Niinpä – viimeinen päivä taas – ja huomenna aprillipäivä. Mutta ei se mitään. Vielä olemme elossa – ja jos kuolemme, menemme Herran luo – nimittäin, jos uskomme Jeesukseen – niin kuin esim. minä ja monet muut. Ei se ole itsensä korottamista, kun näin sanoo: se vain on tosiasia. Olemme menossa taivaaseen Jumalan armosta – siksi, että Hän lähetti Poikansa maailmaan sovittamaan syntimme. Nyt tehtävänämme on uskoa Jeesukseen, jos mielimme taivaaseen. Suosittelen – kannattaa mieliä! Taivas on hienoin paikka, missä kukaan ihminen on koskaan käynyt, tai tulee käymään. Voin vaikka sanoa näinkin: Tule mukaan! Mennään taivaaseen! Taivas on totta – siitäkin huolimatta, että muuta väittäisit.
Tänä aamuna tämä ikääntynyt Suomen poika heräsi hyvissä ajoin Unkarissa – suurimman sukulaiskansamme keskuudessa – sen pääkaupungissa Budapestissa – siis pestissa – Danubius Hotel Arenassa. Budapestissa on kuulemma 2 milj. ihmistä ja kun siihen liitetään reunamilla olevat alueet, niin 2.5 milj. Tämän kuulin Jounilta siellä paikanpäällä. Luulin/kuulin aiemmin, että vähemmän. Aamupalalla hotellin ravintolassa käytyämme, laittelimme loput – vähät – tavaramme pakkauksiin. Oli minulla tavaraa enemmänkin, mutta ne olivat jo valmiiksi rinkassa suurin osa – ja iso patsakka sukkia jäi kaupunkiin juutalaisille annettavaksi. Tänäkin aamuna vatsa oli enemmän kuin löysä – eikä se tarkoita ”michelinin mainoksia vatsan kohdalla.
9.30 astuimme hotellin edessä odottavaan linja-autoon ja hurautimme lentokentälle, josta lennähdimme Helsinki-Vantaan kentälle. Olin rukoillut johdatusta siihen, että vierustovereikseni ”osuisi” juuri tarkoitetut ihmiset. Kolme kun meitä siinä vasemmalla puolella istui rinnakkain. Istuin avioparin vieressä. Suomalaisia. Mies osallistui kisoissa keihäänheittoon. Vaimo oli muuten mukana reissussa. Aiemmin en ole jutellut heidän kanssaan. Sain antaa heille uunituoreen: Saarijärvi kuulee -missiokirjan matkan aikana. Nyt vain rukousta heidän puolestaan, että taivaassa kerran tavataan – jHs, niin ennemminkin. Saatuamme pakkauksemme liukuhihnalta, otimme taksin Jarin ja Matin kanssa ja hurautimme parinkymmenen minuutin päässä olevalle Jarin autolle, jolla hurruuttelimme mm. meidän pihaan Saarijärvellä – ja matkakaverit jatkoivat eteenpäin. Sain antaa Jarille – joka ei valtavan kaukana asukaan – Saarijärvi kuulee -kirjasen. Siunatkoon se hänen, perheensä ja monen muunkin ihmisen elämää!
Liekö ollut lähellä 20 kun olin kotona. Marja-Leena oli kotona. Hyvä ruoka oli valmiina. Jäliruuaksi kahvit. Kynttiläkin paloi. Purkailin tavaroitani rinkasta – että saan pakata sen huomenna uudestaan Venäjän reissua varten, joka alkaa ylihuomenna – jHs.
Matkaviikon aikana Budapestissa valmistelin kevään Kunnia on Herran-iltoja. Samoin tämänpäiväisen matkan aikana. Vähän kerrassaan ne hahmottuvat. Myös Venäjän matkaan liittyviä asioita tänään.
Sydämelliset onnittelut pikkusiskolleni – Pirjolle – vielä tässäkin, tänään olevan syntymäpäivän johdosta! Olkoot tulevat vuodet kohdallasi Jumalan siunaamia!
Paljon jäi rukousaiheita ”laukkuun” Unkarista.
Aamulla nousi punainen aurinko Budabestin taivaalle – niin kuin monena muunakin aamuna. Nouskoon sen kansan ylle myös herätyksen lämmittävä aurinko! Siunatkoon Jumala Unkarissa olevaa isoa määrää juutalaisia ihmisiä – Aabrahamin jälkeläisiä!
Laitoin illan mittaan saunan lämmite ja nautin uuden kiukaan kuumista löylyistä.
Tämäpä tällä kertaa. Kotona ollaan – ja mieli on ihan hyvä.
Siunausta!
Ps. ”Jos sinä käännyt, niin minä sallin sinun kääntyä, ja sinä saat seisoa minun edessäni. Ja jos sinä tuot esiin jaloa, et arvotonta, niin sinä saat olla minun suunani. He kääntyvät sinun tykösi, mutta sinä et käänny heidän tykönsä. Ja minä teet sinut vahvaksi vaskimuuriksi tätä kansaa vastaan, ja he sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua; sillä minä olen sinun kanssasi, minä vapahdan sinut, sanoo Herra. Minä pelastan sinut pahain käsistä ja päästän sinut väkivaltaisten kourista” (Jer. 15:19-21).
30.3.
Olipahan melkoinen herätys - sekin vielä tälle reissulle. Älä kuitenkaan kysy, en vastaisi kuitenkaan (humor/tosi. 5 ja jotain heräsin. Luin Naahumin kirjaa. Erilaisten manööverien jälkeen kävimme aamupalalla hotellin ravintolassa - kaikesta huolimatta, vaikka maha onkin edelleen....
Vähän aikaa loikoiltuamme menimme hallille katsomaan joitakin kikpailuja.. Ennen 17 tuli Pursiaisen Jouni hakemaan minut hotellilta. Aurinkoinen päivä. Menimme kokoukseen. Se oli toinen kokous sille seurakunnanistutusprojektille. Amerikkalainen lähetystyöntekijä. Mukana olivat: Pursiaisen perhe, Haloset - joihin tutustuin eilen - suomesta tänne tullut sisar, joka toimi tulkkinamme, kaksi muuta. Kokous sisälsi pastorin puheen, alku- ja loppurukousten välissä. Saarnan jälkeen sai kysyä. Lähdimme tilaisuuden jälkeen Jounin, sekä Halosen Jyrkin ja Ritvan kanssa kävellen kaupungille. Lämmintä 21 astetta. Linnut lauloivat. Monenlaista tuoksua. Kaunista kevättä - ja kaupunkia. Menimme holokaustista selvinneiden vanhusten vanhainkotiin. Tapasimme ortodoksijuutalaisen johtajapariskunnan. Tapasimme myös erään juutalaismiehen, joka oli 5 päivää sitten tullut vanhainkotiin. Koskettava tarina, jota en tässä halua kertoa. Aika läheisiltä nämä juutalaiset tuntuivat. Siunataan Aabrahamin jälkeläisiä - kumpa enemmänkin ja monella tavalla. Vanhainkoti on entinen juutalaisten - ehkä ort. juutalaisten, voi olla toisinkin - sairaala. Jounilla tuntui olevan kotiin hyvät suht eet. Kävelimme pimeässä Budapestin yössä- siis pestin, ei bestin, niinkuin yksi vuolija - taisi olla kiehisen - on mennyt kirjoittelemaan. Pysähdyimme yhden paikan eteen, jossa paistettiin - valitettavasti en muista nimeä - aitoja unkarilaisia "niitä joitakin". Niitä paistettiin vartaassa hiilie päällä pyörittäen - kuten esim."saslikkia" Venäjällä. Tekivät pullataikinaa, joka kieputettiin vartaan keskikohdassa olevan "kuin kaulimen" päälle, joka oli vähän ohuempi toisesta påästään - että paistos lähti siitä hyvin pois. Kun paistettava oli kauniin ruskea, siveltiin sen pintaan sutilla sokeroitua liuosta - minä valitsin vaniljan makuisen. Manteli, kaneli, jne makuja oli. Hyvälle tämä kiiltäväpintainen "putkenpätkä" maistui. Kävimme siinä lähellä - portaat vain ylös - rukoilemassa tietyn asian puolesta - ja katsomassa tyhjillään oleviä tiloja - tähtitaivaan alla. Huristelimme metrolla Tonavan ali kovaa kyytiä. Kodittomiakin oli katujen reunoilla tavaroineen. Tulimme metrolla hotellin lähelle. Hotellilla sanottiin "hei, heit" - näin lyhyesti ilmaisten - ja Jouni, Ritva ja Jyri lähtivät Pursiaisille. Siunausta!
29.3.
Vähän aikaa loikoiltuamme menimme hallille katsomaan joitakin kikpailuja.. Ennen 17 tuli Pursiaisen Jouni hakemaan minut hotellilta. Aurinkoinen päivä. Menimme kokoukseen. Se oli toinen kokous sille seurakunnanistutusprojektille. Amerikkalainen lähetystyöntekijä. Mukana olivat: Pursiaisen perhe, Haloset - joihin tutustuin eilen - suomesta tänne tullut sisar, joka toimi tulkkinamme, kaksi muuta. Kokous sisälsi pastorin puheen, alku- ja loppurukousten välissä. Saarnan jälkeen sai kysyä. Lähdimme tilaisuuden jälkeen Jounin, sekä Halosen Jyrkin ja Ritvan kanssa kävellen kaupungille. Lämmintä 21 astetta. Linnut lauloivat. Monenlaista tuoksua. Kaunista kevättä - ja kaupunkia. Menimme holokaustista selvinneiden vanhusten vanhainkotiin. Tapasimme ortodoksijuutalaisen johtajapariskunnan. Tapasimme myös erään juutalaismiehen, joka oli 5 päivää sitten tullut vanhainkotiin. Koskettava tarina, jota en tässä halua kertoa. Aika läheisiltä nämä juutalaiset tuntuivat. Siunataan Aabrahamin jälkeläisiä - kumpa enemmänkin ja monella tavalla. Vanhainkoti on entinen juutalaisten - ehkä ort. juutalaisten, voi olla toisinkin - sairaala. Jounilla tuntui olevan kotiin hyvät suht eet. Kävelimme pimeässä Budapestin yössä- siis pestin, ei bestin, niinkuin yksi vuolija - taisi olla kiehisen - on mennyt kirjoittelemaan. Pysähdyimme yhden paikan eteen, jossa paistettiin - valitettavasti en muista nimeä - aitoja unkarilaisia "niitä joitakin". Niitä paistettiin vartaassa hiilie päällä pyörittäen - kuten esim."saslikkia" Venäjällä. Tekivät pullataikinaa, joka kieputettiin vartaan keskikohdassa olevan "kuin kaulimen" päälle, joka oli vähän ohuempi toisesta påästään - että paistos lähti siitä hyvin pois. Kun paistettava oli kauniin ruskea, siveltiin sen pintaan sutilla sokeroitua liuosta - minä valitsin vaniljan makuisen. Manteli, kaneli, jne makuja oli. Hyvälle tämä kiiltäväpintainen "putkenpätkä" maistui. Kävimme siinä lähellä - portaat vain ylös - rukoilemassa tietyn asian puolesta - ja katsomassa tyhjillään oleviä tiloja - tähtitaivaan alla. Huristelimme metrolla Tonavan ali kovaa kyytiä. Kodittomiakin oli katujen reunoilla tavaroineen. Tulimme metrolla hotellin lähelle. Hotellilla sanottiin "hei, heit" - näin lyhyesti ilmaisten - ja Jouni, Ritva ja Jyri lähtivät Pursiaisille. Siunausta!
29.3.
Aurinkoiseen aamuun heräsimme Budabestissa. Eilen illalla oli niin kylmäolo, että oikein "horkka puisteli" - sellainen kuin silloin kun kuume nousee korkealle. Jotenkin se yö siinä meni. Kävimme aamupalalla hotellin ravintolassa. Sen jälkeen kävelin hiljakseen "City-Park'iin. Puolisen tuntia. Aika voipunut oli olo. Siellä oli 9 alkaen 10 km Road Walk'ia - maantiekävelyä - 35 v:sta 85 v:iin saakka, naisille ja miehille. Sarjat vaihtuvat 5 v:n välein. Kävelijöitä oli yli 330. Minun lähtöni olisi ollut 10.20 mutta siinä minä aitaan nojaillen katselin kilpailun kulkua - syystä, jonka eilen kerroin. Välillä kävin makailemassa selälläni yhdellä sopivalla tasanteella päivän mittaan. Kävelin viimeisen lähdön jälkeen hotellille. Söin hiukan. Pursiaisen Jouni soitti - on perheineen juutalaistyössä täällä Budabestissa. Hän tuli hakemaan minua - olisiko ollut n. 19 maissa. Emme ole koskaan tavanneet, mutta ennen tätä matkaa olimme yhteydessä. Ajelimme ensin "synagoogan kulmille" - joka muuten on maailman toiseksi suurin synagooga. Siellä oli kohtaaminen kahden jyväskyläläisen kanssa, joilla oli muovikassillinen villasukkia juutalaisille - joita täällä on paljon. Menimme sitten siihen lähelle israelilaisen - joka on naimisissa unkarilaisen naisen kanssa - omistamaan ruokapaikkaan. Otin vain jotain pientä, koska olin syönyt äskettäin. Ajelimme ohi ortodoksijuutalaisten synagoogan ja kosher-ravintolan. Täällä näkee ortodoksijuutalaisia. Täällä on paljon hologaustista hengissä selvinneitä juutalaisvanhuksia. Unkarissakin on tapettu valtava määrä juutalaisia. Ajelimme lentoasemalle hakemaan oululaispariskunnan, joilla on juutalaistyö sydämellä täällä. Menimme Pursiaisille. Sinne jätin mukanani Saarijärveltä tuomani - juutalaisille tarkoitetut villasukat. Kuusiston Sirkka ja meiän Marja-Leena niitä laittoivat n. 60 paria. Juttelimme. Kuulin heidän työstään illan aikana. Söimme iltapalaa. Saunoimme. Rukoilimme. Jouni on Uuraisilta syntyisin - naapurista sieltä minne Timo rakentaa. Teron kanssa Jouni on ollut samaan aikaan armeijassa Tikkakoskella. Terhi- Marjan kanssakin tuntevat. Pikkutunneilla Jouni toi minut hotellille. Tänään tullut Jyrki oli myös mukana. Matkalla kävimme Gellert-kukkulalla, josta saa katsella Budabestia - ja Tonavaa - ylhäältä päin. Siunausta!
28.3.
28.3.
Heräsimme auringonpaisteeseen. Luin Miikan kirjaa. Kävimme hotellin ravintolassa aamupalalla. Olo oli vähän kehnontuntuinen. Jonkinaikaa lepäiltyäni, laiton lenkkivaatteet päälle ja menin aurinkoon vähän verryttelemään. Menin parikilometriä. Lopetin siihen. Oli oikein paha olo. Suuri voimattomuus, kuumeinen olo - iho hehkui. Oli oksettava olo. Tiistaista alkaen on vatsa ollut vetenä. Pää kipeä. Tämä olotila voisi johtua vatsasta. Tuntuu, kuin olisi keho tulehtunut . Menin suoraan TIC:iin, jossa peruin lähtöni huomiseen 10 km maantiekävelyyn. Olisi hullunhommaa lähteä sairaana "kymppiä tappamaan". Klo 10.20 olisi se kävely ollut. Satoja kävelijöitä eri sarjoissa. Tämä reissu ei mennyt "käsikirjoitusten" mukaan - jos sillä nyt sellaista olikaan. Jospa Jumalalla kuitenkin oli. Kävin kämpillä juomassa neskahvia ja syömässä "lämminkuppia". Kävimme ulkokentällä katsomassa yhden sarjan moukarinheittoa, kun oli suomalainen mukana. Olin laittanut kaksi verkkapukua päällekkäin, vaikka aurinko paistoi. Seisoa en oikein jaksanut, vaan istuin nurmella. Mentiin halliin istuskelemaan ja kilpailuja seuraamaan. Kämpille tultua pakotin itseni syömään. Kävin sängylle pitkälleni vaatteet päällä, kun paleli ja oli paha olo. Lopulta vedin peiton päälle. Nestettä olen koettanut juoda. Että tällainen reissu Suomi-pojalla. Siunausta!
27.3.
27.3.
Täällähän sitä Budabestissa heräiltiin Danubius Hotel Arenassa. Aamulla oli pilvistä, mutta päivällä paistoi. Hyvissä ajoin nousimme ja kävimme hotellin ravintolassa aamupalalla. Luin Miikan kirjaa. Otin yhteyttä täällä olevaan suomalaiseen lähetystyöntekijään - johon jo Suomestakin otin. Kävimme vähän katsomassa kilpailuja, joita menee koko ajan - ja todella kovatasoisia. Kävin jossain vaiheessa vaihtamassa lenkkivaatteet päälle ja join samalla "nessiset" - neskahvit - kämpillä. Kävin 4-5 km:n lenkillä aurinkoisessa säässä läheisellä harjoittelukentällä ja n.km:n mittaisella öljysoraympyrällä, joka kiersi stadionin. Aika hukassa tuntuu olevan nyt kävelytekniikka. Olen koettanut viimekuukausina opetella kevyempää ja vauhdikkaampaa tekniikkaa, mutta se ei ole sisäistynyt vielä. Sillä tekniikalla lähdin eiliseen 3000 m kilpailuun riskillä. Ajattelin, että menen sillä niin kauan, kunnes saan mahdollisen huomautuksen. Sen sain, mutta ei se ole helppo muuttaa tekniikkaa kesken kilpailun. Niinkuin eilen kerroin tuloksena oli diskaaminen. Tänään lenkillä huomasin, että ei tunnu olevan ylipäänsä helppo nyt palata aikaisempaan tekniikkaan, jolla pääsee läpi kilpailun - ja onhan silläkin tullut kohtuullisia aikoja ikäisekseni. Tuntuu siltä, ettei suuria odotuksia lauantain maantiekympille ole eläteltävissä. Onneksi tämä ei ole vakava - vaikka onkin mukava - asia. Kävin katsomassa jotakin kilpailua ja tulin kämpille. Laitoin vähän ruokaa - "nuudelia" ja joimme nes-kahvia. Illalla menin vielä hallille seuraamaan kovia kilpailuja - 3800-3900 kilpailijaa, 70 maasta. Aika värikäs meininki. Iloinen tunnelma. Katsomo elää mukana. Olen - ilman muuta - rukoillut johdatusta tänäänkin. Päivän kohokohta tuli eteen illalla hallilla. Kävelin paikkaa etsien. Yksi tuoli oli siinä seinänvieressä vapaana. Kysyin mieheltä, joka istui viereisellä tuolilla, että onko vapaa. Hän viittasi, että on. Jonkin ajan kuluttua huomasin, että siinä istuva pariskunta puhuu venäjää. Ja heidän vieressään istuva pariskuntakin puhuu venäjää. Tunsin jo aikaisemmin kehotusta ottaa mukaan kaksi DVD:tä, mutta en ottanut. Istuessani siinä heidän vieressään - siinä oli vain ne meidän viiden tuolit - tunsin kehotusta, että minun tulee käydä hakemassa hotellilta ne DVD:t. Ajattelin välillä, että ennätänhän minä muina päivinä antaa ne kaksi mukanani olevaa DVD:tä joillekin venäläisille. Lopulta lähdin ja kävelin hotellille hakemaan DVD:t. Emme olleet puhuneet keskenämme, mutta ajattelin, että jos istuvat vielä samassa paikassa, kun palaan, niin annan DVD:t heille. Lähimpänä istuva pari - mies urheilijana kisoissa - istui siinä edelleen. Muutamilla venäjän sanoilla höystettynä ojensin heille "maalinki padarak is Finland". He olivat oikein iloisia ja kovasti sydämellisesti kiittelivät. Se toinen pariskunta oli jo lähtenyt siitä. Lähdin kävelemään ja ajattelin, että annan jollekin venäläiselle sen DVD:n. Rukoilin johdatusta. Menin toiseen halliin, jossa oli myös kilpailut menossa ja kova mökä päällä. En nähnyt matkalla venäläisiä. Menin nojailemaan radanvarteen kaiteeseen. Oltuani siinä jonkun aikaa, alkoi vasemmalta puoleltani kuulua venäjän kieltä. Käännyin katsomaan - ja vieressäni seisoi se pariskunta, joka oli ehtinyt lähteä pois edellisestä paikasta DVD:eiden hakumatkani aikana. Siinäpä menin heti asiaan. Oikein iloisena tämä urheilija otti DVD:n vastaan, kiitellen kovasti. Hän esitteli vaimonsa. Kun tilanne oli Jumalan järjestämä, niin me keskustelimme ja ymmärsimme hyvin toisiamme. He asuvat Volgan lähellä, kaupungissa, jonka nimeä en muista, mutta muistan sen verran, että kun jollekin sitä tapailen, niin hän sen sanoo. Kerroin, tietää. Kerroin, että tyttäreni mies on pohjois- Venäjältä ja että teen lähetystyötä Venäjälle. Sain heiltä lahjaksi pinssin. Arvaa onko Jumalan johdatus yhtään innostava asia? Se on sellainen mitä suurimmassa määrin. Sittenpä olikin aika tulla kämpille, keittää "nessiset", pestä vähän hikisiä vaatteita, käydä suihkussa ja käydä nukkumaan - täällä Budabestissa, jossa me taidamme olla Bestin puoleisella rannalla Tonavaa. Siunausta!
26.3.
26.3.
Täällähän sitä - Budabestissa - heräiltiin aurinkoiseen päivään. Luin Miikan kirjaa, niinkuin eilitenkin. Kävimme hotellin ravintolassa aamupalalla. Sen jälkeen haimme hotellin Recepsuunista sinne saapuneet matkatavaramme. Joten minäkin sain rinkkani. Sain palauttaa lainavehkeet. Menin hallille katsomaan kävelykilpailuja. Kun on erisarjoja, niin lähtöjä on paljon. Samassakin sarjassa on useita lähtöjä, kun kilpailijoita on niin paljon. Kävin aamupäivän puolella vähän kävelemässä ja verryttelemässä hallien vieressä olevalla harjoituskentällä. Kävin välillä kämpillä. Joimme vettä ja teetä. Sitten taas hallille katsomaan kilpailuja. Kävelyä, kun oli suomalaisia radalla. Kaikkia muitakin lajeja menee koko ajan, koko viikon. Kävin viimeistelyverryttelyssä ulkokentällä. Jatkoin sisällä leveällä käytävällä kun meidänkin lähtömme myöhästyi 15.30:stä 15.50:een. Siinä käytävällä kävellessäni tuli juttusilleni yksi Suomen joukkueen hyppääjä. Juttelimme. Sain todistaa hänelle Jeesuksesta ja juttelimme hengellisistä asioista. En ole aikaisemmin koskaan hänen kanssaan jutellut. Tämä jutteluhetki oli tämänpäivän kohokohta. 15.30 meidän lähtömme - 65 v:n 2.lähtö - kilpailijat menimme kokoontumishuoneeseen, josta meidät vietiin kentälle. Verryttelykävelyä tietyllä alueella, koska muitakin lajeja oli menossa. Tuntui hyvältä kävely ja olotila siinä vaiheessa. Esittelyt. Ja eikun viivalle - kahteen riviin kun oli niin monta. 3000 m hallissa olimatkana. Heti lähtöhässäkässä kaatui yksi kilpailija, ensimmäisessä kaarteessa. Ne kun olivat kaltevat juoksua varten. En ole koskaan saanut hyvää aikaa radalla, missä on sellaiset kaarteet. Lähdin tavoittelemaan sarjani edellisen lähdön parhaan ajan alitusta - joka olisi ollut mahdollista. Kävi kuitenkin niin, että puolimatkassa päätuomari työnsi punaisen laikan kasvojeni eteen - se oli hylkääminen. Kilpailu oli osaltani ohi. Se oli ensimmäinen kerta eläissäni sellainen juttu. Nuorempanakaan en saanut missään hylkäystä - SM-kisoissakaan. En myöskään nyt veteraani - aikuisurheilu - aikaisissa kisoissa, joissa on ollu SM-, PM- ja MM-kilpailuja myös. Yleensä en ole saanut huomautuksiakaan, saatika varoituksia. En kylläkään ollut ainoa ulos liputettu - edes Suomalaisistakaan. Tämä nyt oli yhdenlainen kokemus elämässä - jollaisen moni kävelijä joskus kokee. Rehellinen kun olen, niin ei se hylkääminen kyllä miltään tuntunut - puoleen eikä toiseen, eli en ole pettynyt. Jos syytä etsin hylkäämiseen, niin en keksi tässä vaiheessa muuta kuin sen, että lenkkini ovat olleet viime aikoina liian paljon juoksuvoittoisia. Jos haluaisi, niin siitä voisi ottaa opiksi. Seurasimme iltaan erisarjojen kävelylähtöjä. Ennen 20 tulin kämpille. Laitoin pasteijaa. Nes-kahvit joimme myös - nyt kun omat eväät rinkan myötä perillä. Pesin vähän pyykkiä. Kävin suihkussa. Eikun iloiten uusiin seikkailuihin! Siunausta! Tänäänkin täällä ruohonleikkurit surrasivat vihreän ruohon kimpussa. Nukkumaan.
25.3.
25.3.
Tänään heräilin Danubius Hotel Arenassa, Budabestissa. Aurinko paistoi sukulaiskansan yllä. Heti aamusta kävimme aamupalalla hotellin ravintolassa. Sain lenkkarit yhdeltä Arilta lainaan - netkun ovat nuot minun matkatavarat tulemati tänne Budabestiin. Tai ei ole ainakaan kuulunut mitään. Aamupalan jälkeen lähdin yhden maastojuoksuun osallistujan kanssa "juostahissuttelemaan "City-Park'iin, parinkymmenen minuutin matkan. Lainalenkkareilla, farkuissa ja toppatakissa - muita varusteita kun ei ollut. Keli oli viileä, niin mikäpä siinä. Se matka sen kaverin kanssa olikin parasta anpia tålle päivälle. Sain nimittäin todistaa hänelle Jeesuksesta ja puhua hengellisistä asioista koko matkan ajan Katselin vähän maastojuoksua ja tutustuin maantiekävelyrataan. Ei tuntunut hyvältä, kun on mäkeäkin. Kävelin takaisin hotellille. Joimme nes-kahvia, teetä, vettä. Lepäilimme. Iltapäivällä kävimme katsomassa Syma- - ei siis Syna - areenalla A ja B kisoja. Useita halleja vierekkäin. Sieltä ostimme minulle urheilupaidan ja housut - sain "sponssaajat" yhdestä avioparista. He ottivat aamupalapöydässä asian esille. Se kilpailuasu ei ole tosin samanvärinen kuin Suomen edustusasu, joka on saapumattomissa matkapakkauksissani. Kävimme vieressä olevalla ulkokentällä verryttelemässä - minä farkuissa ja toppatakissa. Lainalenkkarit ovat tavalliset lenkkarit. Niillä ei oikein kävely onnistu. Siltä osin ei näytä hyvältä. Kävimme vähän vilkaisemassa kisoja ohimennen ja tulimme kämpille. Ruoho on vihreä. Kukkia. Koivuissa ja puissa isolehti. Kauniita paikkoja ja rakennuksia. Lepäilimme ja joimme vettä ja teetä kämpillä. 17 maissa kävimme syömässä Syma-halliin tehdyssä kisaruokalassa. Vilkaisimme vähän kisoja ja tulimme kämpille. Joimme vettä. Iltaankaan mennessä ei ollut kuulunut matkatavaroista mitään. Siunausta!
24.3.
24.3.
Kello soi 02.45. En ollut nukkunut yhtään . Laitoin vähän aamupalaa ja join kahvia. Luin Miikan kirjaa. Marja-Leena nousi viemään minut JKL:ään. Vähän ennen asemaa otimme kyytiin yhden miehen, joka lähti samalle matkalle. 5.20 lähti bendolino kohti Helsinkiä. Jäimme 8.16 junasta Tikkurilassa, josta menimme bussilla lentoasemalle. Tultiin liian myöhään, mutta ennätettiin 9.30 Budabestiin lähtevään koneeseen. Yli 2 tuntia kesti lento. Matkatavarani - ja muutaman muun - ei tulleet. Sitten "luukulta" toiselle ja papereita täytettiin. Saa nähdä tulevatko ja milloin. Kilpailuvarusteeni ovat kaikki rinkassa, joka ei tullut, joten tänään ei minkäänlaisella lenkillä voinut käydä. Puolituntia kentältä köröttelimme hotelliin, kilpailupaikkojen lähelle. Hitaasti saimme huoneet. Sitten jo menimmekin heti rekisteröitymään kisoihin ja saamaan materiaalin. Kyseessä ovat Veteraaniyleisurheilun halli- MM-kilpailut. 3800 urheilijaa on ilmoittautunut. Keitimme nes-kahvit huoneessamme luontaiseduista - minulla on kyllä keittovälineet ja ainekset mukana, mutta ne ovat siinä perilletulemattomassa rinkassa. Nukuin jonkin aikaa. 19:ksi menimme Syna-halliin kisojen avajaistapahtumaan. Olin katsomossa, enkä marssimassa Suomen joukkueen mukana, koska Suomi-pukuni on siellä rinkassa. Unkarilaisia kansantansseja. Puheita. Joukkueiden marssi oli hieno ja värikäs. Liput kauniita. Kaikki urheilijat eivät olleet kulkueessa, mutta paljon heitä oli. Hotellille tultuamme, keitimme huoneessamme teetä. Taisi kuitenkin päivän kohokohdaksi jäädä se, kun sain todistaa Jeesuksesta ja jutella lentokoneessa kahden suomalaisen bisnesmiehen kanssa - sillä puolella, jolla istuin istui kolme rinnan. Niin, terveisiä täältä suurimman sukulaiskansamme maasta, Unkarista - ja heidän pääkaupungistaan Budabestista, jossa taitaa olla yli 1.5 miljoonaa asukasta. Buda on Tonavan länsirannalla ja Best toisella. Kaupunki on jaettu moneen alueeseen, jotka ovat numeroidut ja jokaisella kaupunginosalla on itsenäinen aluehallinto.
Siunausta!
23.3.
Nousin hyvissä ajoin valmistautumaan päivän tilaisuuksiin. Keittelin kahvit ja otin vähän aamupalaa. Ensimmäisen kerran näimme tälle keväälle mustarastaita ruokailemassa ”lintulaudan” alla. Plussalla oli keli.
Ajelin 10:ksi helluntairukoushuoneelle. Siellä alkoi silloin rukoushetki alakerrassa ennen kokouksen alkua. Klo 11 alkoi Rukous- ja lähetyskokous. Ilolan Niko johteli. Lampisen Sonja soitti ja lauloi. Partin Marjo antoi infoa. Aholan Soile antoi infoa. Pietilän Tuulikki toi terveisiä Ukrainasta. Rantalan Jussi toi esille opetusta. Jossain välissä oli rukousta. Kuusjärven Jouko puhui. Alakerrassa ryyppäilimme kahvit Iso Kirja-opiston hyväksi.
Klo 13.30 alkoi viimeinen ”sessio”: Yhdessä Herran edessä, ”Seurakunta kuulee” RUKOUKSEN VIIKONLOPPU – YHTEISEN RUKOUKSEN PAIKKA -kokonaisuudessa. Se oli jälleen ns. johdettu rukoustilaisuus. Johtelin sen. Parhaimmillaan oli yli 30 henkeä paikalla. Toikkasen Raija ja Pentti johtelivat yhteislauluihin alussa, välillä ja lopussa. Lehtomäen Teppo piti: Innoitusta Sanasta -osuuden. Se oli kirjaimellisesti sitä. Tärkeiden rukousaiheiden puolesta rukoilimme. Kaksi tuntia vierähti. On tullut hyvää palautetta rukouksen viikonlopusta. Meidän tulee jatkaa rukousta. Ei ole muuta tietä olemassa. Sillä tiellä Jumala siunaa. Suomen kansan puolesta meidän olisi/on rukoiltava juuri nyt voimakkaasti.
Kaupan kautta tulimme kotiin. Ensin M-L, T-M:n, Emilian ja Danielin kanssa kävivät kaupassa – kun luulimme, että menee kiinni 16. Minulle kun piti ostaa evhäitä reissua varten. Vielä minäkin ennätin kuitenkin kauphan – se kun menikin kiinni vasta myöhemmin. Veimme T-M:n, Emilian ja Danielin kotiin ja tulimme itsekin kotiin. Sytyttelin tulen takkaan. Pakkailin tavaroitani rinkkaan huomista reissua varten. Kävin urheilukentällä 8 km lenkillä. ”Juostahissuttelin” aluksi 3 km, jonka jälkeen kävelin 4 km. Lopuksi menin miten sattui 1 km. Päivällä satoi vettä – räntääkin ihan vähän. Ollessani kentällä jossain vaiheessa sumunomaista ripsiskeli. Pimeän laski. Käytyäni suihkussa ajelimme M-L:n kanssa kylälle. Soittelin kentältä tullessani Kuusiston Sirkalle, joka oli luvannut sukkia Venäjälle, että haluaisiko hän lähettääkin net sukat Unkariin, juutalaisille. Halusi. Net met kävimmä M-L:n kanssa hakemassa Sirkalta. Oli kymmeniä pareja. Minulle kun tuli sellainen tilanne, että yhdestä paikasta en sukkia saanutkaan, mistä piti ja olin jo luvannut niitä sukkia tuoda. Vaan sepä järjestyi kuitenkin somasti – Jumala oli sen järjestänyt niin. M-L:lla oli myös usiampi pari kauniita sukkia, jotka laitettiin menemään myös Unkariin.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Laitoin muutamia verkkoja pyytämään – ajatellen tulevia Kunnia on Herran-iltoja. Net kun ovat nuo tulevat jutut aina piettävä mielessä, että ovat ajallaan hoidetut – ja asioitahan piisaa. Urheilukentällä ”kirmaillessani” tuli kutsu Kangasniemeltä, että josko puhumaan Pitkänäperjantaina ja Pääsiäisenä.
Sitten piti käydä vähäksi aikaa vaaka-asentoon odottelemaan aamuyöllä tapahtuvaa liikkeelle lähtöä – eli reissuun, jHs.
Siunausta!
Ps. ”…Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat” (Jes. 30:18b).
22.3.
Eilen oli sellainen päivä, että kyllä sulatteli silmissä lumia. Tänäänkin oli lämpimän puolella. Nousin hieman aikaisemmin kuin Marja-Leena. Luin Miikan kirjaa. Söin aamupalaa ja join kahvia. Valmistauduin päivän tilaisuuksiin.
Sain yhteydenoton torstai-iltana Kunnia on Herran-illassa olleelta mieheltä – oli puuttunut Saarijärvi kuulee- kirjasen välistä ”Mun stoori”-DVD. Lupasin viedä rukoustilaisuuteen mennessäni. Niinpä 11 jälkeen menin käymään siellä. Olimme toisen miehen asunnossa – ei hänen, joka soitti. Molemmat heistä olivat torstaina Kunnia on Herran- illassa. Nopeasti asia meni siihen, että johdin miehet syntisen rukoukseen. he halusivat antaa Jeesukselle luvan tulla sydämeensä/elämäänsä. Näin tuollainenkin asia – että puuttui se DVD sieltä missio-kirjan välistä – voi johtaa siunaukseen. Olihan se iloinen asia.
Ajelin em. miesten – Pasin ja Pentin – luota kaupan kautta helluntairukoushuoneelle ”Seurakunta kuulee” Rukouksen viikonloppu – yhteisen rukouksen paikka-tilaisuuksiin. Klo 12 alkoi Yhdessä Herran edessä -tilaisuus. Se oli johdetun rukouksen tilaisuus. Johtelin tilaisuutta. Rautasen Jussi johteli yhteisiin lauluihin. Aholan Soile piti: Innoitusta Sanasta -hetken. Sen jälkeen rukoilimme johdetusti erilaisten aiheiden puolesta. Välillä luin lyhyen luvun kirjasestani: Sytykkeitä rukouselämään. Jonkun laulunkin johonkin rakoseen lauloimme. Siinä meni ensimmäinen kaksi tuntia intensiivisessä rukouksessa. Väkeä oli 16 henkeä. Mehu/keksitarjoilun jälkeen oli toinen ”sessio” klo 14 maissa. Rautasen Jussi siinäkin johteli yhteislaulut. Pitkäsen Paavo puhui: Innoitusta Sanasta hetkessä. Jatkoimme rukousta kuten aikaisemmissakin osioissa – rukousaiheet vain olivat eri. Väkeä oli n. 10 henkeä. Kaikissa osioissa oli joitakin uusia ja aikaisemmin olleita lähti pois. Lopuksi rakensimme – ihmisistä – ykseyden huoneen. Olkoon se profeetallinen. Periaatteena rukousviikonlopussa on ollut, että olemme rukoilleet eri asioissa kaikkien Saarijärven seurakuntien/uskovien puolesta. Olen iloinnut tämän viikonlopun rukoustilanteista, joissa on ollut ”todellista rukouksen tuntua” – ja asioista joita on tapahtunut tämän pidennetyn viikonlopun aikana, eli torstaista asti. Huomenna rukousviikonloppu jatkuu: Klo 11 on Rukous ja lähetyskokous, jonka Ilolan Niko johtaa. Lampisen Sonja on musiikissa harmonikan kanssa. Rantalan Jussi tuo esille lähetysasiaa. Minun osanani olisi myös pitää puhe(tta). Hienoa olisi, jos aikaa jäisi rukouksellekin. Tilaisuuden jälkeen on tarjoilua. Rukousviikonlopun viimeinen: Yhdessä herran edessä, on tarjoilun jälkeen, n. klo 13.30. Olisihan se hyvä, jos ihmiset ottaisivat oikein aikaa herran edessä olemiseen ja jäisivät myös tuohon rukoushetkeen – joka sekin on johdettua rukousta. Tuossa viimeisessä ”osiossa” yhteisiin lauluin ovat johdattamassa Toikkasen Raija ja Pentti. Innoitusta Sanasta tuo esiin Lehtomäen Teppo. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä!
Rukouskokouksista ajelin kotiin. M-L oli siivoilemassa ja laittelemassa tarjoiluja. Kävin laatikollisen puita ulkoa. Se ”rankarakoliiteri” tulikin tyhjennettyä. Aurinko paistoi niin keväisesti, että.
Miro ja Daniel tulivat pyörillä Danielin kotoa – ”Timot” olivat tulleet sinne autosta jotakin kohtaa korjauttamaan. Ajattelin huomista tilaisuutta, joitakin yksinkertaisia ajatuksia aina välillä paperille kirjoittaen. 18 maissa saapuivat Timo, Pia, Milka, Emilia, Helmi-koira, Denis, Terhi-Marja, Tero, Anneli ja vauva. Oli kyseessä yllätyssynttärit Timolle - joka tänään täyttää 35 v. Tuon autonkorjausjutun kautta tulivat Saarijärvelle, jossa piti pienet kahvit juoda. Kaikki toivat tarjoiluja mukanaan. Lahjoja annettiin – Timo sai mm. pienen soittimen, jonka nimeä en nyt muista – olisiko ollut jokin ”ukulele”. Onnittelulaulua laulettiin. Juotiin kahvia. Syötiin erilaisia kakkuja, ruisleipiä, mantelileipiä, ”tikkuja” joissa oli sitä sun tätä, jne. Jossain vaiheessa lähdimme Timon kanssa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan – minä kyllä koetin mahdollisimman kävelyaskeleen tyylisesti edetä. Menopuolikkaan menimme tahtitaivaan alla n. 6.30 ja risat min/km, paluupuolikkaan minä 6.30 min/km ja Timo n. 6 min/km. Denistä pyysimme napsauttamaan saunan päälle lähtiessämme. Niinpä pääsimme heti lenkin jälkeen saunaan: Timo, Denis, Tertsi ja minä. Päälle joimme saunakahvit/teet.
Siunausta!
Ps. ”Mutta minä tiedän lunastajani elävän” (Job. 19:25a).
21.3.
Tuntui eilinen niin perjantaille, että tänään lauantaille – varhmaan johtui tuosta Kunnia on Herran-illasta, se kun oli niin hyvä – niin, ja on yleensä perjantaina. Tulikin nukutuksi ihan piiiitkään – se kun meni tuo nukkuhman menokin tämän vuorokauvven puolelle. Marja-Leena heräili aikaisemmin ja kävi laittamassa Emiliaa ja Danielia kouluun – kun vanhukset, eiku vanhemmat töissä. Uamupalloo sitä pit syyvvä tännäe uamuna, niinku muullonnii – ja juuvva kahvija. Ruamatusta luvin Miikan kirjoo.
Valmistauduin illan tilaisuuteen. Lämmiteltiin ruokia ja maisteltiin kahvia. M-L:kin kuin aamukahvia kun vielä kävi vällyjen sisällä unta vetämässä. Sehän on kuin panis rahaa pankkiin, kun nuorena nukkuu. Olin yhteydessä lähetystyöntekijään – ensi viikon – jHs – matkaa ajatellen.
Eila – joka eilisessä Kunnia on Herran-illassa todisti selkänsä parantuneen – soitti. Otti jo eilen kokouksessa tukiliivin pois. Tänäänkään ei ole sitä tarvinnut, vaikka kävellyt pari kilometriä. Piti sitä ihmeenä – niin kuin se onkin. Jumalan tekoja.
Hyvissä ajoin ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle, jossa alkoi klo 18 Yhdessä Herran edessä-tilaisuus, ensimmäinen kokonaisuudessa: ”Seurakunta kuulee” RUKOUKSEN VIIKONLOPPU – YHTEISEN RUKOUKSEN PAIKKA. Väkeä oli kerääntynyt n. 30 henkeä. Johtelin illan, joihinkin kohtiin lukaisin aina kirjasestani: Sytykkeitä rukouselämään, luvun. ne ovat lyhyitä. Martti Takalo käytti puheenvuoron: Innoitusta Sanasta ja johteli yhteislauluihin, sekä lauloi myös yhden oman laulunsa yksin. On hienoa, että näin voimme eriseurakuntien uskovina palvella toistemme tilaisuuksissa – omiahan niiden tulisi olla eri seurakunnissa meillekin. Jos tulee liian paljon rajaisia, niin se ei ole hyvä. Peräänkuulutan mahdollisimman suurta yhteisvaikutusta – tiedostetusti – eri tahojen tekemään hengelliseen työhön kaupungissamme. Rukousilta oli ns. johdettu sellainen. Keskityttiin aihepiiriin kerrallaan. Lopuksi kävimme rinkiin käsikädessä ja lauloimme: Rakastakaamme toisiamme, niin kuin Hän meitä rakasti… ja siunasimme toisiamme herran siunauksella. Tilaisuus kesti kaksi tuntia. Minulle jäi ”hyvä maku”.
Huomenna – lauantaina – on klo 12 Yhdessä Herran edessä -rukoustilaisuus. Siinä Soile Ahola puhuu osuudessa: Innoitusta Sanasta. Jussi Rautanen johtelee yhteislaulut. Klo 14 alkaa toinen ”sessio”, jossa Paavo Pitkäsen osuutena on lyhyt: Innoitusta Sanasta -osio. Jussi Rautanen johtaa yhteislaulut tässäkin hetkessä. Su. 23.3. klo 11 on Rukous- ja lähetyskokous, jonka johtaa Niko Ilola. Musiikissa on Sonja Lampinen harmonikan kanssa. Jussi Rantala antaa lähetysinfoa ja Jouko Kuusjärvi pitää puheen – jota yleensä nimittävät saarnaksi, mutta kun minä en osaa saarnata – korkeintaan paasata – niin olkoon vaikka puhe(envuoro). Kokouksen – joka on luultavasti hyvä – jälkeen on alakerrassa kahvitarjoilu. Tarjoilun jälkeen – n. klo 13.30. on vielä yksi: Yhdessä Herran edessä -hetki, jossa: Innoitusta Sanasta -osuudessa puhuu evankelista Teppo Lehtomäki. Yhteislauluja johtelevat Raija ja Pentti Toikkanen. Tätä rukousviikonloppua varten sain sanan, joka on viitoittamassa meille syyn siihen, että rukoilemme: ”… Tämä on Herran sana… näin kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6). Ilman rukousta ja Pyhää Henkeä emme onnistu hengellisessä elämässä, emmekä työssä. Kuinka useasti – ja kuinka monesta eri suusta – myöskin Kunnia on Herran-illoissa – meitä Saarijärven uskovia on pyydetty/kehotettu/haastettu/houkuteltu yhdessä etsimään Herraa, mutta me emme ole halunneet. Halutaan nyt! Olkoon tämä alku jollekin suuremmalle rukousliikehdinnälle! Olen ajatellut esim. Kunnia on Herran-iltoja: Ne ovat hyviä – ja kuitenkin niistä puuttuu ulottuvuus, joka niissä voisi olla. Se on Jumalan voiman ja tekojen ilmeneminen. Ei vain hyvä ilmapiiri – joka niissä on – riitä. Tarvitaan se Jumalan väkevä läsnäolo, joka näkyy Herran tekoina ja joka vetää ihmisiä mukaan. Se Jumalan Hengen läsnäolo, jossa ihminen tietää ja tuntee olevansa syntinen, mutta jossa vapaudutaan syntitaakoista ja tullaan kokonaan Jumalan omiksi. Se on sitä väkevyyttä, joka saa aikaan myös Jumalan pelon, Hänen kunnioituksensa. Se ei ole viihdystystä, mutta se vetää puoleensa. Tähän ei ole olemassa kuin rukouksen tie. Se on ihmisen mahdollisuuksista riisuutumista ja Jumalan varaan heittäytymistä. Tuo kuvaamani ongelma ei ole pelkästään vain Kunnia on Herran-iltojen ongelma – se on koko Saarijärven hengellisen kentän ongelma. Siihen löytyy ratkaisu, kun yhdessä etsiydymme Herran kasvojen eteen. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä!
Kuulin tänään yhdeltä uskovalta hyvän viestin: Yksi mies – jonka olen tavannut urheilukentällä, täällä meidän punaisella kentällä – jonka sain johtaa syntisen rukoukseen penkillä, urheilukentän kopin vieressä, oli ollut tämän uskovan asiakkaana. Tämä mies – jonka muistan ja tunnen – oli kertonut, että minä – oli sanonut nimeni – olin rukoillut hänen puolestaan syntisen rukouksen ja jatkanut, että hänellä on sellainen ja sellainen tuttu, että kävisiköhän se Jouko hänenkin luonaan rukoilemassa sen rukouksen. No, ilman muuta – ja mielelläni. Nämä ovat hyviä viestejä, jotka kertovat, että Jumala toimii ja saamme olla Hänen käytössään. Enpä kerskuen puhu, mutta rohkaisi – ja rohkaisen sinuakin. ole rohkea ja käytä eteen tulevat tilaisuudet, joilla voi olla vain otsatukka.
Palattuamme rukousillasta kotiin hain puita ulkoa, että M-L sai sytytellä takkaan tulen. Minä vaihdoin ”lenkkikuteet niskaan” ja ajelin pimeälle Saarijärven urheilukentälle, jossa tähtitaivaan alla kävelin – no, kävelyä se oli enemmän kuin juoksua – yli 10 km lenkin. Vähän yli 200 m oli sulana radasta. Eihän se sen pidempi ole Hipposhallissakaan. Suht´reipasta vauhtia pitelin – ainakin hik tul. Pakkasta n 2 astetta.
Palattuani söin iltapalaa ja join sitä omituisenmakuista ”luonnonteetäni”. M-L painui pehkuihin. Minä jälkeen puolen yön.
Siunausta!
Ps. ”Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa” (Kol. 4:2).
20.3.
Niin tuli jälleen uusi aamu ja herääminen. Eikä siinä – heräämisessäkään – mitään vaikeuksia ollut. Tänään oli välillä aurinkoistakin ja lämpöasteiden puolella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Tein joitakin valmisteluja illan tilaisuutta ajatellen. Laitoin takkaan tulen.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Kävivät saman tien Emilia ja mummi kylällä kauppa-asioilla. Daniel oli minun kanssani.
Kun naiset tulivat kyliltä, lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Menopuolikkaan menin n. 7.18 min/km ja paluupuolikkaan 7.03 min/km. Luminen pyörätie.
Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa meiltä.
Timo käväisi meillä ennen 17. Söimme ja joimme kahvia. Timo oli menossa Vapaakirkkoon, jossa on tänään KUNNIA ON HERRAN -ilta – hän on siellä Kaski-ryhmän kanssa musisoimassa. Minäkin menin Vapaakirkolle pian hänen jälkeensä. Timo ryhmineen siellä harjoitteli ja Lakosen Kari miksaili. Lampisen Sonjakin pian saapui vanhempiensa kanssa. Äänentoistoa laitettiin kohdilleen. Nuoret saapuivat kahvitusasian vuoksi. Klo 19 alkoi tilaisuus. Ennen sitä lyhyesti rukoilimme vastuullisten kanssa takahuoneessa. Johtelin illan. Alkusanojen jälkeen soitti Lampisen Sonja harmonikalla 3 kappaletta. Lentomäen Teppo, evankelista, puhui aluksi ja johti rukoukseen. Timo Kuusjärvi & Kaski johteli hyviin lauluihin. Takalon Martti esitteli Saarijärvi kuulee-missiokirjaa. Sitä oli halukkaille saatavilla – vietäväksi ihmisille. Katsott6iin ”Mun stoori” – tällä kertaa Jarmo Ruutisesta. Sonja soitti 3 kappaletta harmonikalla ja lopuksi lauloi kitaran säestyksellä äitinsä – Jaana Lampisen – tekemän hyvän laulun. Sonjalla on erinomainen lauluääni, jonka soisi olevan enemmänkin käytössä evankeliumin asialla. Siihen yhdistettynä kitaransoittotaito on hyvä yhdistelmä. Nuoret – Samuli, Satu ja Teemu – rukoilivat kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Nuoret hoitivat koko sen homman lappujen jakamisesta alkaen. Olin käynyt ostamassa tulppaaneja kimpun. Kutsuin Marja-Leenan esille ja ojensin ne hänelle kiitokseksi Kunnia on Herran-iltojen tarjoiluista, joista on suuresti kantanut vastuuta. Se on ollut iso panos näitä iltoja ajatellen. Kaski-ryhmä johteli pariin lauluun. Timo johdatteli väkeä synttärionnittelulauluun Mäkisen Ristolle – naapurilleen – joka oli mukana kokouksessa. Ojensin Ristolle ”Sytykkeitä rukouselämään”-kirjaseni lahjaksi. Evankelista Timo Närhi puhui ja johteli tilaisuuden rukouspalveluun, johon tuli ihmisiä runsaasti. Kaski otti vielä pari biisiä sen aikana. Loppuosan ajan soikin hyvä ylistysmusiikki äänitteeltä. Väkeäkin oli runsaasti. Varmasti voi sanoa, että tämänkertainenkin ilta antoi innoitusta ja potkua kenelle tahansa. Lopuksi oli kahvitarjoilua, jonka nuoret/nuoret aikuiset järjestivät Espanjan aktiomatkaansa varten. Hieno homma. Mukana oli jälleen uusia ihmisiä. Minäkin juttelin kahden ihmisen kanssa, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana – ja eivät olleet uskovaisia. Sellaisia oli muitakin. Paljonhan voisin puhua hyvää näistä illoista – vähemmän huonoa. Sydämelliset kiitokset kaikille tämänkertaisessa KUNNIA ON HERRAN-illassa vastuuta kantaneelle: Timolle & Kaskelle, Sonjalle, Närhen Timolle, Tepolle, Nuorille erilaisista tehtävistä, Martille, Karille, rukoilijoille, mukana olleille, rahalahjan antajille, jne.!
23 jälkeen olin kotona.
Kuulinpa tänään mukavan asian Terhi-Marjalta, liittyen Saarijärvi kuulee –missiokirjaan - olikohan sattunut eiliten, vai tänään: Emilia oli vienyt kouluun opettajalleen ja olikohan koulunkäyntiavustajalle tuon missio-kirjasen, jossa on ”Mun stoori”-DVD myös sisällä. Daniel oli vienyt myös eskariin. He olivat itse halunneet – vanhemmat eivät olleet pyytäneet, eikä niitä heidän mukanaan lähettäneet. Emilia oli vielä kaivanut Jippii-äänitteen esille ja etsinyt sieltä tietyn kappaleen ja soittanut sen, sanoen, että tästä syystä hän vie ne. Laulussa kehotettiin viemään evankeliumia ihmisille. En nyt muista mikä laulun nimi oli. Kolme missio-kirjaa sai tällä tavalla jalat. Ei tarvitse olla vanha, voidakseen sen tuon tehdä – mutta vanhuus ei ole estekään. Ollaan mekin jalkoina missiokirjoille – ne kun jäävät muuten laatikkoon, koska eivät pysty itse kävelemään. Voisi tulla mielenkiintoisia kertomuksia niistäkin, miten kirjaset ovat jalkoja saaneet.
Siunausta!
Ps. ”Veisatkaa herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme” (Ps. 147:7).
19.3.
Niin vain oli talvisen ja lumisen näköistä aamulla kun verhot aukaisi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa.
Marja-Leena kävi hakemassa koululta Emilian ja Danielin meille koulun ja eskarin jälkeen. Kävivät samalla kylällä kauppa-asioilla. Daniel sai sillä reissulla timpurin kynän ja Emilia ruokaliinan kouluun – hänellä oli kyllä ennenkin, mutta tämä on hieno. Toivat myös lintusille ja oravaisille auringonkukansiemeniä. Laitoin niitä ruokintapaikoille. Daniel oli lumihommissa jonkin aikaa ulkona. Emilia teki läksyjään. Toisten ollessa kauppareissulla laitoin tulen takkaan.
Kävin 8.3 km ”kävelyntapaisellajuoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Menopuolikas 7.05 min/km. Paluupuolikas 6.55 min/km. Pyörätie oli lumipöpperöä. Denis kävi hakemassa lapsukaisensa kotiin töistä tullessaan. Söimme.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Ilolan Niko johteli. 15 rukoilijaa. Eka kerran sain käteeni Saarijärvi kuulee -kirjasen – missiokirjan. Oli ilo pidellä – ja vielä ilompi antaa se jollekin ihmiselle, toivottavasti monelle. Tehemä niin!
Iltapalaa ja sitä sammal/jäkäläteetä – jälkimmäistä vain minä.
Tänään olen tehnyt valmisteluja viikonlopun – pidennetyn – tilaisuuksia varten. Tervetuloa huomenna – to. 20.3. klo 19 erinomaisen hyvään KUNNAI ON HERRAN- iltaan, Vapaakirkkoon!
Tuntuu menevän aina vain enemmän ”kiinalaiseksi” – no, eipä se maa ole siihen osallistunut, luulisin - tuo Ukrainaan liittyvä selkkaus. Suomen lähialueillakin naapurimaa harjoittelee.
Laitan tämän jutun loppuun ”ohjelman” viikonlopun rukoustilaisuuksista. Tule sinäkin mukaan rukoilemaan! Rukoillaan yhdessä! Rukous on tie Jumalan siunauksiin!
18.3.
Aamun – ei kovin aikaisen – tullen heräilimme uuteen päivään. Hivenen oli pakkasen puolella. Eilen illalla kylläkin jo yli 10 astetta pakkasta. Muutampina iltoina on ollut hieno täysikuu – tässä lähiaikoina. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa. Marja-Leena luki luvun hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävin hakemassa Matkahuollosta sinne eilen saapuneet uudet kävelytossuni. M-L haki Emilian ja Danielin meille koululta.
Heti puolenpäivän jälkeen lähdin ajelemaan Jyväskylään. Menin Hipposhallille – jossa oli väljää päiväsaikaan. Tein 10 km lenkin 200 m radalla: 3000 m ”juoksuhissuttelua”. 3000 m Kävelyä, 7.09., 6.53., 6.23 min/km. 2000 m ”juoksuhissuttelua. 2000 m ”kävelyntapaistajuoksuhissuttelua” Käytyäni suihkussa ja kahvilla, olikin aika lähteä suuntautumaan kohti Jyväskylän kaupungintaloa – mikä olikin matkani päätarkoitus. Kaupunginjohtaja Markku Andersson oli kutsunut jyväskyläläisseurojen menestyneitä urheilijoita palkitsemistilaisuuteen. Kaupunginjohtajan johdolla oli meitä ”tervetulokättelemässä” kaupungin luottamus- ym. väkeä. Juontaja ei mennyt sanoissaan sekaisin. Kaupunginjohtaja puhui. Joku taiteilija esiintyi. MM- ja EM-mitalitason stipendienjaon jälkeen oli kahvitarjoilu. Tarjolla oli paljon täytekakkuja ja suolaisen puolella lohi- ja kanapiirasta. Samaan pöytään kanssani ”sattui” kahville mies, jota en tuntenut. Kun juttelimme, tunnistin kyllä hänet. Joskus katsoin hänestä Iltalehden videon – joka on vieläkin netissä. Hän on mies, joka tekee vatsalihasliikkeitä penkissä yli 1200 kertaa tunnissa. Harjoittelee useana päivänä viikossa – ikää 78 v. Mies ei ollut palkittavana vatsalihasliikkeistä, vaan hän on ammunnassa Suomen mestari – taitaa olla kaksoismestari viimevuodelta. En minä nyt oikeastaan pelkästään tuon takia alkanut hänestä kertoilemaan, vaan siksi, että sain mahdollisuuden puhua hänen kanssaan hengellisistä asioista ja todistaa Jeesuksesta. Kaupunki palkitsi viime vuonna menestyneitä urheilijoita suomalaisen lasitaiteilijan ja muotoilijan – Katja Rauhamäen – muotoilemalla lautasella, jollaisen minäkin sain.
Ajelin kotiin JKL:stä. Aikalailla tuli koko ajan lunta.
M-L oli tänä iltana helluntairukoushuoneella – oli siellä ainakin Terhi-Marjakin, koska M-L meni hänen kyydissään – missiokirjoja laittamassa jakokuntoon. Siellä nääs oli sellaiset talkoot. Kirja on valmis, mutta siihen laitettiin jonkinlainen tasku, johon laitetaan DVD. Siellähän sitä minäkin – talkoissa – olisin ollut, mutta kun oli tullut merkintä jo aikaisemmin kalenteriin tuosta em. keikasta JKL:ään, niin… Hieno homma, että missiokirja on valmis ja se on olemassa. Lyhyitä tarinoita paikkakunnan uskovista. Sitä on hyvä antaa ihmisille – erityisesti ihmisille. Kenties johonkin laajemmalle leviävään julkaisuun tulee numero, tai muu yhteystieto, josta kirjaa voi tilata? Ehkäpä joitakin taulujakin tulee jonnekin, joissa on ”juostenluetteva” numero tai yhteystieto, mistä kirjaa voi tilata? Ken kulkee hän näkee, kirjoittanut Matias Shikondomporo.
Iltapalaa piti vielä syödä ja juoda sitä ”jäkälä – vai liekö sammal- teetä.
Torstaina – ei siis perjantaina tässä kuussa, vaan torstaina – 20.3. klo 19 – siis tällä viikolla – on Kevätpäiväntasauksen KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta Vapaakirkossa. Siellä on mukana karismaattiset evankelistat Timo Närhi, Seinäjoelta ja Teppo Lehtomäki, Saarijärveltä. Musiikissa sytyttävä Timo Kuusjärvi & Kaski-ylistysryhmä, sekä laajalti tuttu Sonja Lampinen harmonikkansa kanssa. Tilaisuuden juontaa Jouko Kuusjärvi. Näemme/kuulemme ”Mun stoorin”, Se kuuluu ”sarjaan”: Jumalan tekoja ihmisten elämässä. Jälleen on mahdollisuus kirjoittaa rukousaiheitaan paperille. Niiden puolesta rukoillaan. Illassa on myös esirukouspalvelua. Lopuksi on kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi. On tulossa hyvä ilta! Kannattaa tulla – ja tuoda toisiakin mukana! Hekin tarvitsevat siunausta!
21. – 23.3. on Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella ”Seurakunta kuulee”, Rukouksen viikonloppu – yhteisen rukouksen paikka. Tilaisuudet, jotka on kaikki otsikoitu: Yhdessä herran edessä, ovat seuraavasti: Pe. 21.3. klo 18, la. 22.3. klo 12 ja 14, su. 23.3. klo 11 Rukous- ja lähetysjuhla. viimeinen ”sessio” alkaa su. 23.3. klo 13.30. Rukoukseen voi liittää myös paaston. Seuraavalla Jumalan Sanan kohdalla haluan kutsua kaikkia mukaan yhteiseen rukoukseen: ”Tämä on Herran sana… näin kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6). Siksi me rukoilemme. Muistetaan tuota viikonloppua rukouksin. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä! Voi, kun kaikki ”kynnellekykenevät” tulisivat! Kaikista ”piireistä” – ja piirien ulkopuolelta. Ei ole mitään ”rajaisia” olemassa. Meillä on paljon rukousaiheita. Tullaan!
Siunausta!
Ps. ””…sillä mitä Herra on ajatellut, sen hän tekeekin” (Jer. 51:12:b).
17.3.
Pientä pakkastahan sitä oli aamusta. Aurinkoista oikeastaan koko päivän. Pakkasen puolella himpun myöhemminkin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Naahumin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta meille luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
13 maissa hain Emilian ja Danielin koululta meille. He kävivät M-L:n kanssa kylällä asioilla. Minä kotosalla laitoin takan lämmite.
16.30:ksi menin hierojalle.
Seurailimme tiedostusvälineistä erilaisia asioita.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä – minä sellaista ”luonnonjäkälistä” tehtyä.
Venäjän-Ukrainan selkkaus on aika erikoinen. Mihin johtanee. Eilisen, Kriminalueen kansanäänestyksen, tuloksena Krimi julistautui tänään itsenäiseksi. Venäjä on hyväksynyt heidän pyyntönsä liittyä Venäjään. Ukraina, EU, jne. eivät tietenkään hyväksy tällaisia toimenpiteitä.
Siunausta!
Ps. ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun” (Joh. 14:1).
16.3.
Sunnuntai. Maa valkoinen eilen iltaisen sateen jäljiltä. Vähän pakkasen puolella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Obadjan kirjaa.
11:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan – joka kesti melko lailla minuutilleen puolitoistatuntia. Sehän on se ihannepituus. Iloontuojat -lapsikuoro lauloi – Emiliakin siellä mukana. Se oli iloista meininkiä. Jouko Rajala piti saarnan, jossa oli ”sanottavaa”. Arto Riihinen johteli kokouksen. Alakerrassa oli kahvitarjoilu.
palattuamme kotiin kokouksesta, laitoin takkaan tulen. M-L laittoi ruokaa. Söimme. Kirjoittelin tietoja paperille mahdollisesta seuraavasta matkastamme Vienan Karjalaan. Me kun tarvitsemme luvan ennen lähtöä Tsupan alueelle – niin kuin asiat muuttuivat edellisen reissun aikana. Terhi-Marja ja Emilia venäjänkielen taitoisina lähettävät tietoja eteenpäin.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Aurinkokin paistoi. Tuulista. Pakkasen puolella. Vähän flunssainen olo. Mennessäni ohi ”Terhien” vuokra-asunnon, kuului Danielin ääni: ”vaariii”, heidän rappusiltaan – olivat huomanneet ikkunasta minut. Kun olin Majakosken sillalla, kuului rapsetta takaani. Daniel ja Miro juoksivat hengästyksissään minut kiinni. Olivat serkukset tulleet serkuksille kylään. Pojat juoksivat takaisin ja minä jatkoin matkaani kotiin.
18:ksi menimme M-L:n kanssa kylään Pitkäsen Paavolle ja Liisalle.
Illan mittaan – kotona – kuuntelimme Deitä, söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle mikä Jumalan on” (Mark. 12:17a).
15.3.
Heräilin hyvissä ajoin. Ääni oli möreä – kuin kuvittelisin karhulla olevan – ja vähän flunssaisen tuntuinen olo. Lämpimän puolella oli mittari – ulkona – mutta ei paljon. Laittelin aamupalaa ja join kahvia. Luin Aamoksen kirjaa.
Ajelin Jyväskylään – Hipposhalliin. Siellä oli alkamassa JMI – Junior Indoor Meeting-yleisurheilukilpailut. Se ei kuitenkaan ollut menoni syy, vaan Jarkko Finnin – JKU:n, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikön - kutsu seuran SM-kilpailujen mitaleita saaneille urheilijoille. Minullakin kun niitä on viimevuodelta kaksi kultaista ja yksi hopeinen. Tältä vuodelta yksi hopeinen. Meidät esiteltiin ennen kilpailujen alkua. Miro Kuusjärven nimikin kuulutettiin, mutta hän ei ollut paikalla. Mirolla oli viimevuodelta yksi hopea ja tältä vuodelta myös yksi hopeinen. Se on tuo urheilu sellaista – että siinä annetaan mitaleita. Näihin asioihin pitää olla oikeanlainen suhtautumistapa, sillä seurakunta on paikka, jossa emme nouse minkään – ainakaan tuollaisen – asian vuoksi toisten yläpuolelle. Taitaa perinteisesti olla sellaista ajatusta, että ne, jotka kilpaurheilua harrastavat ovat – jos ei nyt ihan – niin ainakin melkein uskosta pois langenneita ja maailmaan menneitä tyyppejä. Simojoen laulussa: Särkyneiden majatalo, sanotaan jotenkin näin seurakunnasta(kin): ”Ei täällä asu sankareita, vaan hävinneitä on niin monta…”. Onhan sitä kilpailua niin monenlaista. Joku voi sanoa, että hän ei ole kilpailuhenkinen, mutta kun sivusta seuraa, niin huomaa, että on kuitenkin. Jos ei urheilussa, niin jossakin muussa. Ja ”lajejahan” riittää. Jumalan edessä ei kuitenkaan tarvitse kilpailla – toivottavasti ei seurakunnassakaan. On hyvä, kun seurakunnassa saa olla huonona, heikkona, pienenä ja epäonnistuneena(kin). Toinen toisemme kunnioittamisessa Raamattu kuitenkin kehoittaa meitä kilpailemaan – ja sehän voi alkaa esim. siitä, että antaa toiselle mahdollisuuden tervehtiä itseään, eikä kulje ohi luomatta silmäystäkään. Niin, ja opettelee tervehtimään. Lähdinkin heti osuutemme jälkeen ajelemaan kotia kohti JKL:stä. Niin, no, sattui niin hyvin, että Ala-Korpi oli myymässä mm. urherilutossuja kilpailujen yhteydessä Hipposhallilla. Sovittelin siitä kävelytossut – joita olen etsiskellyt. Tulevat maanantaina. Aika nopeasti kun tossut kuluvat.
Joimme kahvia. Marja-Leena kävi kylällä kauppa-asioilla. Tyhjentelin tuhkat takasta. hain puita ja sytyttelin tulen takkaan. Vähän tuli syötyäkin – syödyksikin.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelukävelynsekaisellalenkillä” Tarvaalan suunnassa – vaikka flunssainen olo kyllä olikin. Varovasti menin – 8 min/km menopuolikkaan ja 8.10 min/km paluupuolikkaan. mennessä oli tie kuiva ja sula, tullessa pian valkoinen. Alkoi nääs satamaan lunta. Sitä jo etelämpänä on tullut kuulemma aikalailla.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä – minä keittelin myös juomaa ”jostakin jäkälästä” ja ryypiskelin mukillisen sitä.
Tänään oli hyvä puhelinkeskustelu yhden veljen kanssa evankeliumin työstä. Mahdollista tulevaa – jHs – Vienan matkaa varten tein joitakin valmisteluja.
Siunausta!
Ps. ”Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu” (Sananl. 11:25).
14.3.
En oikein saanut unen päästä kiinni viime yönä – johtui varmaankin vähän flunssaisesta olosta. Sellainen, että valuu vesi silloin tällöin nokasta – tai oikeammin nenästä. Heräilin auringonpaisteiseen perjantaihin. Salaattinen aamupala maistui. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle annetun luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Ulkona aikamoinen tuuli. Lämpötila laskevan tuntuinen – 7 – 5, jne.
Loikoilin sohvalla – kun olo vähän flunssainen. Ei kuitenkaan lämpöä. Sen verran ulkona kävin, että puita hain takkaan, johon sytyttelin tulen. Jossain vaiheessa piti ottaa vähän ruokaakin – se kun tuo ihminen on sellainen.
18 jälkeen tulivat Timo, Pia, Milka, Miro ja Helmi-koira. Lähdimme heti Timon kanssa ”juostahissuttelemaan” Tarvaalan suuntaan 8.3 km lenkin. Menopuolikas 7.15 min/km ja paluupuolikas 7.05 min/km. Ihan mukavalta tuntui kahden ”lepopäivän” jälkeen – flunssainen olo ei mitenkään haitannut. Koska napsautin lähtiessämme eilisiltana laitetun uuden kiukaan päälle, pääsimme heti lenkin jälkeen saunaan. Denis tuli kanssamme. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel olivat myös meillä. Mukavat löylyt. Söimme hyvää VHH-iltapalaa. Jonkin ajan kuluttua joimme täytekakkukahvit – se oli VHH-täytekakku. Vähän niin kuin minun syntymäpäivääni vielä juotiin. Kiitos muuten fasebookin kautta tulleista onnitteluista saman asian suhteen. Itse en ole fasebookissa.
Marja-Leena huomasi, että tuohon eiliseen pienimuotoiseen blogitekstiin oli tullut harmillinen virhe – ja se todella on vahingossa tullut, ei tarkoituksella. Miten se voikin sattua. puhuessani edellä samaa sukupuolta olevien liitosta, jatkoin, että ”Jumala meitä armahtakoon sellaisista asioista” – mutta kuinkas ollakaan, oli yksi kirjain – a – jäänyt pois viimeisen sanan alusta, jolloin se kuului: Jumala meitä armahtakoon sellaisista sioista. En missään tapauksessa kirjoittaisi tuolla tavalla tieten tahtoen.
Siunausta!
Ps. ”Etteko tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää elsykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme hengen voimasta” (1. Kor. 6:9-11).
13.3.
Saimme herätä uuteen päivään, joka oli aurinkoinen ja lämmin – tänään oli yli 10 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Marja-Leena meni kylille kauppa-asioille. Luin Aamoksen kirjaa. Vähän myöhemmin M-L luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
M-L kävi hakemassa 13 maissa Emilian ja Danielin koululta meille. Sahailin ”rankarakoliiterin” – yhden niistä – rankoja polttopuiksi. Kun Daniel saapui, alkoi hän kantamaan niitä liiteriin. Vaikka Daniel on pieni poika – eskarilainen – niin hommat häneltä käyvät kuin mieheltä. Eilen illalla oli ollut poika isän kanssa puuhommissa – pienellä sahalla sahaillut oksia rangoista. Tänäkin iltana menivät niihin hommiin.
Söimme – hyvää kukkakaalimuussia ja uunissa paistettuja jauhelihapihvejä. Jatkoimme vielä Danielin kanssa puuhommia.
Tänään meillä tuoksui ruisleipä – sillä M-L leipoi sitä.
Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapsensa meiltä. Laitoin takkaan tulen.
M-L meni Vapaakirkkoon Stefanus-lähetyksen tilaisuuteen. Minä jäin kotiin, kun 18 jälkeen tulivat saunan kiukaan vaihtajat. Toinen heistä – joka ei ollut aikaisemmin saanut – sai minulta evankeliumia mukaan. Kuumentelin kiuasta – siitä kun aluksi lähtee katkua. Kun M-L tuli kotiin kokouksesta kävin kokeilemassa uuden kiukaan löylyjä. Ihan mukavat – vaikka puilla lämpiävä olisikin monin verroin parempi.
Katsoimme netin kautta TV7.sta Kuninkaan tuuli-ohjelman – koska tiesin etukäteen sen aihepiirin. Siinä käsiteltiin – ja suoralla tavalla – SLS:n – Suomen Lähetysseuraan liittyvää asiaa. Israelissa olevat tahot ovat katkaisseet yhteistyönsä tämän vanhan - kirkon - lähetysjärjestön kanssa siitä syystä, että se lähetti homoseksuaalisessa suhteessa elävän pariskunnan lähetystyöhön. Näyttää, että SLS ei ole halukas tekemään parannusta asiassa ja muuttamaan kantaansa. Surullista/järkyttävää. Sattui samalle päivälle tuo ohjelma, kun eduskunnassa oli jälleen esillä ”tasavertainen avioliittolaki-asia”. Näyttää, että se etenee ja kannatus on lisääntynyt. Kansalaisaloitteen ihmiset olivat asiaa esittelemässä ja toivat esille mm. , että ¾ suomalaisista on lain kannalla. meidän kuitenkin tulee pitää kiinni Jumalan Sanasta, sillä se on korkein auktoriteetti – paljon korkeampi, kuin Suomen laki, tehtäisiinpä se millaiseksi tahansa. Kun lähetysseura, seurakunta, hengellinen yhteisö, kansakunta, tekee tuollaisen päätöksen – jossa hyväksytään samaa sukupuolta olevien avioliittolaki – on sen hyvä merkitä tuo päivämäärä ylös, sillä siitä alkavat asiat mennä tuomiota kohta – alkaa tapahtumaan huonoja asioita. Jumala armahtakoon meitä tuollaisilta sioilta! On meillä – jotka uskomme Jumalaan ja Raamattuun – aihetta rukoukseen.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Sydämelliset nimipäiväonnittelut Mannin Ernolle, sinne jonnekin! Siunausta koko perheelle!
Siunausta!
Ps. ”Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet” (Room. 16:17, 18).
12.3.
Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Rukoilimme Marja-Leenan kanssa olohuoneessa – eli emme ihan urautuneita ole. Lämmintä yli 8 astetta. Harmaahko sää.
Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Johonkin aikaan söimme. Soittelin veljelleni Heimolle syntymäpäiväonnittelut. Linnunpönttöjä oli hänkin teheskellyt navetan vintillä.
Terhi-Marja haki töistä tullessaan Emilian. Denis Danielin. Laitoin takan lämmite.
19:ksi ajelin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. Tusina meitä oli siellä. Hyvä kun rukoiltiin enemmän.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi” (Ps. 91:11,12).
11.3.
Heräilin 66 v syntymäpäiväni aamuun. Marja-Leena kävi aamusta hakemassa tulppaaneita syntymäpäivän kunniaksi. lahjankin sain ja kortin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Eilen sain jo Venäjältä onnitteluja. Tänäänkin. Suomestakin, tänään ja eilen. Hyvin oli lämpöasteita tänäänkin. Aurinkokin paistoi. Luin Aamoksen kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
M-L leipoi.
12 hain Emilian ja Danielin koululta meille. Vuoleskelivat puupalikoita. Söimme. Joimme kahvia ja mehua. Kääretorttua oli syntymäpäivän kunniaksi tarjolla. Laitoin tulen takkaan. Lapset olivat M-L:n kanssa ulkonakin. Tein valmisteluja kevään Kunnia on herran-iltoihin.
Terhi-Marja ja Denis tulivat lapsiaan hakemaan. Samalla onnittelivat syntymäpäiväsankaria ja antoivat kaikkien perillisten ja heidän perheidensä lahjan ja kortin. Joimme kahvia ja söimme mm. kääretorttua.
18 jälkeen kävin 8.3 km ”kävelyntapaisellajuoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. 2-3 astetta lämmintä. Kuu näkyi vähän yli puolikkaaksi kasvaneena. Kolmena edellisenä iltanakin on kuu näkynyt – ja tähdet. Parina ihan kirkkaasti.
Syötiin iltapalaa ja juotiin teetä.
Kiitokset kaikille syntymäpäivääni muistaneille!
Siunausta!
Ps. ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on herra, sanoo minun sieluni; sen tähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua” (Val. 3:22-26) (Osa tästä tekstistä oli Lehtomäen Tepon ja hänen perheensä lähettämässä synttärionnittelussa tänään).
10.3.
Lämpimät päivät jatkuvat – yli 8 astetta jo meilläkin. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena kävi kävelylenkillä aamupäivällä.
Polttelin roskia takapihan takassa. Laitoin sisällekin takkaan tulen myöhemmin.
Söimme poronliha-kaali-lanttukeittoa. Oli hyvää.
Joitakin kaavailuja ja yhteydenottoja oli myös evankeliumin työn osalta Suomessa ja venäjällä.
18 jälkeen kävin 12 km lenkillä. ”Kavelynsekaistajuoksuhissuttelua” 4.5 km urheilukentälle, siellä 3000 m 200 m jaksoissa, 1.06 – 1.23 min/200 m, n. sekunnin, parin pysäyksellä. ”Kävelynsekaistajuoksuhissuttelua” takaisin kotiin, 4.5 km, vähän alle 7 min/km.
Sain terveisiä Pohjoismaiden yleisurheilun hallimestaruuskilpailuista.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa” (Joh. 3:3).
9.3.
Lämpimän sään päivä. Kevättalven lämpöennätys mitattu taas tänään – yli 10 astetta. Maata paljastuu lisää. Luin Aamoksen kirjaa. Syötyämme aamupalaa ja juotuamme kahvia, ajelin helluntairukoushuoneelle – Marja-Leena tuli ”Terhien” kyydissä. Menin rukoushetkeen, joka alkaa klo 10.
Sunnuntaijuhla alkoi klo 11. Lampisen Olavi johteli, puhuen alussa lyhyesti. Kuoro lauloi ensimmäiseksi. Annoin infoa 21. – 23.3. olevasta rukousviikonlopusta. Kohosen Kalle infosi uudesta ”tilaisuusformaatista”, jolla koetetaan tavoittaa nuoria, nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. Rautasen Jussi käytti puheenvuoron lähetystyöstä – kertoi tilaisuuden olevan lähetyskokous. Kuorolla oli uusia lauluja. Tuntui olevan ”iskussa”. Tilaisuuden aikana oli alakerrassa pyhäkoulu – pyhäkoulunopettajille nostan olematonta hattuani. Arvokasta työtä. Oittisen Jukka piti tilaisuuden varsinaisen puheen. Siinä oli särmää ja haastavaa kannanottoa – hyvä alustus keskustelulle. Jukka on selkeäsanainen mies. Yhdistyksen vuosikokous oli kokouksen jälkeen – olisi voinut olla laitettu ilmoituksessa alkamaan vähän myöhemmin. Hyvä kuitenkin, että sen takia ei tilaisuutta supisteltu. Alakerrassa oli kahvitarjoilu, jossa tuli käytyä ensin ja sitten tultua vähäksi aikaa yhdistyksen vuosikokoukseen.
Kotiin tultuamme söimme kohta – poronlihaa, kukkakaalimuussia, salaattia… Oli hyvää. Laitoin takkaan tulen.
Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat käymään. Lapset pyörällä – kovaa kyytiä sanoivat tulleensa.
Kävin lenkillä keskustan suunnassa urheilukentällä asti. Menomatkan - 4.5 km - ”juostahissuttelin” ja ”kilpakävelyntapaistakin” koettelin. Vähän yli 7 min/km. Urheilukentän punainen pinta oli kuivana näkyvissä 200 m matkalla – ylikin. Kävelin siellä 3000 m 200 m jaksoissa, 1.05. – 1.16 min/200 m, muutaman sekunnin pysäyksellä. Hämärää jo laski. ”Juostahissuttelin” ja vähän ns. kilpakävelin paluumatkan, 4.5 km, n. 7 min/km.
Illan mittaan söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Jos olisin lähtenyt Pohjoismaiden halliyleisurheilumestaruuskilpailuihin – jotka päättyivät tänään - olisin nyt pohjoismaiden mestari sarjassani ja lajissani. Sanoitko mielessäsi, että olipa turha tieto. Sitäkin. Sepä siitä. Miro – Timonpoika – Kuusjärvi voitti hopeaa P11 v sarjassa 4 x 100 m viestissä, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden joukkueessa, Tampereella, Pirkkahallissa. Kilpailu alkoi tänään klo 18. Kyseessä oli iso yleisurheilunhallikilpailu: Tampere Junior Indoor Games, joka kokosi kahtena päivänä yli 1400 10-15 vuotiasta junioria. Pituudessa Miro hyppäsi ennätyksensä tänään. Eilen osallistui kuulaan, 60 m ja 4 x 60 m aitajuoksuviestiin.
Siunausta!
Ps. ”Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan, joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra” (Jer. 9:23,24).
8.3.
Meni pitkäksi – herääminen. Vaan ennättipä heräillä kuitenkin. Oikein lämmin päivä – viitisen astetta. Ahvenanmaalla mitattu kevättalven lämpöennätys – jotain 9.8 astetta. ”Aamupalaa” ja kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena siivoili naistenpäivän kunniaksi.
Tein infontapaisen rukousviikonlopusta – ajattelin huomenna kokouksessa antaa infoa tuosta rukouskokonaisuudesta. Tähän blogin yhteyteen laitan sen myös.
Lämmittelimme ruokia ja joimme kahvia.
Kävin 17.30 jälkeen Tarvaalan suunnassa lenkillä – kävelin 8.3 km. menopuolikkaan tuollaista 7.10 min/km, paluupuolikkaan n. 7 min/km. Sula pyörätie. Mukava sää. Ollessani paluuosuudella, ajoi Denis ohi ja huuteli, että lähdenkö saunaan. Hän odotteli minua meillä. Toin puita sisälle, että M-L saa lämmitellä takkaa. Menimme Pietilän Paavon tunnelmalliseen saunaan. Löylyt olivat hyvät. Paavon, Antin ja Deniksen kanssa otimme löylyä – tai minä enemmänkin kärvistelin kovissa löylyissä.
Illan mittaan tuli syötyä iltapalaa ja juotua teetä. Vähän katselin tämänpäiväisiä urheilulajeja netin kautta.
Siunausta!
Ps. ”…tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa! (Matt. 6:10).
7.3.
Lumet muuttuvat nopeasti vedeksi. Viittä astetta näytellyt lämmintä tänään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Sain aikaseksi ottaa pressun pois pressusaunan kehikon päältä. Myös yhden linnunpöntön nakertelin – pyydettiin yhteen paikkaan. Toin puita sisälle ja tuikkasin tulen takkaan.
Torstaina vanhimmistolle tekemäni aloite rukousviikonlopusta eteni tänään. Se tullee olemaan – ollee tulemaan – 21. – 23.3. Tein siitä tänään ehdotelman, jonka lähetin vanhimmiston veljille. Siitäpä myöhemmin, kun se on käynyt ”lausuntokierroksella”.
M-L kävi kylällä asioilla. Minä kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juostahissuttelin” ja ns. kilpakävelin. ”Hiiviskellessäni” ohi ”Terhien” asunnon, huomasin ikkunasta, että pöydän ääressä istui sukulaisia kakkukahveilla – olivat Deniksen synttäreillä, joilla me kävimme jo muutampi ilta sitten.
Katsoimme M-L:n kanssa Shotsin Paraolympialaisten avajaisia. Olivathan ne hienot – ja maksavat.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Pitkäsen Paavolta sain luettavaksi jälleen yhden hänen kirjoittamansa monisteen. Pari vuotta sitten tapahtunut auto-onnettomuus pysäytti Paavoa ja muutti hänen elämäänsä voimakkaasti. Syntyi uudenlainen yhteys Jeesukseen. Hän haluaa olla Jumalan käytössä oikein selkeästi päivittäin. Ihmisten iankaikkinen osa on hänelle tärkeä asia. Siitä johtuen hän haluaa olla viemässä evankeliumin sanomaa kanssaihmisille, että he voisivat uskoa Jeesukseen. Paavo tekee sen persoonallisella tavalla. Niin meidänkin tulee tehdä. Sanoman välittäminen ihmisille on syy siihen miksi Paavo kirjoittelee kirjoituksia ja tekee niistä monisteita. Hän juttelee ihmisten kanssa hengellisistä asioista. Iloitsen veljestä ja hänen työstään. Muistetaan Paavoa ja hänen työtään rukouksin!
Ajatukseni rientää Suomenlahden rantakaupunkiin, Haminaan. Iloitsen siellä asustelevasta veljestä ja hänen perheestään. Syy siihen, että ajatukset Haminaan – käkkärämännyn juurelle – kiirivät, on se, että kyseinen veli – Metsälän Matti – täyttää tänään vuosia. Sydämelliset onnittelut, Matti, merkkipäiväsi johdosta! Taivaan Isän siunausta tuleviin hetkiisi! Jos ei lahjamme tänään tullut, niin se tulee myöhemmin – on se kuitenkin ennen tätä päivää laitettu matkaan. Olemme kiitollisia ystävyydestä kanssasi – ja perheesi kanssa! Ps. 73:28. Se on parasta!
Eilen illalla kirjoittelin pienen kirjoituksen aiheesta joka on ollut sydämelläni. Laitan sen tähän jatkoksi:
Siunausta!
Ps. ”Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä” (Ps. 119:130).
SAARIJÄRVI KUULEE – KUULEEKO NAAPURI?
Anna sen kuulua!
Pian se alkaa – ajanjakso, jossa Saarijärvi kuulee. Olemmeko valmiit, kun ”pilli viheltää pelin alkaneeksi”? Tässä ”pelissä” – Saarijärvi kuulee -missiossa – olemme kaikki ”avainpelaajia”. ”Joukkueemme” on iso, kun huomaamme ja haluamme olla mukana ”pelaamassa” omalla paikallamme. Kukaan ei saa nyt jäädä sivustakatsojaksi. Meistä jokaista tarvitaan. Maailman paras sanoma kuuluu Saarijärvellä – maailman paras sanoma kuuluu jokaiselle saarijärveläiselle. Sanotaanko yhteen ääneen: Minäkin olen mukana joukkueessa! Minäkin annan sanoman kuulua!
Mitä naapurille kuuluu?
Olemme parhaillaan viettämässä kristittyjen yhteistä teemavuotta: Rakas naapuri. Sen toimeenpanijana on yhteiskristillinen Suomen Evankelinen Allianssi (SEA). Tuntuu, että Jumala on laskenut sydämelleni aika voimakkaasti naapurustossamme asuvat ihmiset – naapurimme – ajatellen Saarijärvi kuulee -missiotamme. Meillä on naapureita. Heillä on mahdollisuus kuulla, koska he ovat elossa. Heitä on vähän tai paljon. He ovat lähellä tai kauempana. Heidänkin tulisi kuulla sanoma, että usko Jeesukseen syntyisi heidän sydämeensä.
Miten naapuri kuulisi?
Ensimmäiseksi, jatkoksi ja viimeiseksi, voimme rukoilla naapuriemme puolesta. Ennen kaikkea pyydämme, että taivaallinen Isämme vetäisi heitä Jeesuksen luokse, mutta myös muiden asioiden puolesta. Jumala voi vastauksena rukouksiimme järjestää meille mahdollisuuksia luoda kontakteja naapureihimme. Voimme viedä heille missio-kirjan, ”Mun stoori”-DVD:n, ohjata heitä Saarijärvi kuulee -fasebook-sivustolle, pyytää/viedä tilaisuuksiin, jutella hengellisistä asioista, jne. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua naapureihin ja välittää heille sanomaa Jeesuksesta – sanomaa, joka voi muuttaa heidän elämänsä kulkemaan kohti taivaan kotia. Kun olen heille hyvän sanoman välittäjä, niin osoitan, että välitän heistä todella – heistä, rakkaista naapureistani.
Siunauksin
Jouko Kuusjärvi
6.3.
Lämpöasteiden päivä tämäkin. Sulattelee lunta, jota tässä jokunen päivä sateli. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Hiiri söi auringonkukan siemeniä lintujen ruokintapaikalla, maassa.
13 kävin hakemassa Emilian ja Danielin meille koululta. Söimme. Kävin kylällä kauppa-asioilla.
Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan. Menivät ilmeisesti Emilia ja Daniel isän kanssa laskettelemaan Paavonrinteeseen. Eilen kun tulin hieronnasta, niin ajelin Paavonrinteen kautta – kun tiesin, että Emilia ja Daniel ovat siellä silloinkin isän kanssa laskettelemassa. Juuri Emilia lasketteli ohi menemään, kun saavuin paikalle. Danielillakin laskettelumonot jalassa. Mukavahan se on kun oppii laskemaan. Tänään sanoi Emilia laskeneensa isosta rinteestä, kun koululaiset olivat siellä laskettelemassa.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” - vähän kokeilin kilpakävelyaskeltakin – Tarvaalan suunnassa. Sula pyörätie.
Lähdin ”kokousmatkalle” vähän aikaisemmin ja kävin postissa, sekä kaupassa. 18.30:ksi menin Vapaakirkkoon rukousiltaan. Siellä oli myös kastetilaisuus – kastettavana oli henkilö, joka oli tulossa edelliseen Kunnia on Herran-iltaan kasteelle, mutta silloin se siirtyi. Sain käyttää puheenvuoron – pyydettiin. Rukoilimme.
Katselimme filmiä Teemu Selänteestä. Iltapalaa ja teetä.
Tarmokasta nimipäivää Moision Tarmolle!
Siunausta!
Ps. ”Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän herrassamme” (Room. 6:22,23)
5.3.
Tänäänkin suojakelit jatkuivat. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Haimme Emilian ja Danielin koululta meille. M-L käveli takaisinpäin – otti vähän happea ja liikutti niveliään.
Kävin Tarvaalan suunnassa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä”. Sula pyörätie. Söimme. Sytyttelin takkaan tulen.
Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsosensa. Joimme kahvia ja söimme paistettuja vohveleita.
Kävin hierojalla.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. 11 henkilöä.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Katselimme TV7:sta taltioinnin Kangasniemen seurakunnan Majataloillasta – jossa olin silloin paikanpäällä.
Siunausta!
Ps. ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois” (Apost. teot 3:19).
4.3.
Suojakelit jatkuvat. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Metsälän Matti soitteli Haminan puolesta. Mukava oli pitkästä aikaa kuulla ääntä.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Vähän myöhemmin he kävivät kylällä asioilla. Otin tuhkat takasta ja sytyttelin tulet. Lämmittelin ruokaa.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Eilen jäivät minulta lenkkivaatteet Kangasniemelle. Menopuolikas 7.07 min/km ja paluupuolikas 6.55 min/km. Pyörätie oli sula.
18 maissa menimme Deniksen synttäreille. Hyvää täytekakkua pisteltiin suihin kahvin kanssa.
Illan mittaan tuli katseltua TV7:sta Israel ohjelmia pari. Putsailin karpaloita – niitä tulee syötyä miltei päivittäin. Söin iltapalaa ja join teetä. M-L meni aiemmin ”etsimään unta”.
Siunausta!
Ps. ”Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia? Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu. Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan” (Gal. 5:7,8).
3.3.
Herättyämme huomasimme, että oli satanut lunta – ja satoi koko ajan lisää. Joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Sittenpä hyppäsimme kiesiin – Toyota Avensis – ja ajelimme Kangasniemelle.
Päästyämme kotipitäjääni, menimme ensin syömään Teboilin seisovasta – nyk. nouto. menimme äidin luokse vanhainkodille. Siellä hän yläkerrassa pötkötteli sängyssään kun menimme. Hyvin hän vetäisi itsensä toisella kädellä istumaan sängyn reunalle. Pirteän oloinen oli äiti. Muisti ei pelaa. Kuitenkin kun puhuttiin hengellisistä asioista, olivat hänen sanomansa asiat hyviä. Puhui itse, että on oltava valmis lähtemään tästä elämästä. Useampaankin kertaan vähän eritavoin sen toi ilmi. Äiti kyllä tiesi miten on valmis. Juteltiin. Hän lauloikin juuri sellaisia hengellisiä lauluja ja virsiä, jotka sopivat hyvin aiheeseen. Äiti sanoi, että Joukohan on jo pitkään ollut näiden (uskon) asioiden kanssa tekemisissä – jotenkin tuollaisen ajatuksen. Ennen lähtöämme rukoilimme yhdessä. Siunasin äitiä. Vertasi minua pitkään mieheen, joka oli antanut hyvän tunnustuksen. Tarkoitti lauluryhmää, joka oli eilen vieraillut vanhainkodilla, helluntaiseurakunnasta. Äitikin oli ollut siellä hetkessä mukana. Äiti huusi vielä peräämme lähtiessämme siunausta.
Vanhainkodilta menimme terveyskeskukselle, jossa oli Hannu-setäni hoitojaksolla. Oli mielissään kun menin. Jutustelimme. Uskonasioistakin puhuttiin. Ennen lähtöäni rukoilimme yhdessä. Siunasin setääni.
Kotoa lähtiessämme olin laittanut jo lenkkivaatteet ylleni. Siksipä tarvitsi vaihtaa vain kengät, kun lähdin terveyskeskuksen pihasta ”juostahissuttelemaan” kohti syntymäkotiani, Haarajoelle. Lähtiessäni soitin veljelleni heimolle, että nyt on tunti siihen hetkeen kun menemme saunaan – oli sovittu, että tuntia ennen Haarajoelle tuloa ilmoitan. Oli todella loskainen keli. Kengät ja sukat kastuivat heti. Autot roiskuttivat sohjoa jaloille. Hieman ennen kotikylääni tukkirekka heitti oikein kunnon annoksen takapuoleen ja kintuille – tuli kunnolla märäksi. Se ei kyllä mitenkään haitannut, sillä oli hyvä ja lämpöinen olo. Päästyäni perille, menimmekin heti Heimon kanssa navettasaunan mukaviin löylyihin. M-L:kin tuli juuri autolla silloin perille.
Saunan jälkeen jutustelimme ja joimme kahvia monenlaisten höystöjen kera.
Kotimatkalla kävimme Synsiöllä Pirjolla ja karilla – siskollani. Sielläkin hetken jutustelimme ja joimme kahvia hyvien tarjoilujen kanssa.
Päästyämme kotiin Saarijärvelle 22 jälkeen - oli yksi aste lämmintä. Lumi märkää ja suojaista. Hain puita ja laitoin takkaan tulen. Söimme iltapalaa.
Siunausta!
Ps. ”Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niin kuin pakeneva varjo” (Ps. 144:4).
2.3.
Yöllä ollut vähän pakkasen puolella. Tänään on kuitenkin ollut vähän lämpimän puolella. Meillä heräili 8 henkilöä tähän päivään. Tero lapsineen kun oli meillä ja Timon ja Pian lapset. Luin Hoosean kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
11:ksi ajelimme kaikki meiltä – 8 henkeä – helluntairukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Luultavasti pastoriehdokas seurakuntaamme oli puhumassa. Myös hänen vaimonsa käytti puheenvuoron. Vietimme ehtoollista. Kokouksen jälkeen oli alakerrassa hyvä lähetyslounas kahveineen.
Kokouksesta kotiin tultuamme, vein Miron Paavonrinteeseen lumilautoineen. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel saapuivat myös meille – samoin Timo ja Pia. Serkukset Emilian ja Amalian vein myös Paavonrinteeseen vähän myöhemmin laskettelemaan. Niin sitä tytötkin oppivat. Ampun kaverikin tuli sinne. Me kotona olevat – 7 henkeä - joimme kahvia. Tero poikiensa kanssa oli jo lähtenyt ajelemaan kotia kohti. Laitoin takkaan tulen.
Kun omat lähtivät, menin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Himpun yli 7 min/km-vauhdilla. Mukava sää. Pyörätie sula ja kuiva.
Kuuntelin hengellistä ohjelmaa Ukrainan tilanteesta. Onhan se kaiken kaikkiaan kummalliseen tilanteeseen ajautunut konflikti. Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Ketähän tuokin luulee taitoon neuvovansa, keitä saarnalla opettavansa? Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja, äidin rinnoilta otettuja? Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä! (Jes. 28:9,10).
1.3.
Tuntuu jo aika keväiseltä, kun on maaliskuu. Tänäkin aamuna meitä oli usiampi henkilö kuin normaalisti meitin katon alla – Tero, Aaro, Eelis ja Nooa kun ovat meillä, sekä eilen illalla tulleet Miro ja Amalia. Luin Hoosean kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Tuli oikein hieno keväisen tuntuinen päivä, kun aurinko alkoi paistamaan ja oli lämpöasteita – niin kuin on ollut moniaana päivänä.
Tero, Aaro, Eelis, Nooa ja Miro menivät Paavonrinteeseen laskettelemaan. Sinne tuli myös Timo. Piakin näissä maisemissa oli. Mummi ja Amalia menivät kylälle kaupoille. Laittelin loput linnunpöntöt puihin. Uusia tuli eilen ja tänään laitettua yhteensä 8 kpl. laitoin takapihan reunamilla olevan pressusaunan kiukaan alle tulen. Söimme, kun rinteessä olijat saapuivat – meitä oli 10 henkeä. Puhdistelin vanhat linnunpöntöt – niissä oli ollut kaikissa pesä edellisenä kesänä. Osa meni vielä ruokailun jälkeen rinteeseen laskettelemaan. Kävimme Timon kanssa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Vähän alle 6.30 min/km menopuolikkaan ja vähän yli 6.30 min/km paluupuolikkaan. Oikein mukava keväinen sää.
Denis, Terhi-Marja ja Daniel saapuivat 18 jälkeen Venäjältä kotiin. Heittelin häkälöylyt kiukaasta. Vedimme Timon kanssa pressun päälle. Teron, Timon ja Deniksen kanssa kävimme kylpemässä. Taivas oli kirkkaassa tähdessä. Mukava oli vilvuutella takapihalla. Hangessa ei voinut pyörähdellä, kun hankea ei ole.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä/kahvia. Illan mittaan rukoilimmekin yhdessä. Timo ja Pia, sekä Helmi-koira lähtivät kotiin. Heidän lapsensa jäivät serkkujensa kanssa meille yöksi. Hiihtolomaa vieteltiin.
Siunausta!
Ps. ”Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja viimeiset ensimmäisiksi” (Mark. 10:31).
Siunausta!
23.3.
Nousin hyvissä ajoin valmistautumaan päivän tilaisuuksiin. Keittelin kahvit ja otin vähän aamupalaa. Ensimmäisen kerran näimme tälle keväälle mustarastaita ruokailemassa ”lintulaudan” alla. Plussalla oli keli.
Ajelin 10:ksi helluntairukoushuoneelle. Siellä alkoi silloin rukoushetki alakerrassa ennen kokouksen alkua. Klo 11 alkoi Rukous- ja lähetyskokous. Ilolan Niko johteli. Lampisen Sonja soitti ja lauloi. Partin Marjo antoi infoa. Aholan Soile antoi infoa. Pietilän Tuulikki toi terveisiä Ukrainasta. Rantalan Jussi toi esille opetusta. Jossain välissä oli rukousta. Kuusjärven Jouko puhui. Alakerrassa ryyppäilimme kahvit Iso Kirja-opiston hyväksi.
Klo 13.30 alkoi viimeinen ”sessio”: Yhdessä Herran edessä, ”Seurakunta kuulee” RUKOUKSEN VIIKONLOPPU – YHTEISEN RUKOUKSEN PAIKKA -kokonaisuudessa. Se oli jälleen ns. johdettu rukoustilaisuus. Johtelin sen. Parhaimmillaan oli yli 30 henkeä paikalla. Toikkasen Raija ja Pentti johtelivat yhteislauluihin alussa, välillä ja lopussa. Lehtomäen Teppo piti: Innoitusta Sanasta -osuuden. Se oli kirjaimellisesti sitä. Tärkeiden rukousaiheiden puolesta rukoilimme. Kaksi tuntia vierähti. On tullut hyvää palautetta rukouksen viikonlopusta. Meidän tulee jatkaa rukousta. Ei ole muuta tietä olemassa. Sillä tiellä Jumala siunaa. Suomen kansan puolesta meidän olisi/on rukoiltava juuri nyt voimakkaasti.
Kaupan kautta tulimme kotiin. Ensin M-L, T-M:n, Emilian ja Danielin kanssa kävivät kaupassa – kun luulimme, että menee kiinni 16. Minulle kun piti ostaa evhäitä reissua varten. Vielä minäkin ennätin kuitenkin kauphan – se kun menikin kiinni vasta myöhemmin. Veimme T-M:n, Emilian ja Danielin kotiin ja tulimme itsekin kotiin. Sytyttelin tulen takkaan. Pakkailin tavaroitani rinkkaan huomista reissua varten. Kävin urheilukentällä 8 km lenkillä. ”Juostahissuttelin” aluksi 3 km, jonka jälkeen kävelin 4 km. Lopuksi menin miten sattui 1 km. Päivällä satoi vettä – räntääkin ihan vähän. Ollessani kentällä jossain vaiheessa sumunomaista ripsiskeli. Pimeän laski. Käytyäni suihkussa ajelimme M-L:n kanssa kylälle. Soittelin kentältä tullessani Kuusiston Sirkalle, joka oli luvannut sukkia Venäjälle, että haluaisiko hän lähettääkin net sukat Unkariin, juutalaisille. Halusi. Net met kävimmä M-L:n kanssa hakemassa Sirkalta. Oli kymmeniä pareja. Minulle kun tuli sellainen tilanne, että yhdestä paikasta en sukkia saanutkaan, mistä piti ja olin jo luvannut niitä sukkia tuoda. Vaan sepä järjestyi kuitenkin somasti – Jumala oli sen järjestänyt niin. M-L:lla oli myös usiampi pari kauniita sukkia, jotka laitettiin menemään myös Unkariin.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Laitoin muutamia verkkoja pyytämään – ajatellen tulevia Kunnia on Herran-iltoja. Net kun ovat nuo tulevat jutut aina piettävä mielessä, että ovat ajallaan hoidetut – ja asioitahan piisaa. Urheilukentällä ”kirmaillessani” tuli kutsu Kangasniemeltä, että josko puhumaan Pitkänäperjantaina ja Pääsiäisenä.
Sitten piti käydä vähäksi aikaa vaaka-asentoon odottelemaan aamuyöllä tapahtuvaa liikkeelle lähtöä – eli reissuun, jHs.
Siunausta!
Ps. ”…Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat” (Jes. 30:18b).
22.3.
Eilen oli sellainen päivä, että kyllä sulatteli silmissä lumia. Tänäänkin oli lämpimän puolella. Nousin hieman aikaisemmin kuin Marja-Leena. Luin Miikan kirjaa. Söin aamupalaa ja join kahvia. Valmistauduin päivän tilaisuuksiin.
Sain yhteydenoton torstai-iltana Kunnia on Herran-illassa olleelta mieheltä – oli puuttunut Saarijärvi kuulee- kirjasen välistä ”Mun stoori”-DVD. Lupasin viedä rukoustilaisuuteen mennessäni. Niinpä 11 jälkeen menin käymään siellä. Olimme toisen miehen asunnossa – ei hänen, joka soitti. Molemmat heistä olivat torstaina Kunnia on Herran- illassa. Nopeasti asia meni siihen, että johdin miehet syntisen rukoukseen. he halusivat antaa Jeesukselle luvan tulla sydämeensä/elämäänsä. Näin tuollainenkin asia – että puuttui se DVD sieltä missio-kirjan välistä – voi johtaa siunaukseen. Olihan se iloinen asia.
Ajelin em. miesten – Pasin ja Pentin – luota kaupan kautta helluntairukoushuoneelle ”Seurakunta kuulee” Rukouksen viikonloppu – yhteisen rukouksen paikka-tilaisuuksiin. Klo 12 alkoi Yhdessä Herran edessä -tilaisuus. Se oli johdetun rukouksen tilaisuus. Johtelin tilaisuutta. Rautasen Jussi johteli yhteisiin lauluihin. Aholan Soile piti: Innoitusta Sanasta -hetken. Sen jälkeen rukoilimme johdetusti erilaisten aiheiden puolesta. Välillä luin lyhyen luvun kirjasestani: Sytykkeitä rukouselämään. Jonkun laulunkin johonkin rakoseen lauloimme. Siinä meni ensimmäinen kaksi tuntia intensiivisessä rukouksessa. Väkeä oli 16 henkeä. Mehu/keksitarjoilun jälkeen oli toinen ”sessio” klo 14 maissa. Rautasen Jussi siinäkin johteli yhteislaulut. Pitkäsen Paavo puhui: Innoitusta Sanasta hetkessä. Jatkoimme rukousta kuten aikaisemmissakin osioissa – rukousaiheet vain olivat eri. Väkeä oli n. 10 henkeä. Kaikissa osioissa oli joitakin uusia ja aikaisemmin olleita lähti pois. Lopuksi rakensimme – ihmisistä – ykseyden huoneen. Olkoon se profeetallinen. Periaatteena rukousviikonlopussa on ollut, että olemme rukoilleet eri asioissa kaikkien Saarijärven seurakuntien/uskovien puolesta. Olen iloinnut tämän viikonlopun rukoustilanteista, joissa on ollut ”todellista rukouksen tuntua” – ja asioista joita on tapahtunut tämän pidennetyn viikonlopun aikana, eli torstaista asti. Huomenna rukousviikonloppu jatkuu: Klo 11 on Rukous ja lähetyskokous, jonka Ilolan Niko johtaa. Lampisen Sonja on musiikissa harmonikan kanssa. Rantalan Jussi tuo esille lähetysasiaa. Minun osanani olisi myös pitää puhe(tta). Hienoa olisi, jos aikaa jäisi rukouksellekin. Tilaisuuden jälkeen on tarjoilua. Rukousviikonlopun viimeinen: Yhdessä herran edessä, on tarjoilun jälkeen, n. klo 13.30. Olisihan se hyvä, jos ihmiset ottaisivat oikein aikaa herran edessä olemiseen ja jäisivät myös tuohon rukoushetkeen – joka sekin on johdettua rukousta. Tuossa viimeisessä ”osiossa” yhteisiin lauluin ovat johdattamassa Toikkasen Raija ja Pentti. Innoitusta Sanasta tuo esiin Lehtomäen Teppo. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä!
Rukouskokouksista ajelin kotiin. M-L oli siivoilemassa ja laittelemassa tarjoiluja. Kävin laatikollisen puita ulkoa. Se ”rankarakoliiteri” tulikin tyhjennettyä. Aurinko paistoi niin keväisesti, että.
Miro ja Daniel tulivat pyörillä Danielin kotoa – ”Timot” olivat tulleet sinne autosta jotakin kohtaa korjauttamaan. Ajattelin huomista tilaisuutta, joitakin yksinkertaisia ajatuksia aina välillä paperille kirjoittaen. 18 maissa saapuivat Timo, Pia, Milka, Emilia, Helmi-koira, Denis, Terhi-Marja, Tero, Anneli ja vauva. Oli kyseessä yllätyssynttärit Timolle - joka tänään täyttää 35 v. Tuon autonkorjausjutun kautta tulivat Saarijärvelle, jossa piti pienet kahvit juoda. Kaikki toivat tarjoiluja mukanaan. Lahjoja annettiin – Timo sai mm. pienen soittimen, jonka nimeä en nyt muista – olisiko ollut jokin ”ukulele”. Onnittelulaulua laulettiin. Juotiin kahvia. Syötiin erilaisia kakkuja, ruisleipiä, mantelileipiä, ”tikkuja” joissa oli sitä sun tätä, jne. Jossain vaiheessa lähdimme Timon kanssa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan – minä kyllä koetin mahdollisimman kävelyaskeleen tyylisesti edetä. Menopuolikkaan menimme tahtitaivaan alla n. 6.30 ja risat min/km, paluupuolikkaan minä 6.30 min/km ja Timo n. 6 min/km. Denistä pyysimme napsauttamaan saunan päälle lähtiessämme. Niinpä pääsimme heti lenkin jälkeen saunaan: Timo, Denis, Tertsi ja minä. Päälle joimme saunakahvit/teet.
Siunausta!
Ps. ”Mutta minä tiedän lunastajani elävän” (Job. 19:25a).
21.3.
Tuntui eilinen niin perjantaille, että tänään lauantaille – varhmaan johtui tuosta Kunnia on Herran-illasta, se kun oli niin hyvä – niin, ja on yleensä perjantaina. Tulikin nukutuksi ihan piiiitkään – se kun meni tuo nukkuhman menokin tämän vuorokauvven puolelle. Marja-Leena heräili aikaisemmin ja kävi laittamassa Emiliaa ja Danielia kouluun – kun vanhukset, eiku vanhemmat töissä. Uamupalloo sitä pit syyvvä tännäe uamuna, niinku muullonnii – ja juuvva kahvija. Ruamatusta luvin Miikan kirjoo.
Valmistauduin illan tilaisuuteen. Lämmiteltiin ruokia ja maisteltiin kahvia. M-L:kin kuin aamukahvia kun vielä kävi vällyjen sisällä unta vetämässä. Sehän on kuin panis rahaa pankkiin, kun nuorena nukkuu. Olin yhteydessä lähetystyöntekijään – ensi viikon – jHs – matkaa ajatellen.
Eila – joka eilisessä Kunnia on Herran-illassa todisti selkänsä parantuneen – soitti. Otti jo eilen kokouksessa tukiliivin pois. Tänäänkään ei ole sitä tarvinnut, vaikka kävellyt pari kilometriä. Piti sitä ihmeenä – niin kuin se onkin. Jumalan tekoja.
Hyvissä ajoin ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle, jossa alkoi klo 18 Yhdessä Herran edessä-tilaisuus, ensimmäinen kokonaisuudessa: ”Seurakunta kuulee” RUKOUKSEN VIIKONLOPPU – YHTEISEN RUKOUKSEN PAIKKA. Väkeä oli kerääntynyt n. 30 henkeä. Johtelin illan, joihinkin kohtiin lukaisin aina kirjasestani: Sytykkeitä rukouselämään, luvun. ne ovat lyhyitä. Martti Takalo käytti puheenvuoron: Innoitusta Sanasta ja johteli yhteislauluihin, sekä lauloi myös yhden oman laulunsa yksin. On hienoa, että näin voimme eriseurakuntien uskovina palvella toistemme tilaisuuksissa – omiahan niiden tulisi olla eri seurakunnissa meillekin. Jos tulee liian paljon rajaisia, niin se ei ole hyvä. Peräänkuulutan mahdollisimman suurta yhteisvaikutusta – tiedostetusti – eri tahojen tekemään hengelliseen työhön kaupungissamme. Rukousilta oli ns. johdettu sellainen. Keskityttiin aihepiiriin kerrallaan. Lopuksi kävimme rinkiin käsikädessä ja lauloimme: Rakastakaamme toisiamme, niin kuin Hän meitä rakasti… ja siunasimme toisiamme herran siunauksella. Tilaisuus kesti kaksi tuntia. Minulle jäi ”hyvä maku”.
Huomenna – lauantaina – on klo 12 Yhdessä Herran edessä -rukoustilaisuus. Siinä Soile Ahola puhuu osuudessa: Innoitusta Sanasta. Jussi Rautanen johtelee yhteislaulut. Klo 14 alkaa toinen ”sessio”, jossa Paavo Pitkäsen osuutena on lyhyt: Innoitusta Sanasta -osio. Jussi Rautanen johtaa yhteislaulut tässäkin hetkessä. Su. 23.3. klo 11 on Rukous- ja lähetyskokous, jonka johtaa Niko Ilola. Musiikissa on Sonja Lampinen harmonikan kanssa. Jussi Rantala antaa lähetysinfoa ja Jouko Kuusjärvi pitää puheen – jota yleensä nimittävät saarnaksi, mutta kun minä en osaa saarnata – korkeintaan paasata – niin olkoon vaikka puhe(envuoro). Kokouksen – joka on luultavasti hyvä – jälkeen on alakerrassa kahvitarjoilu. Tarjoilun jälkeen – n. klo 13.30. on vielä yksi: Yhdessä Herran edessä -hetki, jossa: Innoitusta Sanasta -osuudessa puhuu evankelista Teppo Lehtomäki. Yhteislauluja johtelevat Raija ja Pentti Toikkanen. Tätä rukousviikonloppua varten sain sanan, joka on viitoittamassa meille syyn siihen, että rukoilemme: ”… Tämä on Herran sana… näin kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6). Ilman rukousta ja Pyhää Henkeä emme onnistu hengellisessä elämässä, emmekä työssä. Kuinka useasti – ja kuinka monesta eri suusta – myöskin Kunnia on Herran-illoissa – meitä Saarijärven uskovia on pyydetty/kehotettu/haastettu/houkuteltu yhdessä etsimään Herraa, mutta me emme ole halunneet. Halutaan nyt! Olkoon tämä alku jollekin suuremmalle rukousliikehdinnälle! Olen ajatellut esim. Kunnia on Herran-iltoja: Ne ovat hyviä – ja kuitenkin niistä puuttuu ulottuvuus, joka niissä voisi olla. Se on Jumalan voiman ja tekojen ilmeneminen. Ei vain hyvä ilmapiiri – joka niissä on – riitä. Tarvitaan se Jumalan väkevä läsnäolo, joka näkyy Herran tekoina ja joka vetää ihmisiä mukaan. Se Jumalan Hengen läsnäolo, jossa ihminen tietää ja tuntee olevansa syntinen, mutta jossa vapaudutaan syntitaakoista ja tullaan kokonaan Jumalan omiksi. Se on sitä väkevyyttä, joka saa aikaan myös Jumalan pelon, Hänen kunnioituksensa. Se ei ole viihdystystä, mutta se vetää puoleensa. Tähän ei ole olemassa kuin rukouksen tie. Se on ihmisen mahdollisuuksista riisuutumista ja Jumalan varaan heittäytymistä. Tuo kuvaamani ongelma ei ole pelkästään vain Kunnia on Herran-iltojen ongelma – se on koko Saarijärven hengellisen kentän ongelma. Siihen löytyy ratkaisu, kun yhdessä etsiydymme Herran kasvojen eteen. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä!
Kuulin tänään yhdeltä uskovalta hyvän viestin: Yksi mies – jonka olen tavannut urheilukentällä, täällä meidän punaisella kentällä – jonka sain johtaa syntisen rukoukseen penkillä, urheilukentän kopin vieressä, oli ollut tämän uskovan asiakkaana. Tämä mies – jonka muistan ja tunnen – oli kertonut, että minä – oli sanonut nimeni – olin rukoillut hänen puolestaan syntisen rukouksen ja jatkanut, että hänellä on sellainen ja sellainen tuttu, että kävisiköhän se Jouko hänenkin luonaan rukoilemassa sen rukouksen. No, ilman muuta – ja mielelläni. Nämä ovat hyviä viestejä, jotka kertovat, että Jumala toimii ja saamme olla Hänen käytössään. Enpä kerskuen puhu, mutta rohkaisi – ja rohkaisen sinuakin. ole rohkea ja käytä eteen tulevat tilaisuudet, joilla voi olla vain otsatukka.
Palattuamme rukousillasta kotiin hain puita ulkoa, että M-L sai sytytellä takkaan tulen. Minä vaihdoin ”lenkkikuteet niskaan” ja ajelin pimeälle Saarijärven urheilukentälle, jossa tähtitaivaan alla kävelin – no, kävelyä se oli enemmän kuin juoksua – yli 10 km lenkin. Vähän yli 200 m oli sulana radasta. Eihän se sen pidempi ole Hipposhallissakaan. Suht´reipasta vauhtia pitelin – ainakin hik tul. Pakkasta n 2 astetta.
Palattuani söin iltapalaa ja join sitä omituisenmakuista ”luonnonteetäni”. M-L painui pehkuihin. Minä jälkeen puolen yön.
Siunausta!
Ps. ”Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa” (Kol. 4:2).
20.3.
Niin tuli jälleen uusi aamu ja herääminen. Eikä siinä – heräämisessäkään – mitään vaikeuksia ollut. Tänään oli välillä aurinkoistakin ja lämpöasteiden puolella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Tein joitakin valmisteluja illan tilaisuutta ajatellen. Laitoin takkaan tulen.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Kävivät saman tien Emilia ja mummi kylällä kauppa-asioilla. Daniel oli minun kanssani.
Kun naiset tulivat kyliltä, lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Menopuolikkaan menin n. 7.18 min/km ja paluupuolikkaan 7.03 min/km. Luminen pyörätie.
Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa meiltä.
Timo käväisi meillä ennen 17. Söimme ja joimme kahvia. Timo oli menossa Vapaakirkkoon, jossa on tänään KUNNIA ON HERRAN -ilta – hän on siellä Kaski-ryhmän kanssa musisoimassa. Minäkin menin Vapaakirkolle pian hänen jälkeensä. Timo ryhmineen siellä harjoitteli ja Lakosen Kari miksaili. Lampisen Sonjakin pian saapui vanhempiensa kanssa. Äänentoistoa laitettiin kohdilleen. Nuoret saapuivat kahvitusasian vuoksi. Klo 19 alkoi tilaisuus. Ennen sitä lyhyesti rukoilimme vastuullisten kanssa takahuoneessa. Johtelin illan. Alkusanojen jälkeen soitti Lampisen Sonja harmonikalla 3 kappaletta. Lentomäen Teppo, evankelista, puhui aluksi ja johti rukoukseen. Timo Kuusjärvi & Kaski johteli hyviin lauluihin. Takalon Martti esitteli Saarijärvi kuulee-missiokirjaa. Sitä oli halukkaille saatavilla – vietäväksi ihmisille. Katsott6iin ”Mun stoori” – tällä kertaa Jarmo Ruutisesta. Sonja soitti 3 kappaletta harmonikalla ja lopuksi lauloi kitaran säestyksellä äitinsä – Jaana Lampisen – tekemän hyvän laulun. Sonjalla on erinomainen lauluääni, jonka soisi olevan enemmänkin käytössä evankeliumin asialla. Siihen yhdistettynä kitaransoittotaito on hyvä yhdistelmä. Nuoret – Samuli, Satu ja Teemu – rukoilivat kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Nuoret hoitivat koko sen homman lappujen jakamisesta alkaen. Olin käynyt ostamassa tulppaaneja kimpun. Kutsuin Marja-Leenan esille ja ojensin ne hänelle kiitokseksi Kunnia on Herran-iltojen tarjoiluista, joista on suuresti kantanut vastuuta. Se on ollut iso panos näitä iltoja ajatellen. Kaski-ryhmä johteli pariin lauluun. Timo johdatteli väkeä synttärionnittelulauluun Mäkisen Ristolle – naapurilleen – joka oli mukana kokouksessa. Ojensin Ristolle ”Sytykkeitä rukouselämään”-kirjaseni lahjaksi. Evankelista Timo Närhi puhui ja johteli tilaisuuden rukouspalveluun, johon tuli ihmisiä runsaasti. Kaski otti vielä pari biisiä sen aikana. Loppuosan ajan soikin hyvä ylistysmusiikki äänitteeltä. Väkeäkin oli runsaasti. Varmasti voi sanoa, että tämänkertainenkin ilta antoi innoitusta ja potkua kenelle tahansa. Lopuksi oli kahvitarjoilua, jonka nuoret/nuoret aikuiset järjestivät Espanjan aktiomatkaansa varten. Hieno homma. Mukana oli jälleen uusia ihmisiä. Minäkin juttelin kahden ihmisen kanssa, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana – ja eivät olleet uskovaisia. Sellaisia oli muitakin. Paljonhan voisin puhua hyvää näistä illoista – vähemmän huonoa. Sydämelliset kiitokset kaikille tämänkertaisessa KUNNIA ON HERRAN-illassa vastuuta kantaneelle: Timolle & Kaskelle, Sonjalle, Närhen Timolle, Tepolle, Nuorille erilaisista tehtävistä, Martille, Karille, rukoilijoille, mukana olleille, rahalahjan antajille, jne.!
23 jälkeen olin kotona.
Kuulinpa tänään mukavan asian Terhi-Marjalta, liittyen Saarijärvi kuulee –missiokirjaan - olikohan sattunut eiliten, vai tänään: Emilia oli vienyt kouluun opettajalleen ja olikohan koulunkäyntiavustajalle tuon missio-kirjasen, jossa on ”Mun stoori”-DVD myös sisällä. Daniel oli vienyt myös eskariin. He olivat itse halunneet – vanhemmat eivät olleet pyytäneet, eikä niitä heidän mukanaan lähettäneet. Emilia oli vielä kaivanut Jippii-äänitteen esille ja etsinyt sieltä tietyn kappaleen ja soittanut sen, sanoen, että tästä syystä hän vie ne. Laulussa kehotettiin viemään evankeliumia ihmisille. En nyt muista mikä laulun nimi oli. Kolme missio-kirjaa sai tällä tavalla jalat. Ei tarvitse olla vanha, voidakseen sen tuon tehdä – mutta vanhuus ei ole estekään. Ollaan mekin jalkoina missiokirjoille – ne kun jäävät muuten laatikkoon, koska eivät pysty itse kävelemään. Voisi tulla mielenkiintoisia kertomuksia niistäkin, miten kirjaset ovat jalkoja saaneet.
Siunausta!
Ps. ”Veisatkaa herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme” (Ps. 147:7).
19.3.
Niin vain oli talvisen ja lumisen näköistä aamulla kun verhot aukaisi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa.
Marja-Leena kävi hakemassa koululta Emilian ja Danielin meille koulun ja eskarin jälkeen. Kävivät samalla kylällä kauppa-asioilla. Daniel sai sillä reissulla timpurin kynän ja Emilia ruokaliinan kouluun – hänellä oli kyllä ennenkin, mutta tämä on hieno. Toivat myös lintusille ja oravaisille auringonkukansiemeniä. Laitoin niitä ruokintapaikoille. Daniel oli lumihommissa jonkin aikaa ulkona. Emilia teki läksyjään. Toisten ollessa kauppareissulla laitoin tulen takkaan.
Kävin 8.3 km ”kävelyntapaisellajuoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Menopuolikas 7.05 min/km. Paluupuolikas 6.55 min/km. Pyörätie oli lumipöpperöä. Denis kävi hakemassa lapsukaisensa kotiin töistä tullessaan. Söimme.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Ilolan Niko johteli. 15 rukoilijaa. Eka kerran sain käteeni Saarijärvi kuulee -kirjasen – missiokirjan. Oli ilo pidellä – ja vielä ilompi antaa se jollekin ihmiselle, toivottavasti monelle. Tehemä niin!
Iltapalaa ja sitä sammal/jäkäläteetä – jälkimmäistä vain minä.
Tänään olen tehnyt valmisteluja viikonlopun – pidennetyn – tilaisuuksia varten. Tervetuloa huomenna – to. 20.3. klo 19 erinomaisen hyvään KUNNAI ON HERRAN- iltaan, Vapaakirkkoon!
Tuntuu menevän aina vain enemmän ”kiinalaiseksi” – no, eipä se maa ole siihen osallistunut, luulisin - tuo Ukrainaan liittyvä selkkaus. Suomen lähialueillakin naapurimaa harjoittelee.
Laitan tämän jutun loppuun ”ohjelman” viikonlopun rukoustilaisuuksista. Tule sinäkin mukaan rukoilemaan! Rukoillaan yhdessä! Rukous on tie Jumalan siunauksiin!
”Seurakunta kuulee” RUKOUKSEN VIIKONLOPPU – YHTEISEN RUKOUKSEN PAIKKA 21. – 23.3.2014. Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Matinkuja 1.
Pe.
21.3. klo 18 Yhdessä
Herran edessä
Innoitusta Sanasta: Martti Takalo
Yhteislaulut: Martti
Takalo
La.
22.3. klo 12 Yhdessä
Herran edessä
Innoitusta
Sanasta: Soile Ahola
Yhteislaulut:
Jussi Rautanen
n.
klo 14
Yhdessä Herran edessä
Innoitusta
Sanasta: Paavo Pitkänen
Yhteislaulut: Jussi Rautanen
Su.
23.3. klo 11 Rukous-
ja lähetyskokous
Johtaa:
Niko Ilola
Saarna:
Jouko Kuusjärvi
Lähetysinfoa:
Jussi Rantala
Musiikissa:
Sonja Lampinen
Pyhäkoulu
Kahvitarjoilu
n.
klo 13.30. Yhdessä
Herran edessä
Innoitusta
Sanasta: Teppo Lehtomäki
Yhteislaulut:
Raija ja Pentti Toikkanen
Tilaisuudet
johtaa: Jouko Kuusjärvi
”…Tämä
on Herran sana… näin kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan
minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6).
Tule
mukaan! Rukoillaan yhdessä!
18.3.
Aamun – ei kovin aikaisen – tullen heräilimme uuteen päivään. Hivenen oli pakkasen puolella. Eilen illalla kylläkin jo yli 10 astetta pakkasta. Muutampina iltoina on ollut hieno täysikuu – tässä lähiaikoina. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joonan kirjaa. Marja-Leena luki luvun hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävin hakemassa Matkahuollosta sinne eilen saapuneet uudet kävelytossuni. M-L haki Emilian ja Danielin meille koululta.
Heti puolenpäivän jälkeen lähdin ajelemaan Jyväskylään. Menin Hipposhallille – jossa oli väljää päiväsaikaan. Tein 10 km lenkin 200 m radalla: 3000 m ”juoksuhissuttelua”. 3000 m Kävelyä, 7.09., 6.53., 6.23 min/km. 2000 m ”juoksuhissuttelua. 2000 m ”kävelyntapaistajuoksuhissuttelua” Käytyäni suihkussa ja kahvilla, olikin aika lähteä suuntautumaan kohti Jyväskylän kaupungintaloa – mikä olikin matkani päätarkoitus. Kaupunginjohtaja Markku Andersson oli kutsunut jyväskyläläisseurojen menestyneitä urheilijoita palkitsemistilaisuuteen. Kaupunginjohtajan johdolla oli meitä ”tervetulokättelemässä” kaupungin luottamus- ym. väkeä. Juontaja ei mennyt sanoissaan sekaisin. Kaupunginjohtaja puhui. Joku taiteilija esiintyi. MM- ja EM-mitalitason stipendienjaon jälkeen oli kahvitarjoilu. Tarjolla oli paljon täytekakkuja ja suolaisen puolella lohi- ja kanapiirasta. Samaan pöytään kanssani ”sattui” kahville mies, jota en tuntenut. Kun juttelimme, tunnistin kyllä hänet. Joskus katsoin hänestä Iltalehden videon – joka on vieläkin netissä. Hän on mies, joka tekee vatsalihasliikkeitä penkissä yli 1200 kertaa tunnissa. Harjoittelee useana päivänä viikossa – ikää 78 v. Mies ei ollut palkittavana vatsalihasliikkeistä, vaan hän on ammunnassa Suomen mestari – taitaa olla kaksoismestari viimevuodelta. En minä nyt oikeastaan pelkästään tuon takia alkanut hänestä kertoilemaan, vaan siksi, että sain mahdollisuuden puhua hänen kanssaan hengellisistä asioista ja todistaa Jeesuksesta. Kaupunki palkitsi viime vuonna menestyneitä urheilijoita suomalaisen lasitaiteilijan ja muotoilijan – Katja Rauhamäen – muotoilemalla lautasella, jollaisen minäkin sain.
Ajelin kotiin JKL:stä. Aikalailla tuli koko ajan lunta.
M-L oli tänä iltana helluntairukoushuoneella – oli siellä ainakin Terhi-Marjakin, koska M-L meni hänen kyydissään – missiokirjoja laittamassa jakokuntoon. Siellä nääs oli sellaiset talkoot. Kirja on valmis, mutta siihen laitettiin jonkinlainen tasku, johon laitetaan DVD. Siellähän sitä minäkin – talkoissa – olisin ollut, mutta kun oli tullut merkintä jo aikaisemmin kalenteriin tuosta em. keikasta JKL:ään, niin… Hieno homma, että missiokirja on valmis ja se on olemassa. Lyhyitä tarinoita paikkakunnan uskovista. Sitä on hyvä antaa ihmisille – erityisesti ihmisille. Kenties johonkin laajemmalle leviävään julkaisuun tulee numero, tai muu yhteystieto, josta kirjaa voi tilata? Ehkäpä joitakin taulujakin tulee jonnekin, joissa on ”juostenluetteva” numero tai yhteystieto, mistä kirjaa voi tilata? Ken kulkee hän näkee, kirjoittanut Matias Shikondomporo.
Iltapalaa piti vielä syödä ja juoda sitä ”jäkälä – vai liekö sammal- teetä.
Torstaina – ei siis perjantaina tässä kuussa, vaan torstaina – 20.3. klo 19 – siis tällä viikolla – on Kevätpäiväntasauksen KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta Vapaakirkossa. Siellä on mukana karismaattiset evankelistat Timo Närhi, Seinäjoelta ja Teppo Lehtomäki, Saarijärveltä. Musiikissa sytyttävä Timo Kuusjärvi & Kaski-ylistysryhmä, sekä laajalti tuttu Sonja Lampinen harmonikkansa kanssa. Tilaisuuden juontaa Jouko Kuusjärvi. Näemme/kuulemme ”Mun stoorin”, Se kuuluu ”sarjaan”: Jumalan tekoja ihmisten elämässä. Jälleen on mahdollisuus kirjoittaa rukousaiheitaan paperille. Niiden puolesta rukoillaan. Illassa on myös esirukouspalvelua. Lopuksi on kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi. On tulossa hyvä ilta! Kannattaa tulla – ja tuoda toisiakin mukana! Hekin tarvitsevat siunausta!
21. – 23.3. on Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella ”Seurakunta kuulee”, Rukouksen viikonloppu – yhteisen rukouksen paikka. Tilaisuudet, jotka on kaikki otsikoitu: Yhdessä herran edessä, ovat seuraavasti: Pe. 21.3. klo 18, la. 22.3. klo 12 ja 14, su. 23.3. klo 11 Rukous- ja lähetysjuhla. viimeinen ”sessio” alkaa su. 23.3. klo 13.30. Rukoukseen voi liittää myös paaston. Seuraavalla Jumalan Sanan kohdalla haluan kutsua kaikkia mukaan yhteiseen rukoukseen: ”Tämä on Herran sana… näin kuuluva: Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot” (Sak. 4:6). Siksi me rukoilemme. Muistetaan tuota viikonloppua rukouksin. Tule mukaan! Rukoillaan yhdessä! Voi, kun kaikki ”kynnellekykenevät” tulisivat! Kaikista ”piireistä” – ja piirien ulkopuolelta. Ei ole mitään ”rajaisia” olemassa. Meillä on paljon rukousaiheita. Tullaan!
Siunausta!
Ps. ””…sillä mitä Herra on ajatellut, sen hän tekeekin” (Jer. 51:12:b).
17.3.
Pientä pakkastahan sitä oli aamusta. Aurinkoista oikeastaan koko päivän. Pakkasen puolella himpun myöhemminkin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Naahumin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta meille luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
13 maissa hain Emilian ja Danielin koululta meille. He kävivät M-L:n kanssa kylällä asioilla. Minä kotosalla laitoin takan lämmite.
16.30:ksi menin hierojalle.
Seurailimme tiedostusvälineistä erilaisia asioita.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä – minä sellaista ”luonnonjäkälistä” tehtyä.
Venäjän-Ukrainan selkkaus on aika erikoinen. Mihin johtanee. Eilisen, Kriminalueen kansanäänestyksen, tuloksena Krimi julistautui tänään itsenäiseksi. Venäjä on hyväksynyt heidän pyyntönsä liittyä Venäjään. Ukraina, EU, jne. eivät tietenkään hyväksy tällaisia toimenpiteitä.
Siunausta!
Ps. ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun” (Joh. 14:1).
16.3.
Sunnuntai. Maa valkoinen eilen iltaisen sateen jäljiltä. Vähän pakkasen puolella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Obadjan kirjaa.
11:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan – joka kesti melko lailla minuutilleen puolitoistatuntia. Sehän on se ihannepituus. Iloontuojat -lapsikuoro lauloi – Emiliakin siellä mukana. Se oli iloista meininkiä. Jouko Rajala piti saarnan, jossa oli ”sanottavaa”. Arto Riihinen johteli kokouksen. Alakerrassa oli kahvitarjoilu.
palattuamme kotiin kokouksesta, laitoin takkaan tulen. M-L laittoi ruokaa. Söimme. Kirjoittelin tietoja paperille mahdollisesta seuraavasta matkastamme Vienan Karjalaan. Me kun tarvitsemme luvan ennen lähtöä Tsupan alueelle – niin kuin asiat muuttuivat edellisen reissun aikana. Terhi-Marja ja Emilia venäjänkielen taitoisina lähettävät tietoja eteenpäin.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Aurinkokin paistoi. Tuulista. Pakkasen puolella. Vähän flunssainen olo. Mennessäni ohi ”Terhien” vuokra-asunnon, kuului Danielin ääni: ”vaariii”, heidän rappusiltaan – olivat huomanneet ikkunasta minut. Kun olin Majakosken sillalla, kuului rapsetta takaani. Daniel ja Miro juoksivat hengästyksissään minut kiinni. Olivat serkukset tulleet serkuksille kylään. Pojat juoksivat takaisin ja minä jatkoin matkaani kotiin.
18:ksi menimme M-L:n kanssa kylään Pitkäsen Paavolle ja Liisalle.
Illan mittaan – kotona – kuuntelimme Deitä, söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle mikä Jumalan on” (Mark. 12:17a).
15.3.
Heräilin hyvissä ajoin. Ääni oli möreä – kuin kuvittelisin karhulla olevan – ja vähän flunssaisen tuntuinen olo. Lämpimän puolella oli mittari – ulkona – mutta ei paljon. Laittelin aamupalaa ja join kahvia. Luin Aamoksen kirjaa.
Ajelin Jyväskylään – Hipposhalliin. Siellä oli alkamassa JMI – Junior Indoor Meeting-yleisurheilukilpailut. Se ei kuitenkaan ollut menoni syy, vaan Jarkko Finnin – JKU:n, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikön - kutsu seuran SM-kilpailujen mitaleita saaneille urheilijoille. Minullakin kun niitä on viimevuodelta kaksi kultaista ja yksi hopeinen. Tältä vuodelta yksi hopeinen. Meidät esiteltiin ennen kilpailujen alkua. Miro Kuusjärven nimikin kuulutettiin, mutta hän ei ollut paikalla. Mirolla oli viimevuodelta yksi hopea ja tältä vuodelta myös yksi hopeinen. Se on tuo urheilu sellaista – että siinä annetaan mitaleita. Näihin asioihin pitää olla oikeanlainen suhtautumistapa, sillä seurakunta on paikka, jossa emme nouse minkään – ainakaan tuollaisen – asian vuoksi toisten yläpuolelle. Taitaa perinteisesti olla sellaista ajatusta, että ne, jotka kilpaurheilua harrastavat ovat – jos ei nyt ihan – niin ainakin melkein uskosta pois langenneita ja maailmaan menneitä tyyppejä. Simojoen laulussa: Särkyneiden majatalo, sanotaan jotenkin näin seurakunnasta(kin): ”Ei täällä asu sankareita, vaan hävinneitä on niin monta…”. Onhan sitä kilpailua niin monenlaista. Joku voi sanoa, että hän ei ole kilpailuhenkinen, mutta kun sivusta seuraa, niin huomaa, että on kuitenkin. Jos ei urheilussa, niin jossakin muussa. Ja ”lajejahan” riittää. Jumalan edessä ei kuitenkaan tarvitse kilpailla – toivottavasti ei seurakunnassakaan. On hyvä, kun seurakunnassa saa olla huonona, heikkona, pienenä ja epäonnistuneena(kin). Toinen toisemme kunnioittamisessa Raamattu kuitenkin kehoittaa meitä kilpailemaan – ja sehän voi alkaa esim. siitä, että antaa toiselle mahdollisuuden tervehtiä itseään, eikä kulje ohi luomatta silmäystäkään. Niin, ja opettelee tervehtimään. Lähdinkin heti osuutemme jälkeen ajelemaan kotia kohti JKL:stä. Niin, no, sattui niin hyvin, että Ala-Korpi oli myymässä mm. urherilutossuja kilpailujen yhteydessä Hipposhallilla. Sovittelin siitä kävelytossut – joita olen etsiskellyt. Tulevat maanantaina. Aika nopeasti kun tossut kuluvat.
Joimme kahvia. Marja-Leena kävi kylällä kauppa-asioilla. Tyhjentelin tuhkat takasta. hain puita ja sytyttelin tulen takkaan. Vähän tuli syötyäkin – syödyksikin.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelukävelynsekaisellalenkillä” Tarvaalan suunnassa – vaikka flunssainen olo kyllä olikin. Varovasti menin – 8 min/km menopuolikkaan ja 8.10 min/km paluupuolikkaan. mennessä oli tie kuiva ja sula, tullessa pian valkoinen. Alkoi nääs satamaan lunta. Sitä jo etelämpänä on tullut kuulemma aikalailla.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä – minä keittelin myös juomaa ”jostakin jäkälästä” ja ryypiskelin mukillisen sitä.
Tänään oli hyvä puhelinkeskustelu yhden veljen kanssa evankeliumin työstä. Mahdollista tulevaa – jHs – Vienan matkaa varten tein joitakin valmisteluja.
Siunausta!
Ps. ”Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu” (Sananl. 11:25).
14.3.
En oikein saanut unen päästä kiinni viime yönä – johtui varmaankin vähän flunssaisesta olosta. Sellainen, että valuu vesi silloin tällöin nokasta – tai oikeammin nenästä. Heräilin auringonpaisteiseen perjantaihin. Salaattinen aamupala maistui. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle annetun luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Ulkona aikamoinen tuuli. Lämpötila laskevan tuntuinen – 7 – 5, jne.
Loikoilin sohvalla – kun olo vähän flunssainen. Ei kuitenkaan lämpöä. Sen verran ulkona kävin, että puita hain takkaan, johon sytyttelin tulen. Jossain vaiheessa piti ottaa vähän ruokaakin – se kun tuo ihminen on sellainen.
18 jälkeen tulivat Timo, Pia, Milka, Miro ja Helmi-koira. Lähdimme heti Timon kanssa ”juostahissuttelemaan” Tarvaalan suuntaan 8.3 km lenkin. Menopuolikas 7.15 min/km ja paluupuolikas 7.05 min/km. Ihan mukavalta tuntui kahden ”lepopäivän” jälkeen – flunssainen olo ei mitenkään haitannut. Koska napsautin lähtiessämme eilisiltana laitetun uuden kiukaan päälle, pääsimme heti lenkin jälkeen saunaan. Denis tuli kanssamme. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel olivat myös meillä. Mukavat löylyt. Söimme hyvää VHH-iltapalaa. Jonkin ajan kuluttua joimme täytekakkukahvit – se oli VHH-täytekakku. Vähän niin kuin minun syntymäpäivääni vielä juotiin. Kiitos muuten fasebookin kautta tulleista onnitteluista saman asian suhteen. Itse en ole fasebookissa.
Marja-Leena huomasi, että tuohon eiliseen pienimuotoiseen blogitekstiin oli tullut harmillinen virhe – ja se todella on vahingossa tullut, ei tarkoituksella. Miten se voikin sattua. puhuessani edellä samaa sukupuolta olevien liitosta, jatkoin, että ”Jumala meitä armahtakoon sellaisista asioista” – mutta kuinkas ollakaan, oli yksi kirjain – a – jäänyt pois viimeisen sanan alusta, jolloin se kuului: Jumala meitä armahtakoon sellaisista sioista. En missään tapauksessa kirjoittaisi tuolla tavalla tieten tahtoen.
Siunausta!
Ps. ”Etteko tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää elsykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme hengen voimasta” (1. Kor. 6:9-11).
13.3.
Saimme herätä uuteen päivään, joka oli aurinkoinen ja lämmin – tänään oli yli 10 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Marja-Leena meni kylille kauppa-asioille. Luin Aamoksen kirjaa. Vähän myöhemmin M-L luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
M-L kävi hakemassa 13 maissa Emilian ja Danielin koululta meille. Sahailin ”rankarakoliiterin” – yhden niistä – rankoja polttopuiksi. Kun Daniel saapui, alkoi hän kantamaan niitä liiteriin. Vaikka Daniel on pieni poika – eskarilainen – niin hommat häneltä käyvät kuin mieheltä. Eilen illalla oli ollut poika isän kanssa puuhommissa – pienellä sahalla sahaillut oksia rangoista. Tänäkin iltana menivät niihin hommiin.
Söimme – hyvää kukkakaalimuussia ja uunissa paistettuja jauhelihapihvejä. Jatkoimme vielä Danielin kanssa puuhommia.
Tänään meillä tuoksui ruisleipä – sillä M-L leipoi sitä.
Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapsensa meiltä. Laitoin takkaan tulen.
M-L meni Vapaakirkkoon Stefanus-lähetyksen tilaisuuteen. Minä jäin kotiin, kun 18 jälkeen tulivat saunan kiukaan vaihtajat. Toinen heistä – joka ei ollut aikaisemmin saanut – sai minulta evankeliumia mukaan. Kuumentelin kiuasta – siitä kun aluksi lähtee katkua. Kun M-L tuli kotiin kokouksesta kävin kokeilemassa uuden kiukaan löylyjä. Ihan mukavat – vaikka puilla lämpiävä olisikin monin verroin parempi.
Katsoimme netin kautta TV7.sta Kuninkaan tuuli-ohjelman – koska tiesin etukäteen sen aihepiirin. Siinä käsiteltiin – ja suoralla tavalla – SLS:n – Suomen Lähetysseuraan liittyvää asiaa. Israelissa olevat tahot ovat katkaisseet yhteistyönsä tämän vanhan - kirkon - lähetysjärjestön kanssa siitä syystä, että se lähetti homoseksuaalisessa suhteessa elävän pariskunnan lähetystyöhön. Näyttää, että SLS ei ole halukas tekemään parannusta asiassa ja muuttamaan kantaansa. Surullista/järkyttävää. Sattui samalle päivälle tuo ohjelma, kun eduskunnassa oli jälleen esillä ”tasavertainen avioliittolaki-asia”. Näyttää, että se etenee ja kannatus on lisääntynyt. Kansalaisaloitteen ihmiset olivat asiaa esittelemässä ja toivat esille mm. , että ¾ suomalaisista on lain kannalla. meidän kuitenkin tulee pitää kiinni Jumalan Sanasta, sillä se on korkein auktoriteetti – paljon korkeampi, kuin Suomen laki, tehtäisiinpä se millaiseksi tahansa. Kun lähetysseura, seurakunta, hengellinen yhteisö, kansakunta, tekee tuollaisen päätöksen – jossa hyväksytään samaa sukupuolta olevien avioliittolaki – on sen hyvä merkitä tuo päivämäärä ylös, sillä siitä alkavat asiat mennä tuomiota kohta – alkaa tapahtumaan huonoja asioita. Jumala armahtakoon meitä tuollaisilta sioilta! On meillä – jotka uskomme Jumalaan ja Raamattuun – aihetta rukoukseen.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Sydämelliset nimipäiväonnittelut Mannin Ernolle, sinne jonnekin! Siunausta koko perheelle!
Siunausta!
Ps. ”Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet” (Room. 16:17, 18).
12.3.
Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Rukoilimme Marja-Leenan kanssa olohuoneessa – eli emme ihan urautuneita ole. Lämmintä yli 8 astetta. Harmaahko sää.
Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Johonkin aikaan söimme. Soittelin veljelleni Heimolle syntymäpäiväonnittelut. Linnunpönttöjä oli hänkin teheskellyt navetan vintillä.
Terhi-Marja haki töistä tullessaan Emilian. Denis Danielin. Laitoin takan lämmite.
19:ksi ajelin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. Tusina meitä oli siellä. Hyvä kun rukoiltiin enemmän.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi” (Ps. 91:11,12).
11.3.
Heräilin 66 v syntymäpäiväni aamuun. Marja-Leena kävi aamusta hakemassa tulppaaneita syntymäpäivän kunniaksi. lahjankin sain ja kortin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Eilen sain jo Venäjältä onnitteluja. Tänäänkin. Suomestakin, tänään ja eilen. Hyvin oli lämpöasteita tänäänkin. Aurinkokin paistoi. Luin Aamoksen kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
M-L leipoi.
12 hain Emilian ja Danielin koululta meille. Vuoleskelivat puupalikoita. Söimme. Joimme kahvia ja mehua. Kääretorttua oli syntymäpäivän kunniaksi tarjolla. Laitoin tulen takkaan. Lapset olivat M-L:n kanssa ulkonakin. Tein valmisteluja kevään Kunnia on herran-iltoihin.
Terhi-Marja ja Denis tulivat lapsiaan hakemaan. Samalla onnittelivat syntymäpäiväsankaria ja antoivat kaikkien perillisten ja heidän perheidensä lahjan ja kortin. Joimme kahvia ja söimme mm. kääretorttua.
18 jälkeen kävin 8.3 km ”kävelyntapaisellajuoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. 2-3 astetta lämmintä. Kuu näkyi vähän yli puolikkaaksi kasvaneena. Kolmena edellisenä iltanakin on kuu näkynyt – ja tähdet. Parina ihan kirkkaasti.
Syötiin iltapalaa ja juotiin teetä.
Kiitokset kaikille syntymäpäivääni muistaneille!
Siunausta!
Ps. ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on herra, sanoo minun sieluni; sen tähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua” (Val. 3:22-26) (Osa tästä tekstistä oli Lehtomäen Tepon ja hänen perheensä lähettämässä synttärionnittelussa tänään).
10.3.
Lämpimät päivät jatkuvat – yli 8 astetta jo meilläkin. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena kävi kävelylenkillä aamupäivällä.
Polttelin roskia takapihan takassa. Laitoin sisällekin takkaan tulen myöhemmin.
Söimme poronliha-kaali-lanttukeittoa. Oli hyvää.
Joitakin kaavailuja ja yhteydenottoja oli myös evankeliumin työn osalta Suomessa ja venäjällä.
18 jälkeen kävin 12 km lenkillä. ”Kavelynsekaistajuoksuhissuttelua” 4.5 km urheilukentälle, siellä 3000 m 200 m jaksoissa, 1.06 – 1.23 min/200 m, n. sekunnin, parin pysäyksellä. ”Kävelynsekaistajuoksuhissuttelua” takaisin kotiin, 4.5 km, vähän alle 7 min/km.
Sain terveisiä Pohjoismaiden yleisurheilun hallimestaruuskilpailuista.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa” (Joh. 3:3).
9.3.
Lämpimän sään päivä. Kevättalven lämpöennätys mitattu taas tänään – yli 10 astetta. Maata paljastuu lisää. Luin Aamoksen kirjaa. Syötyämme aamupalaa ja juotuamme kahvia, ajelin helluntairukoushuoneelle – Marja-Leena tuli ”Terhien” kyydissä. Menin rukoushetkeen, joka alkaa klo 10.
Sunnuntaijuhla alkoi klo 11. Lampisen Olavi johteli, puhuen alussa lyhyesti. Kuoro lauloi ensimmäiseksi. Annoin infoa 21. – 23.3. olevasta rukousviikonlopusta. Kohosen Kalle infosi uudesta ”tilaisuusformaatista”, jolla koetetaan tavoittaa nuoria, nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. Rautasen Jussi käytti puheenvuoron lähetystyöstä – kertoi tilaisuuden olevan lähetyskokous. Kuorolla oli uusia lauluja. Tuntui olevan ”iskussa”. Tilaisuuden aikana oli alakerrassa pyhäkoulu – pyhäkoulunopettajille nostan olematonta hattuani. Arvokasta työtä. Oittisen Jukka piti tilaisuuden varsinaisen puheen. Siinä oli särmää ja haastavaa kannanottoa – hyvä alustus keskustelulle. Jukka on selkeäsanainen mies. Yhdistyksen vuosikokous oli kokouksen jälkeen – olisi voinut olla laitettu ilmoituksessa alkamaan vähän myöhemmin. Hyvä kuitenkin, että sen takia ei tilaisuutta supisteltu. Alakerrassa oli kahvitarjoilu, jossa tuli käytyä ensin ja sitten tultua vähäksi aikaa yhdistyksen vuosikokoukseen.
Kotiin tultuamme söimme kohta – poronlihaa, kukkakaalimuussia, salaattia… Oli hyvää. Laitoin takkaan tulen.
Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat käymään. Lapset pyörällä – kovaa kyytiä sanoivat tulleensa.
Kävin lenkillä keskustan suunnassa urheilukentällä asti. Menomatkan - 4.5 km - ”juostahissuttelin” ja ”kilpakävelyntapaistakin” koettelin. Vähän yli 7 min/km. Urheilukentän punainen pinta oli kuivana näkyvissä 200 m matkalla – ylikin. Kävelin siellä 3000 m 200 m jaksoissa, 1.05. – 1.16 min/200 m, muutaman sekunnin pysäyksellä. Hämärää jo laski. ”Juostahissuttelin” ja vähän ns. kilpakävelin paluumatkan, 4.5 km, n. 7 min/km.
Illan mittaan söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Jos olisin lähtenyt Pohjoismaiden halliyleisurheilumestaruuskilpailuihin – jotka päättyivät tänään - olisin nyt pohjoismaiden mestari sarjassani ja lajissani. Sanoitko mielessäsi, että olipa turha tieto. Sitäkin. Sepä siitä. Miro – Timonpoika – Kuusjärvi voitti hopeaa P11 v sarjassa 4 x 100 m viestissä, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden joukkueessa, Tampereella, Pirkkahallissa. Kilpailu alkoi tänään klo 18. Kyseessä oli iso yleisurheilunhallikilpailu: Tampere Junior Indoor Games, joka kokosi kahtena päivänä yli 1400 10-15 vuotiasta junioria. Pituudessa Miro hyppäsi ennätyksensä tänään. Eilen osallistui kuulaan, 60 m ja 4 x 60 m aitajuoksuviestiin.
Siunausta!
Ps. ”Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan, joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra” (Jer. 9:23,24).
8.3.
Meni pitkäksi – herääminen. Vaan ennättipä heräillä kuitenkin. Oikein lämmin päivä – viitisen astetta. Ahvenanmaalla mitattu kevättalven lämpöennätys – jotain 9.8 astetta. ”Aamupalaa” ja kahvia. Luin Aamoksen kirjaa. Marja-Leena siivoili naistenpäivän kunniaksi.
Tein infontapaisen rukousviikonlopusta – ajattelin huomenna kokouksessa antaa infoa tuosta rukouskokonaisuudesta. Tähän blogin yhteyteen laitan sen myös.
Lämmittelimme ruokia ja joimme kahvia.
Kävin 17.30 jälkeen Tarvaalan suunnassa lenkillä – kävelin 8.3 km. menopuolikkaan tuollaista 7.10 min/km, paluupuolikkaan n. 7 min/km. Sula pyörätie. Mukava sää. Ollessani paluuosuudella, ajoi Denis ohi ja huuteli, että lähdenkö saunaan. Hän odotteli minua meillä. Toin puita sisälle, että M-L saa lämmitellä takkaa. Menimme Pietilän Paavon tunnelmalliseen saunaan. Löylyt olivat hyvät. Paavon, Antin ja Deniksen kanssa otimme löylyä – tai minä enemmänkin kärvistelin kovissa löylyissä.
Illan mittaan tuli syötyä iltapalaa ja juotua teetä. Vähän katselin tämänpäiväisiä urheilulajeja netin kautta.
Siunausta!
Ps. ”…tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa! (Matt. 6:10).
7.3.
Lumet muuttuvat nopeasti vedeksi. Viittä astetta näytellyt lämmintä tänään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Sain aikaseksi ottaa pressun pois pressusaunan kehikon päältä. Myös yhden linnunpöntön nakertelin – pyydettiin yhteen paikkaan. Toin puita sisälle ja tuikkasin tulen takkaan.
Torstaina vanhimmistolle tekemäni aloite rukousviikonlopusta eteni tänään. Se tullee olemaan – ollee tulemaan – 21. – 23.3. Tein siitä tänään ehdotelman, jonka lähetin vanhimmiston veljille. Siitäpä myöhemmin, kun se on käynyt ”lausuntokierroksella”.
M-L kävi kylällä asioilla. Minä kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juostahissuttelin” ja ns. kilpakävelin. ”Hiiviskellessäni” ohi ”Terhien” asunnon, huomasin ikkunasta, että pöydän ääressä istui sukulaisia kakkukahveilla – olivat Deniksen synttäreillä, joilla me kävimme jo muutampi ilta sitten.
Katsoimme M-L:n kanssa Shotsin Paraolympialaisten avajaisia. Olivathan ne hienot – ja maksavat.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Pitkäsen Paavolta sain luettavaksi jälleen yhden hänen kirjoittamansa monisteen. Pari vuotta sitten tapahtunut auto-onnettomuus pysäytti Paavoa ja muutti hänen elämäänsä voimakkaasti. Syntyi uudenlainen yhteys Jeesukseen. Hän haluaa olla Jumalan käytössä oikein selkeästi päivittäin. Ihmisten iankaikkinen osa on hänelle tärkeä asia. Siitä johtuen hän haluaa olla viemässä evankeliumin sanomaa kanssaihmisille, että he voisivat uskoa Jeesukseen. Paavo tekee sen persoonallisella tavalla. Niin meidänkin tulee tehdä. Sanoman välittäminen ihmisille on syy siihen miksi Paavo kirjoittelee kirjoituksia ja tekee niistä monisteita. Hän juttelee ihmisten kanssa hengellisistä asioista. Iloitsen veljestä ja hänen työstään. Muistetaan Paavoa ja hänen työtään rukouksin!
Ajatukseni rientää Suomenlahden rantakaupunkiin, Haminaan. Iloitsen siellä asustelevasta veljestä ja hänen perheestään. Syy siihen, että ajatukset Haminaan – käkkärämännyn juurelle – kiirivät, on se, että kyseinen veli – Metsälän Matti – täyttää tänään vuosia. Sydämelliset onnittelut, Matti, merkkipäiväsi johdosta! Taivaan Isän siunausta tuleviin hetkiisi! Jos ei lahjamme tänään tullut, niin se tulee myöhemmin – on se kuitenkin ennen tätä päivää laitettu matkaan. Olemme kiitollisia ystävyydestä kanssasi – ja perheesi kanssa! Ps. 73:28. Se on parasta!
Eilen illalla kirjoittelin pienen kirjoituksen aiheesta joka on ollut sydämelläni. Laitan sen tähän jatkoksi:
Siunausta!
Ps. ”Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä” (Ps. 119:130).
SAARIJÄRVI KUULEE – KUULEEKO NAAPURI?
Anna sen kuulua!
Pian se alkaa – ajanjakso, jossa Saarijärvi kuulee. Olemmeko valmiit, kun ”pilli viheltää pelin alkaneeksi”? Tässä ”pelissä” – Saarijärvi kuulee -missiossa – olemme kaikki ”avainpelaajia”. ”Joukkueemme” on iso, kun huomaamme ja haluamme olla mukana ”pelaamassa” omalla paikallamme. Kukaan ei saa nyt jäädä sivustakatsojaksi. Meistä jokaista tarvitaan. Maailman paras sanoma kuuluu Saarijärvellä – maailman paras sanoma kuuluu jokaiselle saarijärveläiselle. Sanotaanko yhteen ääneen: Minäkin olen mukana joukkueessa! Minäkin annan sanoman kuulua!
Mitä naapurille kuuluu?
Olemme parhaillaan viettämässä kristittyjen yhteistä teemavuotta: Rakas naapuri. Sen toimeenpanijana on yhteiskristillinen Suomen Evankelinen Allianssi (SEA). Tuntuu, että Jumala on laskenut sydämelleni aika voimakkaasti naapurustossamme asuvat ihmiset – naapurimme – ajatellen Saarijärvi kuulee -missiotamme. Meillä on naapureita. Heillä on mahdollisuus kuulla, koska he ovat elossa. Heitä on vähän tai paljon. He ovat lähellä tai kauempana. Heidänkin tulisi kuulla sanoma, että usko Jeesukseen syntyisi heidän sydämeensä.
Miten naapuri kuulisi?
Ensimmäiseksi, jatkoksi ja viimeiseksi, voimme rukoilla naapuriemme puolesta. Ennen kaikkea pyydämme, että taivaallinen Isämme vetäisi heitä Jeesuksen luokse, mutta myös muiden asioiden puolesta. Jumala voi vastauksena rukouksiimme järjestää meille mahdollisuuksia luoda kontakteja naapureihimme. Voimme viedä heille missio-kirjan, ”Mun stoori”-DVD:n, ohjata heitä Saarijärvi kuulee -fasebook-sivustolle, pyytää/viedä tilaisuuksiin, jutella hengellisistä asioista, jne. Nyt on hyvä mahdollisuus tutustua naapureihin ja välittää heille sanomaa Jeesuksesta – sanomaa, joka voi muuttaa heidän elämänsä kulkemaan kohti taivaan kotia. Kun olen heille hyvän sanoman välittäjä, niin osoitan, että välitän heistä todella – heistä, rakkaista naapureistani.
Siunauksin
Jouko Kuusjärvi
6.3.
Lämpöasteiden päivä tämäkin. Sulattelee lunta, jota tässä jokunen päivä sateli. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Hiiri söi auringonkukan siemeniä lintujen ruokintapaikalla, maassa.
13 kävin hakemassa Emilian ja Danielin meille koululta. Söimme. Kävin kylällä kauppa-asioilla.
Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan. Menivät ilmeisesti Emilia ja Daniel isän kanssa laskettelemaan Paavonrinteeseen. Eilen kun tulin hieronnasta, niin ajelin Paavonrinteen kautta – kun tiesin, että Emilia ja Daniel ovat siellä silloinkin isän kanssa laskettelemassa. Juuri Emilia lasketteli ohi menemään, kun saavuin paikalle. Danielillakin laskettelumonot jalassa. Mukavahan se on kun oppii laskemaan. Tänään sanoi Emilia laskeneensa isosta rinteestä, kun koululaiset olivat siellä laskettelemassa.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” - vähän kokeilin kilpakävelyaskeltakin – Tarvaalan suunnassa. Sula pyörätie.
Lähdin ”kokousmatkalle” vähän aikaisemmin ja kävin postissa, sekä kaupassa. 18.30:ksi menin Vapaakirkkoon rukousiltaan. Siellä oli myös kastetilaisuus – kastettavana oli henkilö, joka oli tulossa edelliseen Kunnia on Herran-iltaan kasteelle, mutta silloin se siirtyi. Sain käyttää puheenvuoron – pyydettiin. Rukoilimme.
Katselimme filmiä Teemu Selänteestä. Iltapalaa ja teetä.
Tarmokasta nimipäivää Moision Tarmolle!
Siunausta!
Ps. ”Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän herrassamme” (Room. 6:22,23)
5.3.
Tänäänkin suojakelit jatkuivat. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Joelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Haimme Emilian ja Danielin koululta meille. M-L käveli takaisinpäin – otti vähän happea ja liikutti niveliään.
Kävin Tarvaalan suunnassa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä”. Sula pyörätie. Söimme. Sytyttelin takkaan tulen.
Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsosensa. Joimme kahvia ja söimme paistettuja vohveleita.
Kävin hierojalla.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. 11 henkilöä.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Katselimme TV7:sta taltioinnin Kangasniemen seurakunnan Majataloillasta – jossa olin silloin paikanpäällä.
Siunausta!
Ps. ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois” (Apost. teot 3:19).
4.3.
Suojakelit jatkuvat. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Metsälän Matti soitteli Haminan puolesta. Mukava oli pitkästä aikaa kuulla ääntä.
Marja-Leena kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Vähän myöhemmin he kävivät kylällä asioilla. Otin tuhkat takasta ja sytyttelin tulet. Lämmittelin ruokaa.
Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Eilen jäivät minulta lenkkivaatteet Kangasniemelle. Menopuolikas 7.07 min/km ja paluupuolikas 6.55 min/km. Pyörätie oli sula.
18 maissa menimme Deniksen synttäreille. Hyvää täytekakkua pisteltiin suihin kahvin kanssa.
Illan mittaan tuli katseltua TV7:sta Israel ohjelmia pari. Putsailin karpaloita – niitä tulee syötyä miltei päivittäin. Söin iltapalaa ja join teetä. M-L meni aiemmin ”etsimään unta”.
Siunausta!
Ps. ”Te juoksitte hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia? Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu. Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan” (Gal. 5:7,8).
3.3.
Herättyämme huomasimme, että oli satanut lunta – ja satoi koko ajan lisää. Joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Sittenpä hyppäsimme kiesiin – Toyota Avensis – ja ajelimme Kangasniemelle.
Päästyämme kotipitäjääni, menimme ensin syömään Teboilin seisovasta – nyk. nouto. menimme äidin luokse vanhainkodille. Siellä hän yläkerrassa pötkötteli sängyssään kun menimme. Hyvin hän vetäisi itsensä toisella kädellä istumaan sängyn reunalle. Pirteän oloinen oli äiti. Muisti ei pelaa. Kuitenkin kun puhuttiin hengellisistä asioista, olivat hänen sanomansa asiat hyviä. Puhui itse, että on oltava valmis lähtemään tästä elämästä. Useampaankin kertaan vähän eritavoin sen toi ilmi. Äiti kyllä tiesi miten on valmis. Juteltiin. Hän lauloikin juuri sellaisia hengellisiä lauluja ja virsiä, jotka sopivat hyvin aiheeseen. Äiti sanoi, että Joukohan on jo pitkään ollut näiden (uskon) asioiden kanssa tekemisissä – jotenkin tuollaisen ajatuksen. Ennen lähtöämme rukoilimme yhdessä. Siunasin äitiä. Vertasi minua pitkään mieheen, joka oli antanut hyvän tunnustuksen. Tarkoitti lauluryhmää, joka oli eilen vieraillut vanhainkodilla, helluntaiseurakunnasta. Äitikin oli ollut siellä hetkessä mukana. Äiti huusi vielä peräämme lähtiessämme siunausta.
Vanhainkodilta menimme terveyskeskukselle, jossa oli Hannu-setäni hoitojaksolla. Oli mielissään kun menin. Jutustelimme. Uskonasioistakin puhuttiin. Ennen lähtöäni rukoilimme yhdessä. Siunasin setääni.
Kotoa lähtiessämme olin laittanut jo lenkkivaatteet ylleni. Siksipä tarvitsi vaihtaa vain kengät, kun lähdin terveyskeskuksen pihasta ”juostahissuttelemaan” kohti syntymäkotiani, Haarajoelle. Lähtiessäni soitin veljelleni heimolle, että nyt on tunti siihen hetkeen kun menemme saunaan – oli sovittu, että tuntia ennen Haarajoelle tuloa ilmoitan. Oli todella loskainen keli. Kengät ja sukat kastuivat heti. Autot roiskuttivat sohjoa jaloille. Hieman ennen kotikylääni tukkirekka heitti oikein kunnon annoksen takapuoleen ja kintuille – tuli kunnolla märäksi. Se ei kyllä mitenkään haitannut, sillä oli hyvä ja lämpöinen olo. Päästyäni perille, menimmekin heti Heimon kanssa navettasaunan mukaviin löylyihin. M-L:kin tuli juuri autolla silloin perille.
Saunan jälkeen jutustelimme ja joimme kahvia monenlaisten höystöjen kera.
Kotimatkalla kävimme Synsiöllä Pirjolla ja karilla – siskollani. Sielläkin hetken jutustelimme ja joimme kahvia hyvien tarjoilujen kanssa.
Päästyämme kotiin Saarijärvelle 22 jälkeen - oli yksi aste lämmintä. Lumi märkää ja suojaista. Hain puita ja laitoin takkaan tulen. Söimme iltapalaa.
Siunausta!
Ps. ”Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niin kuin pakeneva varjo” (Ps. 144:4).
2.3.
Yöllä ollut vähän pakkasen puolella. Tänään on kuitenkin ollut vähän lämpimän puolella. Meillä heräili 8 henkilöä tähän päivään. Tero lapsineen kun oli meillä ja Timon ja Pian lapset. Luin Hoosean kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
11:ksi ajelimme kaikki meiltä – 8 henkeä – helluntairukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Luultavasti pastoriehdokas seurakuntaamme oli puhumassa. Myös hänen vaimonsa käytti puheenvuoron. Vietimme ehtoollista. Kokouksen jälkeen oli alakerrassa hyvä lähetyslounas kahveineen.
Kokouksesta kotiin tultuamme, vein Miron Paavonrinteeseen lumilautoineen. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel saapuivat myös meille – samoin Timo ja Pia. Serkukset Emilian ja Amalian vein myös Paavonrinteeseen vähän myöhemmin laskettelemaan. Niin sitä tytötkin oppivat. Ampun kaverikin tuli sinne. Me kotona olevat – 7 henkeä - joimme kahvia. Tero poikiensa kanssa oli jo lähtenyt ajelemaan kotia kohti. Laitoin takkaan tulen.
Kun omat lähtivät, menin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Himpun yli 7 min/km-vauhdilla. Mukava sää. Pyörätie sula ja kuiva.
Kuuntelin hengellistä ohjelmaa Ukrainan tilanteesta. Onhan se kaiken kaikkiaan kummalliseen tilanteeseen ajautunut konflikti. Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. ”Ketähän tuokin luulee taitoon neuvovansa, keitä saarnalla opettavansa? Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja, äidin rinnoilta otettuja? Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä! (Jes. 28:9,10).
1.3.
Tuntuu jo aika keväiseltä, kun on maaliskuu. Tänäkin aamuna meitä oli usiampi henkilö kuin normaalisti meitin katon alla – Tero, Aaro, Eelis ja Nooa kun ovat meillä, sekä eilen illalla tulleet Miro ja Amalia. Luin Hoosean kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Tuli oikein hieno keväisen tuntuinen päivä, kun aurinko alkoi paistamaan ja oli lämpöasteita – niin kuin on ollut moniaana päivänä.
Tero, Aaro, Eelis, Nooa ja Miro menivät Paavonrinteeseen laskettelemaan. Sinne tuli myös Timo. Piakin näissä maisemissa oli. Mummi ja Amalia menivät kylälle kaupoille. Laittelin loput linnunpöntöt puihin. Uusia tuli eilen ja tänään laitettua yhteensä 8 kpl. laitoin takapihan reunamilla olevan pressusaunan kiukaan alle tulen. Söimme, kun rinteessä olijat saapuivat – meitä oli 10 henkeä. Puhdistelin vanhat linnunpöntöt – niissä oli ollut kaikissa pesä edellisenä kesänä. Osa meni vielä ruokailun jälkeen rinteeseen laskettelemaan. Kävimme Timon kanssa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Vähän alle 6.30 min/km menopuolikkaan ja vähän yli 6.30 min/km paluupuolikkaan. Oikein mukava keväinen sää.
Denis, Terhi-Marja ja Daniel saapuivat 18 jälkeen Venäjältä kotiin. Heittelin häkälöylyt kiukaasta. Vedimme Timon kanssa pressun päälle. Teron, Timon ja Deniksen kanssa kävimme kylpemässä. Taivas oli kirkkaassa tähdessä. Mukava oli vilvuutella takapihalla. Hangessa ei voinut pyörähdellä, kun hankea ei ole.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä/kahvia. Illan mittaan rukoilimmekin yhdessä. Timo ja Pia, sekä Helmi-koira lähtivät kotiin. Heidän lapsensa jäivät serkkujensa kanssa meille yöksi. Hiihtolomaa vieteltiin.
Siunausta!
Ps. ”Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja viimeiset ensimmäisiksi” (Mark. 10:31).
