyä alussa ja lopussa. N. 7 astetta lämmintä. Tuntui aika kylmältä tuuli kun kentälle tulin.

Palattuani lenkiltä laitoin saunan lämmite ja kohta jo istuinkin heittelemässä löylyä kiukaalle. M-L neuloi. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Joitakin ”pieniä juttuja” tein tänään ajatellen Kunnia on herran iltaa, joka on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla. Laitahan päivämäärä allakkaan tai ”korvan taakse”.

Linnut ovat alkaneet tyhjentää ruokinta-automaattia oikein tosissaan – M-L täytti sen nyt vuorostaan. Täyttö oli kolmas. Siihen sopii aikalailla siemeniä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Ef. 2:8).




21.9.

Sunnuntai. Herättyämme harmaahkoon päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan.

11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle kokoukseen. Tarmo pani alkuun. Heikki&Kalevi lauloivat. He ovat tehneet hyvän levyn ja lauloivat taustojen kanssa niitä lauluja. Jonkin laulun myös kitaran kanssa. Suosittelen kutsumaan veljiä seurakuntaan! Puustellin Miko saarnasi ja johteli esirukouspalveluun. Saahan sen varmaan sanoa: Saarna oli hyvä. Pastorimme Mika toi esille ilmestyksen, jonka oli nähnyt vapaaviikkonsa loppupuolella. Vakava sanoma. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvit rukoushuoneremontin hyväksi.

Palattuamme kotiin ja vaatteet vaihdettuani, sipaisin takapihan laavun tulipaikkaan tulen. M-L suolasi lohenpuolikkaan, minä laitoin sen laavuun loimuttumaan. keittelin samalla kahvit nokipannulla. Jotain muutakin siinä askaroitsin kalan paistuessa. Söimme loimulohta höyrytetyn kukka- ja parsakaalin, ynnä salaatin kanssa. Sen jälkeen vielä laitoin ”muutaman laudan” pressusaunan kehikkoon, sekä leikkasin pressua – joka sen päälle laitetaan – lyhyemmäksi. Laavun päälle laitoin pressun osan etupuolelle. Välillä kallistin mustasta pannusta ruskeaa nestettä kuksaan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Katsoimme jotain ohjelmaa netin kautta. Katselin/kuuntelin taustalla MM-lentopallon loppuottelua.

Siunausta!

Ps. ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra!, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon” (Matt. 7:21).




20.9.

Aurinkoinen lauantai. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Linnut syövät täyttä häkää – tai oikeastaan siemeniä – ruokinta-automaatilla, jonka tehin. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan.

M-L meni helluntairukoushuoneelle, jossa on lähetyskirppis – piha-sellainen – avustamaan kahvintarjoilussa, joka on alakerran tiloissa. Minä ”juostahissuttelin” sinne myös. Munkkikahvit join jä ”juoksentelin” takaisin kotiin, jossa oli het kahentoista jälkeen. Lie jotain 14 km ja risat tullut oltua ”jalanviljassa”.

Pian kotiintulon jälkeen kävin tekemässä tulet takapihan laavun tulipaikkaan ja laitoin mustan kahvikanan tulen päälle kuumenemaan. Lämmittelin ruokaa ja syöskentelin laavussa.. Vähän vuoleskelin. Sahailin moottorisahalla n. 4 m pitkän puun halki – puun, jonka aikaisemmin kuorimme Emilian ja Danielin kanssa. M-L tuli kaupan kautta kotiin. Oli käynyt niin, että hän oli ostanut hyvin loppuvaiheessa minullekin arvan, jolla voitin ämpärillisen puolukoita. Hyvä voitto. Kiitos siitä! Joi siinä laavussa M-L:kin kupillisen nokipannukahvia. Sain aikaiseksi uusia pressusaunan kehikon. Tiedä, onko se sen paremman näköinen, mutta kuitenkin. Terhi-Marja ja Emilia kävivät meillä. Minäkin kävin juopasemassa kahvia sisällä ja jatkoin saunankehikon tekoa. Täytettyäni lintujen ruokinta-automaatin, tulin sisälle 18 maissa.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Laitoin takkaan tulen. Katsoimme M-L:n kanssa UskoTV:stä kokousta Kuopiosta.

Siunausta!

Ps. ”Niin on siis Jumala antanut pakanoillekin parannuksen elämäksi” (Apost. teot 11:16b).






19.9.

Tämä syyskuuhan taitaa mennä hurahtaa nopeasti – pitkällä jo ollaan. Marja-Leena meni laittamaan ja viemään pieniä koululaisia – Emiliaa ja Danielia – kouluun. Käväisipä vielä kylällä kaupassakin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

Tein tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Istuskelin ja vuoleskelin siellä. Mukavan rauhallista. M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Danielilla oli mukanaan – tuliaisena – pakuri, jonka olivat jonkun pojan kanssa saaneet irti kovan äheltämisen jälkeen koivun kyljestä. Toi sen sitä varten, että siitä saa tehdä teetä. Emilia lähti käymään mummin kanssa kylällä kaupassa. Olimme Danielin kanssa tulilla. Laitoin muurinpohjan tulen päälle kuumenemaan, kun lettutaikinakin oli jo valmiina. Deniskin saapui töistä meille. Kun ”naiset” saapuivat kylältä, aloi M-L paistelemaan lettuja laavussa. Kahvin keittelin siinä samalla nokipannussa. Pian nautimme letuista jätskin, hillon ja kahvin/mehun kanssa. Aurinko paistoi. Sää oli aika lämmin.

Kävin 10 km lenkillä urheilukentällä. ”Juostahissuttelin 3 x 3.2 km. Väleissä ja lopussa venyttelin hieman. Alkuun ja loppuun kävelin tavallista kävelyä 200 m – yht. 400 m. Lopussa aurinkokin herkesi näkymästä kentälle. Silti lämmintä oli - kun lopettelin 19.30 maissa - vielä 17 astetta. Kyllä se jaloissa vielä tuo viime lauantainen maratonjuoksu tuntuu – eivät ole palautuneet.

M-L oli laittanut takkaan tulen, kun lähtiessäni lenkille kannoin kalikoita sisälle. Hän katsoi Kuopiosta tulevaa tilaisuutta netin kautta. Minäkin sitä aloin kuuntelemaan. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Jotain sain tänään tehtyä Kunnia on herran-illan hyväksi, joka on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla.

Siunausta!

Ps. ”Näin herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui” (Apost. teot 19:20).




18.9.

Heräsimme aamulla hyvissä ajoin. Sumuinen aamu. Koivut kellastuvat vähän kerrassaan. Vaahtera keittiön ikkunan edessä punertuu silmissä. Marja-Leena meni laittamaan Emiliaa ja Danielia kouluun. Söimme hänen serkkujensa – Reinon ja Viljon – kanssa aamupalaa ja joimme kahvia. M-L:kin tuli ennen 9 kotiin. Luimme paikan hartauskirjasta tälle päivälle. Kun lähdimme ajelemaan autolla kohti Jyväskylää, rukoilimme yhdessä autossa. Veimme Reinon ja Viljon 10.13 sieltä lähtevälle junalla. Oli mukava – vaikkakin lyhyt – vierailu. Olisi mukava käydä Kanadassa – jossa nämä M-L:n serkut – ja muitakin serkkuja – asuvat. Ovat uskovaisia. Kuuluvat helluntaiseurakuntiin. Heidän isänsä on ollut perustamassa sinne aikoinaan seurakuntaakin. M-L:n isän kanssa ajelimme kauan aikaa sitten Kainuussa. Kävimme silloin myös näiden serkkujen kotitalon pihalla ja portailla. Se oli ollut jo kauan autiona.

Kävimme M-L:n kanssa Jyväskylässä – isossa maalikylässä – jossakin myymälässä. Kävimme myös Haraldissa syömässä hyvän aterian – lahjakortilla, jonka saimme kesällä Timolta ja Pialta, kun meillä oli 45 v hääpäivä. Arvokas ateria – monella tavalla ajateltuna. Tervajäätelöä söimme jälkiruuaksi.

Ennen 14 olimme kotona. M-L meni silloin hakemaan Emiliaa ja Danielia koulusta. Olivat sitten heillä.

Kävin 11.2 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä. Aluksi etenin 7.2 km yhtäjaksoisesti. Venyttelin. 1.2 km juoksua. Venyttelin. 2.4. km juoksua. Vähän venyttelin. 400 m hiljaista kävelyä alussa ja lopussa. Aurinkoista. 19 maissa tulin kotiin.

Laitoin tulen takkaan ja kuuntelin Sateet lähetä -tilaisuutta Radio Deistä, Seinäjoelta. M-L oli jo nähnyt netin kautta saman.

Siunausta!



Ps. ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt” (Joh.6:29).




17.9.

Nyt voit halutessasi lukea myös 11.9., 12.9, 13.9., 14.9., 15.9. ja 16.9. blogijutut. Sieltä löytyy juttua mm. City-nuotioillasta, Finlandia marathonista – jonka Kiehisen vuolijakin kävi taivaltamassa, jne.

Marja-Leena meni aamulla taas laittamaan/viemään Emiliaa ja Danielia kouluun. Kävipä vielä kylällä kaupassakin samalla reissulla. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. M-L luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

Kävin kylällä asioilla – mm. ostamassa linnuille siemeniä, joita palattuani laitoin eilen tekemääni ruokinta-automaattiin. Heti oli lintuja syömässä – nehän jo kurkistelivat siinä, vaikkei ollut vielä siemeniäkään.

Ajelin 13:ksi Jyväskylään vastaan Marja-Leenan Kanadan serkkuja – Reinoa ja Viljoa - jotka ovat Suomi-vierailulla. 13.09. saapui juna – Kainuusta päin tulivat sukunsa juurilta. Ajelimme ensin Palokan ABC:lle syömään heidän kanssaan. Sieltä menimme Höytiälle, Timolle ja Pialle. Tutustuimme heidän rakenteilla olevaan taloonsa ja mökkiin, jossa nyt asuvat – ja tietenkin valokuvia otettiin. Sieltä tulimme meille. Pian joimme kahvia. Vieraat halusivat lähteä helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan – molemmat kun ovat uskovia helluntailaisia. Aholan Timo johteli tilaisuutta ja todisti. Rautasen Jussi johteli ylistystä ja luki Raamattua. Järvisen Paavo puhui ja johti esirukouspalveluun. Ennen sitä tuli hänen kauttaan tiedonsanoja ja ilmestyksiä – mm. Reinolle, M-L:n serkulle. Se kosketti häntä kovasti. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat myös kokouksessa ja saivat tutustua M.L:n serkkuihin, jotka ottivat heidän perheestään kuvia ja otettiin muissakin kokoonpanoissa ruksan alakerrassa.

Palattuamme meille, söimme iltapalaa ja joimme teetä. Sauna oli myös lämmite. Niinpä pääsin saunomaan Reinon ja Viljon kanssa – samalla jutustelemaan.

Siunausta!

Ps. ”Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa” (Ps. 105:4).





16.9.

Mukava oli herätä uuteen päivään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä erilaisten asioiden puolesta keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

M-L meni pyörällä Emiliaa vastaan koulusta. Minä samaan aikaan lähdin pienelle ”juoksuhissuttelulenkille” aurinkoon – tai ihan maassahan minä, mutta Tarvaalan suunnassa ja aurinko paistoi. Tuntui jo melkein normaalilta juoksennella maratonin jälkeen. Siellähän net mummi ja tyttärentytär jo hujottelivat pyörillä vastaan kun olin menossa tuonnepäin. Emilialla naama naurussa. Menivät Emilian kotiin odottelemaan, että Daniel pääsee koulusta, jonka käyvät myös hakemassa. Kun olin jo kotona, soittivat, että eivät nyt tulekaan meille, vaan odottelevat vanhempia kotiin töistä kotona.

Kietaisin tulet takapihan laavun tulipaikkaan ja keittelin kahvit nokipannulla. Ruuankin syöskentelin laavussa. Se on mukava paikka, kun on 1/3 auki etuosasta. Näkyy sininen taivas ja pihapiiriä. Aloin ja rakentelin linnuille siemenautomaatin. Arvaathan sen, että kun minun tekeleestä on kysymys, niin sen kyllä tunnistaa – eli, työn kun näkee, niin tekijän tuntee. Mutta minkäs sille voi kun minusta parhaannäköisiä ovat sellaiset tekeleet, jotka on tehty ilman vatupassia, mittaa ja suorakulmaa. Tuonne etupihan puolelle sen kiikutin. Saapahan ihailla… kun seurailla lintujen ruokailua siitä/siinä. Marja-Leena tuli juuri lasten luota kotiin, kun (onneksi) sain sen valmiiksi. Hän kyseli, että mitä minä olen rakennellut. Sanoin, että en paljon mitään. Sitten vaivihkaa kannoin sen – siis tekeleen – tuonne ikkunan eteen. Myöhemmin M-L antoi siitä kyllä sitten palautettakin…

17:ksi ajelin Vapaakirkolle. Siellä oli evankelioimaan – eli oville ja kaduille – lähtevien rukoushetki. 6 henkeä. Minäkin sieltä sitten ajelin yhdelle kylälle tapaamaan yhtä ihmistä, joka oli sydämellä. Perillä sitten rukoilimmekin.

Palattuani kotiin oli M-L leipomassa pullaa. Keittelin kahvit. Takkaan oli M-L laittanut tulet.

Myöhemmin piti vielä syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Siunausta!



Ps. ”Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu” (Sananl. 1:10).




15.9.

Aamupuoli oli jo vähän viileämpi kuin aikaisemmin. Aurinkoinen kuitenkin tämä päivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin puoliltapäivin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta. Riekon Juhani käväisi. Söimme, joimme kahvia ja rukoilimme yhdessä.

Kävin Danielin kanssa urheilukentällä. ”Juostahissuttelin” 5 km, 1 km:n jaksoissa. Väleissä venyttelin. Maratonilla lauantaina kipeentyneiden jalkojen ja koko kehon palauttelua. 8 min/km, yli ja alle. Danielkin juostahilputteli 1.5 km samaa vauhtia.

Mummi ja Emilia olivat kotona ja paistoivat pannukakkua. Niinpä sitä sitten lenkin jälkeen saimme – ja kahvia/mehua.

Denis haki töistä tullessaan Emilian ja Danielin kotiin.

Joitakin valmisteluja tein KUNNIA ON HERRAN-iltoja varten. Vähän kerrassaan ne rakentuvat pitkällä tähtäimellä – ja lyhyellä.

Takkaan laitoin illalla myös tulen. Yöt ovat viilenemässä. M-L laittoi jo rasvapalloja linnuillekin. Niitä oli heti niiden kimpussa – siis rasvapalloja lintujen, vai oliko se päinvastoin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava” (Sananl. 10:19).



14.9.

Nousin 7 aikaan. Kasailin ajatuksia, joita on tullut päivien aikana ajatellen puhetilaisuutta tänään. Kun muutkin heräilivät söimme aamupalaa ja joimme kahvia, ym. Tero oli poikiensa Aaron, Eeliksen ja Nooan kanssa pötköttelemässä edellisen yön meillä.

11:ksi ajelimme porukalla kokoukseen helluntairukoushuoneelle. Siellä oli tilaisuus, otsikolla: Hetki enkelin siipien alla. Ritva-Tuuli Ahonen, Irene Ahonen ja Mirja Karvinen olivat musisoimassa. He käyttelivät myös koskettavia puheenvuoroja. Tunteidenkaan ei tarvinnut olla tyhjänpanttina – vaikka eihän se meidän kaikkien naamasta näy – ja sehän se monia johtaakin harhaan, kun meidän sellaisten elämäämme arvioidaan. Sitä kun arvioitsijakaan ei sitä omaa naamaansa näe. Siksipä onkin oltava varovainen, kun arvioi toista, ettei ole sanomassa ”väärää todistusta”, sanoessaan, ettei sillä/niillä mikään sisällä värähdä. Siinä helposti asettelee itsensä toisten yläpuolelle. Kuulimme vanhempia lauluja – ihan pitkästäkin kirjasta. On hyvä, että Suomessakin on tällaisia ”tulimummoryhmiä” – eläkkeellä olevia ihmisiä – jotka ovat kuin ”vieriviä kiviä”, jotka eivät halua sammaloitua. Eiköhän Jumala halua meitä jokaista johdatella elämämme loppuun asti. Eihän meidän tarvitse sanoa Hänelle koskaan, että nyt en enää halua johdatustasi – esim. koska olen jo eläkkeellä. Tilaisuuden jälkeen joimme alakerrassa kahvit vankilalähetystyölle – ja siitä työstä ja tiimistähän saimmekin lukea viimeisestä RV-lehdestä.

Palattuamme tilaisuudesta kotiin, olivat meillä ”Timot” ja Terhit” – koko perheet. Denis oli jo raapaissut tulen takapihan laavun tulipaikkaan. Savunhaju siltä suunnalta jo teki hyvää. Aurinko paistoi. Denis palveli makkaroiden paistajana, pihvien lämmittäjänä ja kahvinkeittäjänä nokipannulla. Terhi-Marja toi lettutaikinan ja paisteli sen letuiksi. M-L hoiteli muita tykötarpeita pöytään ja yksi ja toinen niitä sinne kiikutteli. Mukava oli olla taas yhdessä ja viettää tällaista hetkeä takapihalla. Vain Teron Mari puuttui – hän oli juuri siihen aikaan juoksemassa maratonia Tallinnassa. Minusta tällaiset hetket ovat todellakin arvokkaita, koska niitä ei liian usein ole. Aurinko paistoi.

Minun piti lähteä ennen 16 Musiikkijumalanpalvelukseen Vapaakirkkoon. Lähtiessäni sinne, siunasivat minua takapihalla. Sekin oli hienoa. Oli mukava lähteä. Klo 16 se tilaisuus alkoi. Ihan mukavasti oli väkeä. Lahtelan Veikko johteli tilaisuutta. Takalon Martin kasaama elektroakustinen bändi soitteli hyvää musiikkia – Martin toimiessa laulusolistina. Bändissä soittelivat hänen lisäkseen Tero Haapala, Ismo Liedes ja Juha-Pekka Paananen. Erinomaisia lauluja – joista ainakin osa oli Martin tekemiä. Pietilän Antti toi terveisiä matkoiltamme Venäjälle kuvien kera. Hyvin ja selkeästi Antti asiansa hoiti. Bändin osuuden jälkeen puhuin minä – eli pidin saarnan, vaikka en saarnata osaakaan. Puhuinpahan asiasta mikä oli sydämellä. Näin vanhana miehenä sen voi puhua juuri sellaisena kuin ajattelee. No, onko se niin, siitä voi olla montaa mieltä – mutta niinhän se vain on – no, voihan tähän nyt kuitenkin nauravan naaman kuvan laittaa, vaikken laitakaan. Bändi lauloi lopuksi. Olihan siinä tilaisuudessa kokouksen juontajan mielestä sekä hyviä, että vähemmän hyviä yllätyksiä – joista minä en hoksannut kumpiakaan. Kuitenkin oli mukava vierailla seurakunnassa, jossa olemme M-L:n kanssa saaneet jonkun aikaa palvella. Kahvitarjoilu oli ihan lopuksi.

Palattuani kotiin laitoin saunan lämmite. Mein perhekuntaväki oli vielä meillä samassa kokoonpanossa kuin kokoukseen lähtiessänikin. Joimme kahvia/teetä/mehua ja söimme iltapalaa. Emilia oli tehnyt serkkunsa kanssa hyvän mustikkapaistoksen. Se oli tosi maukasta – ja meni suihin alta aikayksikön. ”Terhit” lähtivät ensimmäisenä kotiin. Sitten ”Terot”. Timon kanssa kävimme saunassa. Sitten lähtivät ”Timotkin” kotia kohti. Meille jäivät vain ”Joukot” kahdestaan.

Siunausta!

Ps. ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1. Kor. 1:18).



13.7.

Nousin hyvissä ajoin. Söin aamupalaa. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leenakin ennen lähtöäni nousi. Pienen tilkan otin kahvia. Aurinkoinen aamu.

Ajelin Höytiälle ”Timoille”. Sieltä hain numerolappuni maratonia varten – naapurin Risto oli eilen illalla hakenut JKL:stä omansa, Timon ja minun. Järjestäjät toivoivat, että lähellä asuvat hakisivat jo silloin, kun on paljon juoksijoita. Ajelin JKL:ään – Timo ja Ristokin tulivat myöhemmin. He kun juoksevat puolimaratonin, jonka lähtö on myöhemmin. Kyseessä oli tänään Finlandia Marathon. Jäntin Veikko oli myös juoksemassa – hän on mein Teron Marin isä. Juossut useita maratoneja. <minulle tämä on ensimmäinen. Täytyyhän se ”aukko sivistyksessä paikata”. Onhan se iso tapahtuma. Ensin oli Finlandia kympin lähtö. 12.45. koko maratonin – 42 km 190:ntäkö sen pituus on. Kolme ja puoli kertaa kiersimme Kuokkalan vieressä olevan järven. En halunnut ottaa mitään kelloa matkaan, vaan juosta ihan rauhallinen, tasainen juoksu muuten. Tietenkin siinä on se vaara, että juoksee kuntoonsa nähden liian lujaa tai liian hiljaa. Tavoitteena oli päästä maaliin ja alle 6 tunnin – tosin sanoin, että jos menee lähelle 5:ttä tuntia, niin se on extraa. Jokaisella juottoasemalla join urheilujuomaa, vettäkin. Puolimatkan jälkeen alkoi tulla jalkoihin sellaisia oireita, että voi tulla kramppeja. Niinpä niitä tulikin jo kun toista kertaa kiersimme järveä. Kolmannella paljon. Jouduin usein pysähtymään ja venyttelemään ja paljon kävelemään. Ilman niitä aikani olisi todennäköisesti ollut 4.40 – 4.50 haarukassa. Nyt se oli 5.06. ja vähän sekunteja päälle. Olin siihen todella tyytyväinen, sillä niin hitaaksi matkanteko kävi kramppien takia. Ehkäpä joku olisi jo jättänyt leikin keskenkin – mene ja tiedä. Yhdeltä juoksijalta sain suolaa matkalla. Suolakurkkuja otin myös huoltopaikoista. En tiedä kuinka paljon ne auttoivat. Banaaniakin otin vähän. Taskustani natustelin matkan aikana rusinoita. Matkan varrella kävelin myös kilpakävelyä. Se ei hidastanut matkantekoa. Maaliinkin tulin kilpakävellen. Maaliintultua saimme erilaisia tuotteita lahjaksi pussillisen, sekä kultaisen Finlandia Marathon mitalin. Kaikenlaista palauttelupurtavaa ja juotavaa oli muutenkin tarjolla maaliintulon jälkeen. Ohjelmaa ja palkintojenjakoa vähän aikaa seurasin ja lähdin ajelemaan kotia kohti. Kävellessä meinasi krampata jalkoja ja autolla ajaessa kun istui. Teto oli poikiensa kanssa seuraamassa kisoja. Olisi juossut puolimaratonin, jos ei olisi tullut flunssaan. Reitin varrella oli hyvää kannustusta.

Söin M-L:n keittämää siskonmakkarakeittoa tultuani – vähän suolaisempaa kuin normaalisti maratonin takia. Saunan laitoimme lämmite. Tero saapui poikien kanssa 21-22 välillä. Olivat käymässä ”Timoilla”. Pojat olivat serkkunsa kanssa Uuraisilla helluntaiseurakunnan nuortenillassa.

Kävimme saunassa.

Siunausta!

Ps. ”Tietäkää, että herra on Jumala…” (Ps. 100:3a).



12.9.

Herättyämme harmaaseen aamuun söimme aamupalaa ja joimme kahvia. luin Roomalaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä hetken keittiön pöydän ääressä.

Kävin kylällä asioilla – monistamassa Rantalan Jussin kanssa kutsuja illan nuotioiltatapahtumaan lisää, että niitä voidaan jakaa ennen tilaisuutta vielä, sekä kaupassa, pankissa ja sairaalassa. Sairaalassa kävin tapaamassa yhtä seurakuntalaista. juttelimme ja rukoilimme yhdessä. Ulkokäytävässä sain jutella yhden ihmisen kanssa evankeliumin asiasta – oli kuin odottamassa minua.

Söimme.

Kävin hakemassa Eräpalvelusta 10 litran nokipannun lainaan iltanuotiota varten. Samantien ajelinkin jo kylälle nuotioiltaa varten. Satoi. Pian tulivat kojun, penkkien, pöytien, grillin, ison lettupannun, makkaratikkujen, makkaroiden, lettutaikinoiden, kahvien, maitojen, sokerien, veden, mehujen, nuotioalustan – joka oli todella hieno ja tehty ihan tätä tapahtumaa varten – polttopuiden, pölkyistä sahattujen istuinten, äänentoiston, jaettavan materiaalin, ym. tuojat. Ei mennyt aikaakaan, kun kaikki oli valmiina – mutta satoi. Kävin hakemassa Marja-Leenan kotoa tykötarpeineen. Enää ei satanut. Oli kuin ei olisi koskaan satanutkaan. Sään puolesta mitä hienoin ilta. Danielkin siellä penkkejä kuivasi sateen jäljiltä. Moision Tarmo videoi tilaisuutta. Mielenkiintoista nähdä, ”millaista historiaa sinne filmille tallentui”. N. 18 alkoi ”Tänne polkumme johtaa” CITY-NUOTIOILTA siinä Saarijärven torilla. Mielenkiintoinen tilaisuus, jossa oli toistasataa ihmistä – en tiedä kuinka paljon yli sata, kun kaikki eivät siihen paikkaan näkyneet, mistä hieman laskeskelin. Nuotio paloi keskellä. Musta pannu – se 10 l – roikkui kiehumassa tulen yllä. Kojussa paistettiin lettuja ja grillattiin makkaroita – jokunen halusi paistaa tikunnokassa nuotiossa. Penkit eivät riittäneet. Osa seisoi niiden takana. Penkit olivat ringissä nuotion ympärillä. Juontelin tilaisuuden. Takalon Martti kitaransa kanssa johdatteli yhteislauluihin. Monisteita oli jaettu ihmisille. Monisteita olisi saanut olla enemmänkin. Olavi Vuori todisti uskoontulostaan ensin. Koskettava puheenvuoro, niin kuin kaikki todistuspuheenvuorot. Teemana niissä oli: Näin usko tuli minuun/näin minä tulin uskoon. Väleissä lauloimme aina yhteislauluja. Eläinhahmot Sam ja Max tulivat nuotiolle. Takalon Martti johteli sitä osiota. Sam ja Max olivat leikissä mukana siihen valittujen kanssa. Mika Turunen kertoi omasta uskoontulostaan. Kolmantena todisti Teppo Lehtomäki. Aivan erinomaisia henkilökohtaisia puheenvuoroja kaikki. Ihmiset kuuntelivat niitä tarkkaavaisina. Kerroin joistakin Vapaa- ja helluntaiseurakunnan tilaisuuksista lyhyesti – siis infoa niistä. Lopussa lyhyesti todistin ja kehotin ihmisiä avaamaan sydämensä Jeesukselle. Räiskäleitä, nokipannukahvia ja makkaroita sai nauttia non-stoppina. Lapsille oli pientä ”karkkiylläriä”. On rehellisesti sanottava, että ilta ylitti odotukseni. Todella paljon oli paikalla minulle tuntemattomia ihmisiä. Kaikki se, mitä torilla tapahtui, ei näy silmään. Evankeliumin eteenpäinmenoon – että saataisiin kontakti ihmisiin – kannattaa nähdä vaivaa, Raamattu sanoo, että vaivannäkömme ei ole turha Herrassa. Lähestymistapa tänä iltana oli ”matalanprofiilin” tapa. Oli halu tavallisenoloisina ihmisinä tavoittaa ihmisiä – evankeliumin sanomasta tinkimättä. Hengellistä luettavaakin jaettiin ennen tapahtumaa ja sen aikana. Kiitos kaikille mukana olleille! tervetuloa seurakuntien tilaisuuksiin mukaan! Erikoiskiitokset erinomaiselle tiimille, jotka toimivat illassa! Kaikki toimi hyvin ja vaivattomasti – vaikka vaivaa olikin nähtävä. Jokaisen tehtävä oli tärkeä. N. 20 ihmistä oli mukana iltaa rakentamassa erilaisissa tehtävissä. Esirukoilijoille kiitos! Se on hengellisessä työssä tärkeässä osassa. Kiitos – se kaikkein suurin – Jumalalle! Hetkessä kaikki oli illan loputtua purettu pois, niin kuin ei mitään nuotioiltaa olisi ollutkaan.

Palattuamme kotiin söimme vielä iltapalaa ja joimme teetä. Huomenna pitäisi ”hiipiä” maraton.

Siunausta!

Ps. ”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille…” (Mark. 16:15).








11.9.

Tänäänkin Marja-Leena kävi laittamassa Emiliaa ja Danielia kouluun. Aamupalaa ja kahvia. Roomalaiskirjettä luin. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Pihapihlaja keittiön ikkunan edessä on marjoissaan kaunis.

Kunnia on Herran-iltoja vähän kerrassaan ”työstelen” – että ihmisiä pelastuisi ja uskovat kokisivat uudistumista.

M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Laittelin laavulla ”joitakin virityksiä”. Tuliakin siellä pitelin. Danielkin siellä viihtyi kun koulusta tuli. Olinpa vienyt sinne syömisenikin ruuan aikaan. Sinnepä tuli Danielkin syömään. Ja mukavaahan se oli pojista – nimittäin syöminen – laavussa.

M-L vei lapsoset tällä kertaa kotiinsa, kun heillä on nopea lähtö harrastuksiin heti kun äippä tulee töistä kotiin. Daniel ainakin sanoi menevänsä kitaransoittotunnille – ensimmäistä kertaa – kansalaisopistoon.

Kahviakin keitettiin laavussa – M-L keitti – ja vahvat keittikin.

18:ksi kävelimme tuohon lähelle, Veikon tuvalle, hengelliseen kokoukseen, jossa puhui Pirkko Vesavaara.

palattuamme kokouksesta menin ja kietaisin vielä tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Söin siellä iltapalaa ja keittelin nokipannulla vettä. Pimeässä mukava tunnelma. Teron kanssa tekstiteltiin ensi lauantain Finlandia Marathonista. Soittelin Kunnia on Herran-illan tiimoiltakin. + 11-12 astetta.

Siunausta!

Ps. ”Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas…” /Ps. 24:10).









10.9.

Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Aurinkoista. Luin Roomalaiskirjettä.

Laitoin tulen laavun tulipaikkaan. Söimme. M-L kävi hakemassa Emilian ja Danielin meille. Paistelimme lettuja muurinpohjalla laavussa. Lapset katselivat sieniä sienikirjan kanssa. Välillä vuoleskelivat puupalikoita. M-L putsasi eilisiä puolukoita. Sellaista kaikenlaista. Sain tänään postista 2 v viisumin itänaapuriin.

Kävin iltapuolella urheilukentällä pienellä 7.2 km ”juoksuhissuttelulenkillä”. Ensin 2.2 km. Venyttelyä. 2.4 km. Venyttelyä. 2.4 km. Venyttelyä. 200 m. Aurinkoista. T-M oli lenkillä ollessani hakenut lapsensa meiltä.

Lähdin vähän aikaisemmin rukousiltaan ja laittelin jonnekin nuotioiltailmoituksia. Tervetuloa pe. 12.9. klo 18 ”Tänne polkumme johtaa” CITY-NUOTIOILTAAN Saarijärven torille. Räiskäleitä, nokipannukahvia, makkaraa grillistä, sekä tikunnokassa nuotiossa itse paistettuna. Nuotiolauluja kitaran säestyksellä Martti Takalon johdolla, muutamia henkilökohtaisia puheenvuoroja – ei saarnoja - Olavi Vuori, Mika Turunen, Teppo Lehtomäki, teemalla: Näin usko tuli minuun/näin minä tulin uskoon. Mukana myös Sam ja Max. ”Nuotiomestarina” Jouko Kuusjärvi. Tule ja ota muitakin mukaan!

Olin 19 alkavassa rukousillassa helluntairukoushuoneella. 20 henkeä paikalla – erittäin hyvä asia oli, että esikuvajohtajia oli paikalla ainakin 4. Pastorimme, Mika, puhui tärkeästä – minunkin sydäntä lähellä olevasta - asiasta. Toikkasen Raija ja Pentti johtelivat meitä muutampiin Hengen tuli-kirjan lauluihin.

Ajellessani kokouksesta kotiin oli taivaalla vielä melkein pyöreä kuu.

Söin iltapalaa ja join teetä. M-L oli mennyt jo nukkuhmaan.

Siu!



Ps. ”…aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä. ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu…” (Jooel 2:31,32a).




9.9.

Tuli nukutuksi taas ihan pitkään. Marja-Leena oli jo käynyt kaupassakin ennen ylösnousuani. Aamupalaa ja kahvia, sekä Roomalaiskirjettä. Aurinkoinen, lämmin päivä – parikymmentä. Eihän se nyt koko päivää paistellut, mutta kuitennii.

M-L meni pyörällä koulukkaita – Emiliaa ja Danielia – vastaan. Minä sillä aekoo ajjoo hurraotin nurmikot tasaiseksi – uotteli näet Mummi ja Emppu Tanelinkin koulusta, kun olliitt molemmat menneet pyörimillä kouluun. Daniel sieltä ensimmäisenä ajaa hujotteli meijjän pihhaan. Toeset paljon perässä. Olin sahaamassa moottorisahalla pöllinpätkiä laavuun kun tulivat pihaan. Pian siellä oli jo Danielkin ulkona. Emilia enemmän sisällä hommaili. Laittelin jotakin vielä laavuun. Se on nyt tällä hetkellä sellainen vähän yli puolilaavu – paremminkin loue.

Söimme M-L:n tekemät ruuat.

Daniel meni tienvarteen odottelemaan äitiä töistä. Nousi autoon, kun äiti tuli. Danielille oli oikea kitara – kitaralaukkuineen – tuliaisina. T-M sen Timolta kävi hakemassa – en tiedä mistä ovat hommanneet. Vähän normaalia pienempi ”kitura”. Meinaa poika alkaa opettelemaan kitaransoittoa. Sehän onkin mukava juttu. Onhan se soittotaito hyvää pääomaa ajatellen evankeliumintyötäkin.

Haravoitsin laavun tienoot siistiksi. Kävin viemässä nuotioiltakutsuja – sen City-nuotioillan, joka on pe. 12.9. klo 18 Saarijärven torilla – Vapaakirkolle, ulko-oven viereen, kynttilälyhdyn alle, n. 16.55. Sieltä kun on 17 lähdössä nuortenryhmä evankelioimaan, niin voivat samalla jakaa kutsuja nuotioillasta. Minunkin piti lähteä mukaan, mutta M-L mainitsi, että josko puolukkaan, kun ei ole vielä käyty. Niinpä menimme puolukkaan Kusiaismäen rinteelle. Oli hieno ilta. N. 6 litraa taisimme saada.

palattuamme puolukasta tein heti tulet laavuun ja keittelin teeveden siellä nokipannulla. Muutenkin iltapala tuli syödyksi siellä. Alkaa tulikin päästä oikeuksiinsa, kun tulee pimeä.

Siunausta!

Ps. ”Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen” (Sananl. 14:2).




8.9.

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin niin kuin eilinenkin. Marja-Leena oli noussut ennen minua. Aamupalaa, kahvia ja Roomalaiskirjettä. Joitakin ”virityksiä” tein KUNNIA ON HERRAN-iltoja aitellen.

M-L kävi hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – Koululta meille.

Purimme - lopultakin – Emilian ja Danielin kanssa takapihan takan, kun ”koulukkaat” olivat tehneet läksyjään. Menivätpä sitten mummin kää sieniä keräilemään. Minä laittelin pressun laavupuiden päälle takapihalla. Paninpa laavun sisällä olevaan tulipaikkaan vähän tultakin savuttelemaan.

Söimme.

Terhi-Marja kävi hakemassa töistä tullessaan lapsensa kotiin.

Kävin pienellä – 5.2 km palauttelulenkillä – eilisestä kilpailusta - urheilukentällä. 1.2 km ”juostahissuttelin” aluksi. Venyttelin. ”Juostahissuttelin” toiset 1.2 km. Venyttelin ”Juostahissuttelin” 2.6 km. Venyttelin. Kävelin hiljaa 200 m. Aurinko paistoi.

Ajelin 19:ksi Hirvaskankaalle, Elävät Kivet seurakuntaan. Siellä oli Ruotsista Carl-Gustav Severin puhumassa. Hän on ollut perustamassa paljon seurakuntia Venäjälle. Paikalle olivat tulleet myös Aleksander ja Valentina Sykiäinen, sekä joitakin heidän sukulaisiaan. He ovat muuttaneet Suomeen, Hatsinasta, Venäjältä. Olen ollut puhumassa heidän seurakunnassaan. He ovat olleet myös Saarijärvellä – meilläkin yötä.

Kokouksen jälkeen kävin pizzalla ABC:llä ja ajelin kotiin.

Siunausta!

Ps. ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa” (Ps. 146:3).






7.9.

Heräiltyäni söin aamupalaa ja join kahvia. Marja-Leena oli noussut lähetyslounaan vuoksi jo aikaisemmin. Luin Roomalaiskirjettä. Terhi-Marja kävi hakemassa M-L:n lounastarpeineen. Hänkin mukana lounashommassa – ja Eija. Vähän sen jälkeen kun toiset olivat lähteneet, lähdin minäkin kohti Konnevettä. Sumuinen aamu. Kaste maassa oli voimakas. Menin Konnevedelle Avoimiin – niitä ei ollut rajattu vain Keski-Suomalasille - maantiekävelyn piirinmestaruuskilpailuihin. Ne olivat samalla Eino Janhusen muistokilpailut. Lämpötila oli n. 20 astetta. Kisat alkoivat klo 13. Osallistuin – samalla aikaa – sekä oman sarjani avoimeen kilpailuun, sekä yleisen sarjan piirinmestaruuskilpailuun. Matkana oli 10 km – kävelimme 10 x 1 km rataa. Sarjassani – 65v – olin 2. Piirinmestaruuskilpailussa 1. Aika oli parempi, mihin olin varautunut: 1.04.33. Ajatuksissa oli kävellä vain hiljaista vauhtia, koska ensi lauantaina olisi – jHs – tarkoituksena juosta koko maraton. Palautuminen täytyisi tapahtua ennen sitä tästä kympin rasituksesta. Matkalla Konnevedelle rukoilin, että Jumala Henkensä kautta ohjaisi, kenelle saisin todistaa ja kertoa Jeesuksesta. Aivan selkeällä ja ihmeellisellä tavalla Hän johdattikin – sen tajusi heti. Ennen kilpailua ohjauduttiin keskusteluun yhden miehen kanssa – joka oli Saarijärveltä ja jota en ole aiemmin tavannut. Hän ei ollut kilpailijana paikalla, mutta tehtävässä kisassa kuitenkin. Saimme rauhassa puhua. Joskus muulloinkin olen kokenut sitä, että oman paikkakunnan ihmisen tapaa jossakin muulla paikkakunnalla ja saa puhua hänelle Jeesuksesta. Elämäni tärkein tarkoitus on olla evankeliumin välittäjä. Parempi sellainen haluaisin olla – en kuitenkaan ns. vasaramenetelmällä. Kuitenkin jokainen tarvitsee kuulla evankeliumia. Uskonnollinen ihminenkin tarvitsee – hänestäkin Jumala haluaa tehdä Jeesukseen henkilökohtaisesti uskovan. Palkintojenjaon jälkeen lähdin ajelemaan kotiin.

Pian kotiin tuloni jälkeen saapuivat M-L, T-M, Emilia ja Daniel – eli M-L tuotiin kokouksesta kotiin. Hyvin oli ollut väkeä tilaisuudessa. Minäkin sain syödä sitä samaa hyvää ruokaa, jota oli ollut tarjolla lähetyslounaalla. Menimme sänkyyn virumaan. M-L nousi pian hommiinsa, minut vei uneen.

Timo, Pia, Milka, vauva ja Helmi-koira tulivat illalla ohi mennessään piipahtamaan.

Teetäkin vielä piti juoda. Join kyllä kisoissa juottopisteellä vauhdissa, mutta en joka kilometrillä. Sää oli kuitenkin aika lämmin ja hiki virtasi. Siksipä elimistö vaatii nestettä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi” (Jes. 54:10).




6.9.

Veljeni vaimoineen – Heimo ja Arja – nukkuivat edellisen yön autossaan pihassamme. Aamupalaa söimme yhdessä – mm. Heimon savustamaa lohta, joka oli maistuvaista - ja joimme kahvia. Aamupalan jälkeen lähtivät ajelemaan kotia kohti. Luin Roomalaiskirjettä.

Marja-Leena kävi kylällä kaupassa. Minä kävin 6.5 km ”juoksuhissuttelu”/kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. N. 17 lämmintä. Emilia ajoi pihasta pyörällä luokseni, kun olin heidän kohdallaan. Oli ikkunasta huomanneet tuloni. Danielkin käväisi ovella vilkuttamassa.

Lenkin jälkeen pääsin minäkin teatteriin – perunateatteriin – kun kuorittiin perunoita huomiselle lähetyslounaalle.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielkin tulivat – taisi Denis lähteä kalaan. Timo ja Miro saapuivat Viitasaaren suunnasta meille. Olivat siellä piirinmestaruuskisoissa – Miro kilpaili. 3-ottelu oli ollut lajina. Miron sijoitus 2. Pituudessa oli jälleen tullut uusi ennätys. Pia ja pikku-vauva tulivat meille toisesta suunnasta. Juotiin kahvia ja otettiin tarjoiluja.

19:ksi ajelimme KUNNIA ON HERRAN-iltaan työväentalolle. Mika ja Ann-Niina Turunen olivat vastuussa. Molemmat puhuivat. Mika saarnasi lopuksi. Oli vahvaa, elävää Sanaa. Esirukouspalvelua. Ylistysryhmä Äänekoskelta palveli. Oli hyvä ryhmä. M-L:kin vei mukanamme tarjoiluja vierailevalle ylistysryhmälle ja vähän muillekin. Kahvia siinä ryypiskelimme. Taidettiin metkin olla kotona 22.30 ennen. Taivaalla paisteli kuu. Sää oli lämmin.

Siunausta!

Ps. ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa” (Luuk. 21:33).




5.9.

Niinpä se meni tämäkin aamu, että Marja-Leena meni laittamaan Emiliaa kouluun. Daniel oli mennyt jo aikaisemmin. Samalla reissulla kävi M-L myös kylällä kaupassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. M-L leipoi illaksi.

Joitakin juttuja hoitelin liittyen illan tilaisuuteen.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta. Daniel veivasi taas meille asti pienellä pyörällään. Söimme.

14 – 15 välillä menin helluntairukoushuoneelle. Rautasen Jussin kanssa osuin kantelemaan äänentoistokamoja autoon. Toimme molempien autoilla työväentalolla, jonne oli sovittu ovien avaus 15:ksi. Haimme toisenkin kuorman. Jussi jäi laittelemaan äänentoistoa paikoilleen kun ajelin kotiin hakemaan Marja-Leenaa. Hänen kanssaan ajelimme tarjoilujen kanssa kaupan kautta työvikselle. Kaski-ylistysryhmäläisiä oli jo paikalla ja lisää tuli. Ennen tilaisuuden alkua pidimme rukoushetken vastuunkantajien kanssa.

Klo 19 alkoi KUNNIA ON HERRAN! herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta, jonka johtelin. Alkusanojen jälkeen johteli Kaski Timo Kuusjärven johdolla väkeä lauluihin. Lehtomäen Teppo ja Teemu lauloivat kitaransäestyksellä laulun, jonka jälkeen Teemu käytti henkilökohtaisen puheenvuoron, siitä, mitä Jeesus on tehnyt hänen elämässään. Oli koskettavaa kuultavaa. Veljekset lauloivat vielä toisenkin laulun. Koskettava kokonaisuus. Kaski oli vuorossa seuraavaksi, jonka jälkeen Satu, Samuli ja Antti johtivat rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Sitten oli vuorossa Kasken ”viimeinen setti”. Miko Puustelli puhui persoonallisella tavallaan, johtaen rukouspalveluun. Rukouspalvelijoita olin varannut etukäteen. Runsaasti tuli ihmisiä esille. Ennen sitä rukoiltiin syntisen rukous. Oli ihmisiä, jotka illan aikana halusivat tulla uskoon. Musiikki rukouspalvelun aikana tuli äänitteeltä. Illassa tuli myös yleisön joukosta sanoma, jossa sanottiin, että Yli-Vainion aika on tulossa Saarijärvelle. Toisessa sanomassa kuvailtiin, mitä Herra tulee tekemään. Eihän tämä kaiken kaikkiaan ihan tavallinen kokous ollut. Tilaisuuteen kuului myös kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi, josta M-L vastasi Leilan kanssa. Väkeä oli runsaammin kuin kenties etukäteen ajattelin. Kevääseen astihan KUNNIA ON HERRAN-illat pidettiin Vapaakirkossa. Nyt oli ensimmäinen kerta kun se pidettiin helluntaiseurakunnan järjestämänä työväentalolla. Osa niistä, joita näkyi Vapaakirkossa olleissa illoissa, ei nyt ollut paikalla – kenties tulevat vielä. Mutta, uusia ihmisiä, joita ei näkynyt Vapaakirkossa, oli nyt mukana. Sellainen tuntu on, että väki tulee lisääntymään – mutta, Jumala sen tietää. Uskon, että avain on siinä, mitä Herra pääsee iltojen kautta tekemään ja millainen viesti niistä kiirii. On tarkoituksena, että illat jatkuvat kuukausittain työväentalolla. Pastorimme, Mikan, kanssa on sovittu, että kantaisin edelleenkin vastuun illoista, jonka teen mielelläni. Onhan Hän antanut näyn näistä illoista. Sydämellinen kiitos kaikille vastuunkantajille KUNNIA ON HERRAN-illassa!

Iltaan olivat saapuneet yllättäen veljeni Heimo ja hänen vaimonsa Arja. Huomasin vasta kun istuivat kokouksessa. Tulivat matka-autollaan meidän pihaan yöksi. Juttelimme sisällä vielä pitkään. Kotiin tulimme työväentalolta ennen 24. Myös Timon ja Pian pieni tyttö oli mukana illassa.

Lauantaina – 6.9. klo 19 – on heti perään toinen KUNNIA ON HERRAN-ilta työväentalolla. Siellä ovat mukana mm. Mika ja Ann-Niina Turunen ja musiikissa ylistysryhmä Äänekoskelta. Sunnuntaina – 7.9. klo 11 – on saman nimikkeen alla oleva Ehtoollisjuhla helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Siellä ovat mukana Mika Turunen ja Niko Ilola.

Siunausta!

Ps. ”Niin hän sanoi heille: kenenkä te sanotte minun olevan? Pietari vastasi ja sanoi: Sinä olet Jumalan Kristus” (Luuk.9:20).






4.9.

Noustessani, oli Marja-Leena jo mennyt laittamaan/viemään Emiliaa ja Danielia kouluun. Söin aamupalaa. Kun M-L tuli kotiin, lähdin minä 9.30:ksi Majakalle. Siellä pyydettiin pitämään Sananhetki. Niinpä puhuin, ennen kuin rukoilimme. Sittenpä alkoikin ruokailu ja väkeä alkoi tulla. Tulostelimme Jussin kää kutsuja. Ajelin kotiin. Aurinko paistoi lämpimästi.

Palattuani kotiin, olin saanut s-postiini Noora-Annelin tekemän julisteen nuotioiltaa varten. Lähdinkin takaisin Majakalle, jossa Jussin kanssa tulostelimme niitä – myös jakelukutsuja. Kotona leikkurin kanssa leikkelin niitä.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. Mummi oli laittanut ruokaa, jota saimme syödä. Hän itse lähti kylälle asioille. Kun lapset olivat tehneet läksyjään, menimme ulos aurinkoon. Kannoimme laavupuut takapihan tulipaikalle ja nostimme pystyyn. Takka siitä pitäisi purkaa pois.

Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa meiltä. Auttoi minua noissa tietokonehommissa, ku mnä en oikein niitä silleee hallitse…

Kun M-L tuli kylältä, lähdin urheilukentälle 8.4 km lenkille. ”Juostahissuttelin”, ynnä kävelin 2 km jaksoissa, välillä hieman venytellen ”ruppia”. Aurinkoista – klo 16.45 oli 19.6 astetta lämmintä.

Palattuani kotiin, oli Denis meillä yrittämässä korjata ruohonleikkuriamme – kun ei mein isäntä ossaa… Daniel hurrruutteli pienellä mopedillaan meidän pihassa. Hyvin kävi. Emiliankin äiti toi meille. Odotteli, että vuarkii ennätti suihkusta katsomaan kun hän ajaa eka kertaa eläissään mopolla. Hienosti tyttö päästeli punaisessa lippahatussaan – ja iloitsi. Taakseenkin uskalsi vilkuilla, että katsotaanko. Niin ajeli kuin olisi aina ajellut tyttö. Siitä sitä oppii. Kun taas seuraavan kerran pääsee mopedin selkään, niin varmuus kasvaa.

Tänään on tullut noiden nuotioiltakutsujen kanssa hommailtua ja läheteltyä niitä heille, jotka laittelevat seurakuntien ilmoituksiin eripaikkoihin. Huomiseen KUNNIA ON HERRAN-iltaankin on tullut jotain ”säätöjä” tehtyä. Nii-in, tervetuloa huomenna – pe. 5.9. klo 19 Saarijärven työväentalolle KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluiltaan! iltaan! Mukana on Miko Puustelli puhumassa. Timo Kuusjärvi & Kaski-ylistysryhmä on musiikkivastuussa. Lisäksi Teppo ja Teemu Lehtomäki laulavat. On puheenvuoroja Jumalan teoista ihmisten elämässä, esirukouspalvelua illan lopussa, sekä kirjoitettujen aiheiden puolesta jossain vaiheessa iltaa. Loppupuolella iltaa on kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi. Myös lauantaina – 6.9. klo 19 – on KUNNIA ON HERRAN-ilta työväentalolla. Mukana ovat silloin Mika ja Ann-Niina Turunen. Musiikissa palvelee ylistysryhmä Äänekoskelta. Sunnuntaina – 7.9. klo 11 - on samalla teemalla Ehtoollisjuhla Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Matinkuja 1. Mukana ovat Mika Turunen ja Niko Ilola. Ei muuta kuin mukaan vaan!



Kirjoittelin vielä myöhemmin illalla ”puffin” iltanuotiosta lehteen ja ilmoituksen. Se on pe. 12.9. klo 18 Saarijärven torilla.


Siunausta!

Ps. ”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin” (Matt. 10:28).






3.9.

Herätessäni, oli Marja-Leena jo käväissyt viemässä/laittamassa Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.

Tein nuotioiltaan liittyviä valmisteluja. M-L teki valmisteluja tulevia tarjoiluja varten koko päivän. Monella tavallahan sitä voimme olla mukana evankeliumin työssä.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta puoliltapäivin. Tosin Daniel polki pienellä pyörällään kovaa vauhtia koululta meille asti. Vähän alkaa olla pyörä hänelle jo pieni.

Söimme.

Lähdimme porukalla kylälle. Emilia ja Mummi kauppoihin. Met ”Tanelin” kanssa urheilukentälle. ”Juoksukävelyhissuttelua” ennätin tehdä 6.8 km ennen kuin ”Emppu” ja mummiska ilmestyivät autolla kentän reunalle, jolloin lähdimme kotiin. Aurinko paistoi. Taisi olla 19 lämmintä.

Terhi-Marja haki Emilian ja Danielin töistä tullessaan.

Kävin hierojalla.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Turusen Mika johteli iltaa ja puhui. Rukoilimme. Meitä oli 17.

Palattuani kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa” (1. Tim. 4:12).




2.9.

Harmaatahan se päivä oli – illalla vähän aurinkokin heläytteli. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein joitakin valmisteluja pe. 5.9. klo 19 työviksellä olevaa KUNNIA ON HERRAN-iltaa varten, sekä pe. 12.9. klo 18 torilla pidettävää ”Tänne polkumme johtaa” – CITY-NUOTIOILTAA varten. M-L meni Emiliaa vastaan, joka tulla ”hujotteli” pyörällä koulusta meille. Iloisenapa sieltä tyttö sitten saapuikin – ainahan Emilia on iloisennäköinen. Tuntia myöhemmin kävin minä autolla hakemassa Danielin – reippaan ekaluokkalaisen – koululta.

Pianpa sitten lähdettiinkin kylälle. Mummi ja Emilia menivät tk:een katsomaan tuttua. Minä ja Daniel menimme urheilukentälle. Daniel siellä hengaili ja juoksi sileää, kokeili aitojakin, potki mukana olevaa palloa maaliin, sai kentän varastosta keihään, jota kokeili, temppuili vesiesteen puomissa, keinui, jne. Minä ”juostahissuttelin” ja kävelin 10.4 km, hiljaista, eli tuollaista n. 7 min/km-vauhtia. Sopivasti sain lenkin tehtyä kun naiset – mummi ja Emilia – ilmestyivät autolla kentän reunalle. Olivat kaupan kautta tulleet – ja metkin saimma Danielin kanssa jätskit.

Terhi-marja kävi hakemassa lapsensa töistä tullessaan kotiin. Tänä aamuna aamupalaksi söimme mm. herkkutatteja, joita Denis eilen kävi tuomassa. Ovat hyviä tänä syksynä. Jäpäköitä. Iltapäivälläkin niitä vielä sai maistella.

17:ksi ajelin Vapikselle, jossa evankelioimaan lähtevä ryhmä kokoontui rukoilemaan: Pari Samulia, Satu ja Teemu. Hyvää, pitkäjänteistä työtä tekevät. Kaikki, jotka ovat työssä mukana, eivät olleet nyt päässeet mukaan.

Kirjoittelin jonkun jutun – kun piti kirjoittaa. Tein valmisteluja em. nuotioiltaa varten.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa” (Ef. 1:3).




1.9.

Harmaa, mutta kuiva päivä. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ennen 12 hain Emilian ja Danielin koulusta meille. Daniel oli posotellut aamulla pyörällä kouluun, joten ajeli kotinsa kohdalle poiskin päin, josta sitten nousi autoon. Lapsosia nauratti kovasti, kun katselin Majakosken vieressä olevan katoksen maalaushommaa niin kiinteästi, että ajoin vahingossa pyörätietä pitkin sillan yli – no, pääsihän sitä siitäkin.

Kävin kylällä kauppa-asioilla. Pian söimme – ja jälkiruuaksi sai lakut, jotka kauppareissulla ostin. Haravoimme Danielin kanssa – tai Daniel haravoi ja minä nostelin ne kottikärryyn – puunkuoret talon päädystä. Ne tulivat sinne, kun kuorimme laavupuut. Sittenpä äiti tulikin Emiliaa ja Danielia hakemaan kotiin töistä paluu matkallaan.

Nuori kihlapari tuli meille 18:ksi. Keskustelimme häätilaisuudesta, jossa minun on tarkoitus siunata heidän avioliittoaan. Joimme kahvia. Puhuimme avioliitosta. Joimme kahvia/teetä.

Lämmitin saunan ja laitoin tulen takkaan. Saunoin.

Siunausta!

Ps. ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina” (Ef. 5:8).