20121002

LOKAKUU 2012


31.10.

Sitä on meikäläiselle kertynyt ”virkauraa” tasan vuosi Saarijärven Vapaaseurakunnassa. Aika on kulunut toisaalta nopeasti, toisaalta hitaasti – hitaasti sillä tavalla, että tuntuu kuin olisi ollut pidempäänkin näissä hommissa. Puoli vuotta – jHs – on jäljellä sitä aikaa minkä olen luvannut olla tehtävässä. Se, miten olen onnistunut tehtävässäni, on jätettävä työnantajan – Jumalan – arvioitavaksi. Hänen ”lausuntonsa” olisi/on ajantasainen ja varmasti oikea.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Harmaa sää – mutta linnut lentelivät syömässä niin kuin muillakin säillä. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä M-L:n kanssa yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Paneuduin tänään seurakunnan ”kehittämisasioihin” – kirjoitin eilen aloittamaani asiaa muutaman sivun verran. Lähetin sen seurakuntamme vanhimmiston jäsenille. ”Kirjoitelma” on luonteeltaan alustus, jonka toivon olevan ”prosessin alku”. Aika näyttää mihin se johtaa – vai johtaako mihinkään.

Söimme. M-L kävi kävelylenkillä.

Kävin illalla Hipposhallissa – JKL:ssä – lenkillä. Tie oli liukas ja vaarallinen kävelyyn – sellaiseen kävelyyn, kuin minä harrastan. 10 km kiersin rataa Hipposhallissa. Aluksi ”juosta hissuttelin” lämmittelyksi 1 km n. 7 min/km, jonka jälkeen kävelin 8 km, km-ajoin: 6.59., 6.49., 6.54., 6.55., 6.47., 6.50., 6.33., 6.20. ”Ohjelmassa” oli tänään 8 km 7.20.-730 min/km-vauhtia. Ei tahtonut osata kävellä sitä vauhtia. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km, alle 7 min/km.

Tultuani kotiin kävin saunassa, jonka M-l oli pyynnöstäni napsauttanut päälle. Söimme iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit” (Ps. 104:4).



30.10.

Heräsin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 1. Aikakirjaa. Ajelin 8:ksi Vapaakirkolle kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Melkoinen loskakeli, kun oli mennyt sää niin lämpimäksi. Meitä oli neljä rukousaamussa.

Tultuani kotiin joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan.

Kävimme M-L:n kanssa syömässä HH:ssa. Hän kävi muillakin asioilla kylällä.

Jossain vaiheessa kävin 5 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Liukasta. ”Juosta hissuttelin” 7.50 min/km vauhtia. Tavoite kävellä 8 – 8.10 min/km. Ei voinut oikein kävellä piikkilenkkareillakaan. M-L:kin kävi lyhyellä lenkillä.

Illalla myöhemmin käväisimme katsomassa Timon perheen rakennustyömaata Höytiällä. Hyvältähän siellä näytti – ja kuukin paistoi välillä kirkkaasti. Oli rakentaja – Timo – saarnannut viime pyhänä omassa seurakunnassaan.

Kova on ollut myrsky Yhdysvalloissa. Ihminen on aika voimaton luonnonvoimien edessä.

Siunausta!

Ps. ”Mutta herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakilpeni” (Ps. 94:22).



29.10.

Nousimme suht`hyvissä ajoin. Joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. M-L valmisteli tarjottavaa illaksi Alfaan, sekä vieraille. Kävin kylällä kauppa-asioilla.

Sadinmaan Juho, Anu-Riikka ja tytöt kävivät kylässä. Jutustelimme ja joimme kahvia. Vähän rukoilimmekin lopuksi.

Valmistauduin iltaan. Kävin ennen Alfaan lähtöä 5 km lenkillä Kannonkoskentiellä. Tiellä oli lunta. pelottaa vähän kävellä sellaisella alustalla rennosti, ettei vain kaatuisi ja loukkaisi itseään. Km-ajat olivat: 6.59., 6.43., 6.36., 6.36., 6.35. Tarkoituksena oli kävellä 6.30-6.40 min/km. Ilman lämmittelyä kävelin.

Söimme. M-l on valmistellut päivän Alfa-tarjoiluja. !6.15. maissa lähdimme kaupan kautta Vapaakirkkoon. 17 jälkeen sinne alkoi tulla Alfa-tiimiläisiä. Laitoimme paikkoja kurssia varten. M-l laitteli keittiössä tarjoiluja – oli hänen vuoronsa tänään vastata tarjoilusta. Rukoilimme tiiminä. Klo 18:ksi tulivat kurssilaiset. Aluksi oli tarjoilua ja seurustelua. Laulun jälkeen oli Neittaanmäen Anna-Liisan pitämä alustus: Miksi ja miten lukisin Raamattua. Iloitsen alustusten/luentojen pitäjistä – ja koko tiimistä. Ilo olla tekemässä Alfa-kurssia sellaisen tiimin kanssa – ja kurssilaisten. Alustuksen jälkeen menivät kurssilaiset johtajiensa kanssa ryhmiin tarjoilut mukanaan. Lopuksi rukoilimme kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta, lauloimme ja siunasimme toisiamme ringissä Herran siunauksella. Niin oli jälleen yksi hyvä Alfa-ilta takana. M-L laittoi keittiön kuntoon, kannoimme tavarat autoon ja ajelimme kotiin. Lunta oli satanut hiukan.

Joimme teetä ja söimme vielä vähän iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Jos herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo” (Ps. 127:1b).



28.10.

Niinpä sitä taas käännettiin kelloja kesään päin – niin kuin aina, kun niitä ruuvaillaan. Marja-Leena heräsi aikaisin leipomaan tämänpäiväisen jumalanpalveluksen kahvitusta varten – muutkin leipoivat. Minäkin - heräiltyäni lokakuun viimeiseen vapaapäivään – join kahvia ja otin vähän ns. palasta. Luin 1. Aikakirjaa. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel käväisivät matkallaan Sunnuntaijuhlaan helluntairukoushuoneelle. Emiliaa olivat joutuneet käyttämään lääkärissä, kun niska on kipeä suksilla kaatumisen jälkeen. Vinossa piti sitä vieläkin.

11:ksi ajelimme M-L:n ja leipomusten kanssa Vapaakirkkoon tilaisuuteen. minäkin sen kun vain istua pollistelin siellä, niin kuin muutkin – ei ollut mitään vastuita kokouksessa. Kinnusen Onni johteli tilaisuuden. Hän puhui armolahjoista, joista minäkin olen koettanut puhua ihan pidempäänkin. Varikset lauloivat. Katriina Härkönen puhui. Kari Härkönen saarnasi. Rohkaiseva puhe. Molempien puheet olivat hyviä. Kärjen Noora Anneli käytti myös puheenvuoron pian alkavasta Alaskan Kodiakin matkastaan. Tilaisuuden lopussa oli kahvitarjoilu hänen matkansa hyväksi. Siunasimme Noora Annelia matkalle. Luin Joos. 1:9 siinä hetkessä, se kun oli tullut ”sydämelleni”.

Tultuamme kokouksesta kotiin lähdin 10 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Tuollaista 7.30. – ja allekin – vauhtia kävelin ja ”juosta hissuttelin”. menomatkalla paistoi aurinko. Tuntui kuin olisi ollut jo enemmän keskitalvi.

lenkiltä tultuani söin ja lähdin 17:ksi naapuriin – Veikon tuvalle – kokoukseen. Siellä oli puhumassa Pirkko Vesavaara. Tilaisuus videoitiin TV7:n Herätys-ohjelmaan. Oikarin Marja-Liisa johteli tilaisuutta. Hän myös lauloi – ja johti yhteislaulua – Kari Hiekkavirran ja Saara Mörskyn kanssa. Kävin tilaisuuden lopussa ns. esillä. Herra puhui siinä palvelijansa kautta minulle – kenties hyvinkin pian eteen tulevista asioista.

Illan mittaan söimme kotona iltapalaa ja joimme teetä. Seurasimme myös kunnallisvaaliohjelmaa. Tänään kun vaali päättyi.

Siunausta!

Ps. ”Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 8:38,39).



27.10.

Minulla tämän kuun 7. vapaapäivä tänään – se viikonlopun vapaa, joka on joka kuussa – ja täällä maassa. Maisema oli talvinen – aivan kuin olisi ollut talvi aina. Puut lumiset. Lintuja oli tosi paljon ruokintapaikalla. Melkoinen vilinä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta – ääneen, kuten muulloinkin – tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme keittiön pöydän ääressä yhdessä.

Terhi-Marja toi Emilian ja Danielin meille siksi aikaa, kun meni katsomaan asuntoa, johon voisi muuttaa asumaan – jos voisi muuttaa. Ts. jos se olisi sopiva ja saatavissa vuokralle. Kun rukoillen kulkee, niin sehän se tulee asuinpaikaksikin, mikä pitää kulloinkin ja kussakin. Nimimerkillä: Kokemustakin on. Sepä siitä. Emilialla oli pää vinossa, kun oli niin kipeänä niska. Syyn moiseen oli aiheuttanut kaatuminen suksilla. Sukset kun lumien tultua oli tietenkin pitänyt survaista ulos – niin kuin laulussakin niin mukavasti asia ilmaistaan – pikkuveli Danielin kanssa. Ja nurinhan se oli ”Empun” heittänyt” Näytti kipeältä niska. ”Taneli” – Daniel – oli hiihtänyt menemään keppi toisessa kädessä sauvana – toinen kun oli katkennut, lie viime talvena. Juotiin kahvia, kun T-M tuli asunnonkatsomisreissultaan.

”Peräänkatsojani” – jos olisin urheilija, voisin sanoa: valmentaja – kilpakävelyssä, soitteli Pohjois-Karjalasta. Juteltiin miten on mennyt ja kuinka olen voinut toteuttaa sovittuja suunnitelmia. Myös uutta suunnitelmaa – etenemistä edellisen suunnitelma lisäksi – puhuttiin.

Kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Tuollaista 7.40 min/km-vauhtia ”tallustelin”, välillä juosta hissuttelin. Tänään olisi ollut ns. lepopäivä lenkkeilystä, mutta kävin, kun siirtyi päivällä eteenpäin ”ohjelma” tällä viikolla. Eli tein eilisen päivän ”harjoitteen”. Senkin vähän pidempänä. Olisi ollut 5-6 km. Himpun myös kovempivauhtisenpana. Olisi ollut 8 – 8.10 min/km. Kokeilin kilpakävelytossuilla, vaikka oli lunta. Ihan hyvin onnistui. Piikkilenkkareilla ei ole oikein hyvä kilpakävelyä harrastaa – ja toisekseen, tulee pohje kipeäksi jostakin paikasta niillä. Syynä on se, että kilpakävelytossuissa ei ole niin korkeaa kantaa. No, tärkeintähän minulle kuitenkin on lenkillä käynti ihan kunnon hoitamisen tähden. Kuitenkin, kun on alkanut tekemään tuon kuntolenkin myös siksi, että kilpailee, täytyy sitä tehdä niin kuin pitää tehdä. Saahan sitä tietenkin ihan vapaasti hymyilläkin näille ”veteraanikuntoilijan” ajatuksille ja toimille. Meitä kun on niin moneksi – ja eiköhän sitä itse kustakin niitä hymyilynkin aiheita löydy, kun toisiamme alamme seurailemaan. Hymy(ily) kuitenkin – kunhan ei ”kovin vino” – on oikein positiivinen asia. Nauruksi muuttuneena jopa asia, joka pidentää ikää.

Lenkin jälkeen lähdin puukalikoita siirtelemään lumikerroksen alta ”rankarakoliiteriin”. Mukavaa puuhaa sekin – näin vapaapäivän kunniaksi. M-L tuli kyliltä asioiltaan ollessani niissä hommissa. Oli niin kauniin talvisen lumista. Kantelin puunnappuloita – pyöreästä ”teräsverkkorakoliiteristä” (no, tiedä teräksestä…) – sisään. Laitoin kovasyöntisille linnuille lisää ruokaa ruokintapaikkoihin. Sytyttelin takkaan tulen. M-L laitteli ruokaa. Kynttilöitä ja tuikkuja paloi vähän joka paikassa. Oli tunnelmallista. Aikaisemmin tähän aikaan vuodesta jo soivat joululaulut kovasti meidän huushollissa. M-L:kin siitä asiasta muistuttikin. Tänä vuonna eivät ole vielä kaikuneet meillä. Söimme hyvät VHH-ruuat – poronlihaa, höyrytettyä kukkakaalia ja salaattia – tuikkujen valossa.

Illan mittaan saunottiin, kuunneltiin Deitä, katsottiin vähän TV7:aa netin kautta, syötiin iltapalaa ja juotiin teetä.. Kirjaakin piti lukea pieni pätkä sängyssä.

Siunausta!

Ps. ”Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme” (Ps. 46:12).



26.10.

Nousin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 1. Aikakirjaa. lunta oli tullut niin, että tuntui kuin olisi ollut talvi jo pidempäänkin.

8:ksi ajelin Vapaakirkolle kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Meitä oli siinä neljä. Tulin sieltä kotiin.

Kävin yhden iäkkäämmän seurakuntalaisen luona viemässä syntymäpäivätervehdyksen.

Kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juosta hissuttelin” tuollaista 7 min/km-vauhtia – jonkun askeleen otin ”kilpakävelyntapaistakin”. Minulla oli jaloissa piikkilenkkarit, kun oli lunta koko matkan. Tänään olisi ollut minulla eilen väliin jäänyt 8 km lenkki – kilpakävelyä 7.20 – 7.30 min/km-vauhtia. Tulipahan nyt kuitenkin jonkinlainen lenkki tehtyä.

Söimme.

16.30. lähdimme Marja-Leenan kanssa Vapaakirkolle. Menimme kukkakaupan kautta. Ostin ruusun kastettavalle. 17.30. oli siellä Hengen tuli-ryhmän harjoitukset. Jarmo laski vettä kastealtaaseen. Olisihan se hienoa, kun allas olisi kovassa käytössä. Taisi olla kuudes kastettava minun aikanani vapaaseurakunnassa. Jospa se siitä ”kiihtyy”. Vaihdoimme hyvissä ajoin Reetan kanssa – joka oli menossa kasteelle – kastepuvut päälle. Se päällä otin ihmisiä vastaan kokoukseen. Tilaisuus alkoi klo 19. Johtelin illan. Hengen tuli ryhmä – 8 laulajaa ja 4 bändissä – johteli lauluihin aluksi. Luin kastepaikan – Etiopian kuningattaren hoviherran uskoontulo ja kaste. Reetta todisti. ”Päättänyt olen seurata Herraa” -laulusta kaksi säkeistöä, joiden aikana astuimme Reetan kanssa altaaseen. Kyllikki rukoili Reetan puolesta kun olimme altaassa. Kastoin Reetan. Loput kaksi säkeistöä em. laulusta. Kävimme vaihtamassa vaatteet. Hengen tuli-ryhmä lauloi. Enni käytti puheenvuoron. Ilmoitukset. Rahalahja. Hengen tuli-ryhmä lauloi. Vieraileva puhuja – Kari Härkönen lauloi kitaran säestyksellä ja puhui. Hän johti esirukouspalveluun myös. Ihmisiä oli runsaasti esillä. Rukouspalvelu kesti pitkään. Leena ja Petri laittoivat ex-tempore kahvitarjoilun – hakivat kaupasta tarpeet ja laittoivat. ojensin Reetalle ruusun kasteelle menosta onnitellen. Kyllä se tosi on, että tähän Kunnia on Herran -iltaan tuo kahvitarjoilu sopii erinomaisesti. Nytkin kun seuraili tilannetta, niin oli mukavannäköistä, kun ihmiset olivat jutustelemassa illan lopussa – rukouspalvelun jatkuessa.

Viitisen astetta pakkasta ajellessamme kokouksesta kotiin. Talvisen näköistä. Timoltakin tuli viesti tänään, että kattotuolit on saatu tänään nostettua ulko- ja päärakennuksen päälle. Se on hieno homma. Saavat seuraavaksi katon päälle.

Vielä piti juoda teetä illan mittaan – ja vähän lukea Ra(a)jaton elämä-kirjaa sängyssä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa” (Ps. 138:6).



25.10.

Noustuamme uuteen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Ulkona muutama lämpöaste. Yöllä ollut pakkanen. Lätäköt jäässä.

Tein töitäni.

Linnuille laitoin siemeniä – ne kun ovat niin kovin kovia syömään. Vaihdoin talvirenkaita. Ollessani laittamassa kolmatta rengasta paikoilleen, kallistuikin tunkki eteenpäin ja kenkäni – sellainen kovakärkinen nahkasaapas – renkaan eteen puristuksiin. Jalka kyllä lähti sen sisältä pois, mutta kenkä jäi siihen. Annoin sen olla siinä, kun piti autoa, ettei kokonaan pudonnut maahan etuosan toinen puoli. Olihan se vähän huvittava juttu – ukkeli tallusteli toisessa jalassa sukka ja toisessa saapas. M-L:lla oli nauramista. Varsinainen renkaanvaihtaja. Kun tulin sisälle oli M-L imuroimassa. Sanoi, että mikähän eläin se oikein tiputtelee tuollaista mujua tuohon rappusille – ylhäältä vintiltä sitä tippuu. Sanoin, että etkö nyt tuota tiedä, sehän on kettu. En osaa sitä nyt tässä niin humoristisesti kuvata, kuin tilanne oli. Huumoriksihan sen olin tietenkin tarkoittanutkin. Reaktio M-L:lla oli melkoinen. Enpä ole kyllä pitkiin aikoihin kuullut niin kovaa ja vaikeasti pysäytettävissä olevaa naurua tulevan keneltäkään – ja sitä jatkui ja jatkui. Tarttui se kyllä minuunkin, että vedet tuli silmiin. Sanoi M-L jälkeenpäin, että varmaan tuli ikää lisää 10 v – sillä nauruhan pidentää ikää.

Soitin Denikselle, että tulee sellaisen hallitunkin kanssa meille. Lupasi ja tulikin, kun oli päässyt töistä ja hakenut lapset eskarista ja päiväkodista. Niinpä tuli talvirenkaat vaihdettua. Emilia ja Daniel olivat meillä sen aikaa, kun äiti töistä tullessaan haki heidät. Isä meni puuhommiin. Emilialla oli ollut tänään valokuvaus eskarissa.

17:ksi ajelin vanhimmiston kokoukseen Kinnuselle, Mansikkaniemeen. Kotiin sieltä tulin 22 maissa. Vanhimmistossa on hyvä työskentely-yhteys. Se on iso kiitosaihe. Seurakunnassa on hyvä henki. Se on suuri kiitosaihe.

Söin iltapalaa ja join teetä. Tänään olisi ollut 8 km ”puolikova” lenkki. En enää 22 jälkeen viitsinyt lähteä – josko huomenna. Lauantaina olisi ollut lepopäivä lenkkeilystä, mutta nyt ei ole.

Voin kyllä sanoa, että olen edelleen innostunut seurakuntatyöstä Vapaaseurakunnassa, johon Jumala minut johdatti. Haluan vielä tämän vuoden puolella kirjoittaa ”mustaa valkoiselle” ajatuksiani ajatellen seurakunnan elämää, jota parhaillaan palvelen. Ihan jatkoa ajatellen, mitkä olisivat hyviä asioita seurakunnan elämään. Vanhimmistolle sen kirjoitan niiden havaintojen pohjalta joita minulle on tullut ollessani seurakunnan työyhteydessä. En ollenkaan siksi kirjoita, että pitäisi tehdä niin kuin kirjoitan, vaan siksi, että voi ajatella asioita ja keskustella. Minä olen luvannut olla huhtikuun loppuun asti seurakunnan työyhteydessä. Uuden pastorin ”etsimisrukousprosessi” on menossa koko ajan. Uskon, että rukousvastaus tulee siihen asiaan. Ihmisinä olemme helposti sellaisia, että ”riennämme asioiden edelle”. Uskon, että herralla on katsottuna henkilö mainittuun tehtävään. Olen ajatellut, että en kovin paljon ota kantaa seuraajakysymykseeni. Tietenkin ihan tasavertaisena seurakunnan jäsenenä niin voin tehdä. Uskon niin, että seurakuntalaisina meidän on pantava syrjään omat mieltymyksemme uuden pastorin suhteen. Tärkeintä on, että Jumalan tahto tapahtuu. Hän tietää millainen uuden pastorin tulee olla, koska Hänellä on omat suunnitelmansa, jotka eivät ole meidän suunnitelmiamme. Ihmisinä voimme sanoa, että sellainen ja sellainen pastori ei ole hyvä, tai, että tuollainen ja tuollainen tyyli ei sovi seurakunnan pastorille. Jos kuitenkin Jumala onkin ajatellut niin, että juuri sellainen sen pitää olla, koska juuri sellaista tarvitaan tässä tilanteessa, että seurakunta voisi kasvaa, niin silloin se Jumalan valinta on kuitenkin se hedelmällisin vaihtoehto – se parhain. Olipas se taas harvinaisen selvästi sanottu (humor).

Tänään on pari kertaa ollut takassa tulta. Sen verran on tuo ilma jo viilentynyt.

Siunausta!

Ps. ”Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden” (Ps. 50:23).



24.10.

Minulla tämän kuun 6. vapaapäivä tänään. Heräiltyämme, joimme aamukahvia ja söimme aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa.

Pian aamupalan jälkeen hyppäsimme Marja-Leenan kanssa autoon ja lähdimme ajelemaan ”tekopalkisilleni” – Kangasniemelle. Matkalla M-L luki tälle päivälle tarkoitetun tekstin hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä siinä matkaa tehdessämme.

Kangasniemellä menimme ensin syömään ”kantapaikkaamme” – kansanravintola Teboilille. Sieltä siirryimme vanhainkodin yläkertaan tapaamaan äitiäni. Hän istui huoneessaan sänkynsä reunalla mennessämme sisään. Nyt äiti tervehti hymyillen. Kyllä minutkin tunsi ja nimeltä mainitsi. Rollaattorillakin äiti kuulemma vielä liikkuu – hoitajakin niin sanoi – mutta tarvitsee siinä tukea; joskus lähtee viemään liian kovaa jalkoja. Ei juuri paljonkaan äiti muista oikein asioita ja paikkoja. Sellainen selkeä muutos on tapahtunut. Edellisellä kerralla tavatessamme hän oli hyvin vaitonainen ja totisempi, mutta nyt puheliaampi ja iloisempi. Oli hymy kasvoilla. Olkapäähän sattui, kun oikeaa kättä liikutti. Näki kasvoistakin, että sattui. Se ei ole mukavaa. Rukoilimme yhdessä lähtiessämme pois. Sinne jäi äiti istumaan sänkynsä reunalle. Perunoita olisi kovasti halunnut laittaa kiehumaan ja kahvia keittää. Olisi mukaammekin halunnut lähteä. Taivaan Isä siunatkoon äitiä ja ottakoon kivut pois!

Äidin luota ajelimme ensin Rasaniemen rantaan, missä on veneemme. Kävimme puolisen tuntia soutamassa kohti Mäntyluotoa, mutta kun alkoi sataa ja tuulikin nousta, käännyimme takaisin, kun ei sen kummempaa asiaa saareen ollut. Rannasta soitin Heimolle – veljelleni – että tulisiko kääntämään venettä talviteloilleen. Lupasi heti tulla. Rannasta ei ole kuin pari kilometriä heille – kotitalolleni. Muikunsavustushommissa oli Heimo kun soitin. Pian hän olikin rannassa ja käänsimme veneen odottelemaan seuraavaa kesää, jolloin – jHs – käännämme sen uudelleen oikein päin.

Ajelimme Heimolle ja Arjalle. Heimo laittoi navettasaunan lämmite. Pian hän kantoi savustuspöntöstä myös hyvälle tuoksuvat muikut sisään. Eikä aikaakaan, kun Arja oli pistänyt pöydän koreaksi. Muiden lisäksi muikut – sekä paistetut, että savustetut – olivat oikein hyviä. Kohtapa pääsimme Heimon kanssa saunomaan. Mukava oli taas saunoa navettasaunassa – ja jutellakin. Jonkin aikaa saunan jälkeen rukoilimme lyhyesti yhdessä Heimon ja Arjan kanssa ja lähdimme ajelemaan kotia kohti. Pieni Tiitus-poika – tyttären poika – oli seinän takaa hoidossa illan papalla ja mummolla.

Hurruuttelimme Jyväskylän kautta kotiin. Vaajakosken ABC:llä kävimme kahvilla. Saavuttuamme kotiin – emme kovinkaan aikaisin - laitoin ensi töikseni takkaan tulen.

Siunausta!

Ps. ”Tulkaa, katsokaa herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä” (Ps. 46:9).



23.10.

Hoh, hoijjaa, kaikenlaistahan sitä sattuu, mutta eipä siitä sen enempää! Herättiin. Minulla tämän kuun 5. vapaapäivä tänään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 1. Aikakirjaa. Satanut ensilumen viime yönä – sen verran, että sitä nyt jonkin verran oli.

Kävin vapaapäivän kunniaksi lenkillä heti aamupäivällä. Urheilukentällä kävelin 5 km, km-ajoin: 7.17., 7.10., 7.08., 7.24., 6.52. Erehdyin tavoittelemaan 7.20. – 7.30 min/km-aikoja – muistihäiriö – kun oikea aika tälle päivälle olisi ollut 8 – 8.10 min/km. Huh, hoijakkaa! Sen verran oli lumihärmää radalla, että satasen suoralle jäljet jäivät.

M-L kävi kylällä asioillaan. Minä tein työhommia, jotka oli tehtävä. Iltapäivällä lähdimme M-L:n kanssa Jyväskylään. Menimme Uuraisten kautta – ja samalla Terhi-Marjan työpaikan ohi. Kävimme ensin – vapaapäivän kunniaksi – syömässä ”kansanravintolassa”, RAX:ssa. Ei ole aikoihin tullutkaan käytyä. Kaupassakin kävimme urheiluvaateosastolla. Ostin lenkkivaatteet. M-L osti minulle isänpäivälahjan etukäteen sieltä myös.

Kaupasta riensimme Väinönkadulle, Aaltosaliin, jossa oli Patmos ry:n tilaisuus. Aluksi laulua ja Hannu Grönrosin puhe. Myös Ilkka Kujala lauloi ja puhui Joulun lapsi-keräyksestä. Leo Meller puhui pitkään – vaan ei pitkästyttävästi. Väliajan jälkeen hän vielä jatkoi. Vakavaa asiaa puhui. Joitakin tuttujakin tuli tavattua – Venäjän työtä tekeviäkin, sekä muita saarnamiehiä ja pastoreita.

Tilaisuuden jälkeen ajelimme Palokan ABC:lle kahville ja sieltä kotiin, jossa olimme klo 23.30 jälkeen.

Siunausta!

Ps. ”Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu” (Sananl. 29:25).



22.10.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia – mekin suomalaiset kahvinjuojakansan ihmiset. Yöllä pitänyt pakkasta. Närhit vetelivät pähkinöitä kupuunsa punaisella isolla lintulaudalla. Pienet linnut pistelivät auringonkukan siemeniä sisuksiinsa. Elämää se on sekin – ja vieläpä mukavaa katsellakin. Aikaisemmin emme olleet – me vanhukset – huomanneet töyhtötiaista, jonka Daniel rekisteröi yhtenä aamupäivänä meillä ollessaan. Nyt sitä ei taas ole näkynyt. Sitä on meikäläisten kovasti selattava Pohjolan lintukirjaa, että jotenkin pääsisi jyvälle mitä siivekkäitä ruokintapaikoilla lenneskelee.

Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle määrätyt – vaikkei tässä lain alla ollakaan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä – vähän pidempään, kuin silloin kun on lapsia mukana. Luin 1. Aikakirjaa.

Tein töitäni. Kävimme M-L:n kanssa Vapaakirkolla. Hän laittoi somistukset paikoilleen Alfa-iltaa varten. Minä hoitelin muutamia omia töitäni.

Palattuamme kotiin söimme. Jatkoin töitäni. Sain hommat hoidettua siihen pisteeseen, että kävin lenkillä ennen Alfa-iltaan lähtöä, ettei tarvitse mennä illan jälkeen. Urheilukentällä ”juosta hissuttelin” – lämmitelläkseni lihaksiani – ensin 1.2 km, jonka jälkeen kävelin 5 km, km-ajoin: 6.27., 6.34., 6.10., 6.28., 6.19. Tarkoituksena oli kävellä tänään 6.30. – 6.40 min/km.

Palattuani kotiin lähdinkin heti Vapaakirkkoon 17:ksi Alfa-iltaan. Alfa -tiimiläiset alkoivat saapua sinne myös. Laitoimme tuolit paikoilleen. Rukoilimme yhdessä. Alfa –kurssilaisia alkoi tulla 18:ksi, jolloin ilta alkoi. Yhteisen lyhyen aloituksen ja alkulaulun jälkeen siirryimme tarjoiluiden pariin pitkän pöydän ääreen. Takalon Katariina oli tarjoiluvuorossa. Tarjottavat olivat hyviä. Alustuksen piti tänään Takalon Martti aiheesta: Miksi ja miten rukoilisin? Alustus oli hyvin havainnollistettu. Sen jälkeen siirtyivät kurssilaiset ryhmiin – kolmeen – omiin paikkoihinsa ryhmänjohtajien johdolla, kahvikupit ja tykötarpeet mukanaan. Lopuksi kokoonnuimme saliin vielä yhteen. Lauloimme laulun, rukoilimme yhdessä tänä iltana kirjoitettujen rukousaiheiden – liittyi Martin pitämään alustukseen - puolesta, jotka oli kiinnitetty hänen tekemäänsä levyyn. Levy on kirkossa ja rukousaiheiden puolesta rukoillaan ainakin Alfa–kurssin ajan. Kun rukousaiheeseen tulee vastaus, se siirretään ympyrään, joka on levyn keskellä. Lopuksi siunasimme toisiamme ringissä Herran siunauksella. Illassa oli hyvä henki ja elämää. Iloitsin siitä kovasti. Tiimi on verraton – samoin kurssilaiset verrattomia.

Illan mittaan piti vielä syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Siunausta!

Ps. ”…Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala” (Ps. 68:36b).



21.10.

Emme kovin aikaisin heränneet, mutta heräsimme kuitenkin. Tero, Mari, Eelis ja Nooa olivat kanssamme – meillä. Aaro meni illalla ”Timoille” – serkkujen luokse. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena valmisteli myös jo ruokaa päiväksi.

Kävin kylällä kukkakaupassa ja ruokakaupassa. Sittenpä lähdinkin heti ajamaan Äänekosken Vapaakirkkoon, jossa alkoi klo 13 Keski-Suomen Vapaaseurakuntien Maakuntajuhlat. Olin klo 13 tilaisuuden vain siellä – kahvin jälkeen olisi alkanut klo 15 toinen ja viimeinen tilaisuus – ja ajelin kotiin. Tero perheineen oli ”juur´ìkkään” lähtenyt kotia kohti ”Timojen” kautta, josta ottavat Aaron mukaansa. Ennätin syödä kotona ja lähdin Vapaakirkkoon Jumalanpalvelukseen, joka alkoi klo 16.

Ohrasen Usko johteli – puhui alussa myös - Jumalanpalveluksen. Anne-Mari ja Jussi Oranen johtelivat ylistykseen bändin – Takalon Martti, basso ja Kari Lakonen, rummut – säestyksellä. Jussi soitti kitaraa. Hyvä ”koostumus”. Hyvät – hyvin johdetut – laulut. Puhuin. Ennen puhettani ojensin Anne-Marille ja Jussille ruusut viikko sitten tapahtuneen seurakuntaan siunaamisen johdosta. Puhujapöntöstä suoraan lähdin Mahlulle kristittyjen yhteiseen Sanan, rukouksen ja laulujen iltaan. Hain Salmen kyytiin.

Tilaisuus Mahlulla – rukoushuoneella – alkoi klo 18, johon aikaan juuri ehdimme. Kappalainen, Esa Hakkarainen, johteli iltaa ja käytti puheenvuoron ensimmäisenä, Gummeruksen Hilkka puhui seuraavana. Minä olin sitten vuorossa ja lopuksi Gummeruksen Jaakko. Helluntaiseurakunnan kuoro lauloi. Tilaisuuden jälkeen ajelimme pois. Vietyäni Salmen kotiinsa, tulin kotiin. M-L oli siellä.

Vaihdettuani heti kokouksesta kotiintulon jälkeen ”lenkkikuteet niskaan”, lähdin 10 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Osan kävelin kahteen kertaan, että tuli ”kymppi” täyteen. Tuollaista 7.40 min/km-vauhtia kävelin. Tavoite oli 8 – 8.10 min/km tänään. 22 maissa tulin lenkiltä. Tuomisen Rauno oli tuonut Mahlun kokouksen aikana hyviä kaloja meille – Kuusamosta. Sydämellinen kiitos!

Iltapalaa ja teetä piti vielä ottaa.

Siunausta!

Ps. ”Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää” (Sananl. 10:22).



20.10.

Tänään – ja alun perin huomennakin – minulla piti olla vapaapäivä, mutta siirsin ne ensi viikonloppuun – lauantaille ja sunnuntaille. Minulla on sellainen ”systeemi”, että yksi viikonloppu kuukaudessa on vapaana, muut vapaaviikon päivät ovat muita arkipäiviä.

Yöllä ollut pakkasen puolella. Ylösnousun aikaan oli selkeä ilma – kuten koko päivän. Nousin valmistautumaan päivän tilaisuuteen - Marja-Leena laittamaan aamupalaa. Minäkin lähtiessäni join kahvia ja otin aamupalaa. Toisetkin heräilivät – Tero, Mari, Aaro, Eelis, Nooa ja Miro.

Taisin 10 maissa – tai ennenkin – lähteä kohti Huopanankoskea. Matkalla kävin Vapaakirkolla. Ajelin Viitasaaren ja Kannonkosken rajamaille muistotilaisuuteen. Olin siellä ennen puoltapäivää. Hautajaiset – hautaan siunaaminen - oli jo ollut Viitasaarella. Johtelin muistotilaisuutta. Lauloimme virsiä. Jotkut käyttivät vähän puheenvuorojakin – enemmän jutustelutyyliin. Puhuin. Olin kaksi kertaa tavannut edesmenneen Kalevin, jonka muistotilaisuutta vietimme. Kerroin saattoväelle kohtaamiseni Kalevin kanssa. Ensimmäinen oli viime kevättalvella ja toinen – joka jäi viimeiseksi – tämän vuoden elokuussa. Kerroin kuinka sain olla johtamassa häntä uskoon. Aluksi joimme hyvät kahvit. Oli ilo saada olla kutsuttuna mukana muistotilaisuudessa – ja pitää evankeliumin keskeisiä asioita selkeästi esillä. tilaisuuden jälkeen ajelin kotiin.

Meidän ”menetetyn metsikön” reunamilta nousi savu ylöspäin, saapuessani kotitantereille. Tero oli jo laittanut pressusaunan kiukaan lämpiämään. Söimme hyvät M-L:n laittamat ruuat jälkiruokineen. Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat myös vähän ajan päästä – olihan synttäreitä luvassa. Timo, Pia ja Milkakin saapuivat – Miro olikin jo meillä. Timon kanssa kävimme 2.2 km hiljaisella lenkillä ennen saunaa. Heiteltyäni häkälöylyt, ja vedettyäni pressun saunankehikon päälle, pääsimme saunaa suunnitellusti klo 18 maissa. Löylyt olivat hyvät. Vastaakin vähän käytimme.

Illan mittaan Nautimme synttäritarjoiluja. M-L halusi tarjota miniöiden – Marin ja Pian – synttäreitä (40 ja 35). Tarjoilut olivat hyvät suolasineen ja makeineen – täytekakkua unohtamatta. Olimme kaikki - 15 henkeä – meidän perhekuntalaiset kasassa taas. Yksi episodi illassa oli se, että löin vasaralla palasiksi ison ja painavan – kuin nuija – tikkarin. Olen saanut sen n. 15 v sitten lahjaksi Timolta ja Piialta täyttäessäni 50 v. Kukaan lastenlapsista ei ollut silloin vielä syntynyt. Senpä palasia sitten imeskelimme. Lapset ovat aina silloin tällöin sanoneet, että se pitäisi ottaa syötäväksi, Nyt otettiin. Rukoilimme myös hetken yhdessä. Vähän kerrassaan porukat lähtivät koteihinsa. Aaro lähti ”Timojen” mukana heille. ”Teroilta” muut jäivät vielä meille.

Siunausta!

Ps. ”Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä” (Ps. 119:130).



19.10.

Minulla tänään vapaapäivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa – jotka tulivat eilen – ovat kanssamme. Luin 1. Aikakirjaa.

Teron perhe meni käymään Timolla – katsomaan rakennushommien etenemistä. Marja-Leena laittoi ruokaa. Minä laittelin hieman ”rankarakoliiteriin” aika märkiä puita. Satoi viimeyönäkin, että katto senkun vain kohisi. ”Korjasin” vähän pienemmän ”rankarakoliiterin” kattoa. Joimme M-L:n kanssa kahvit tultuani sisälle.

Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat meille. Toikkasen Pentti soitti, että olisi omenia. Kävin hakemassa. ”Terotkin” olivat tulleet sillä aikaa ”Timoilta” takaisin. Mito tuli heidän mukanaan meille. Söimme aivan todella hyvän M-L:n laittaman aterian jälkiruokineen.

Jonkin aikaa syönnin jälkeen lähdimme Teron, Aaron, Eeliksen, Nooan, Miron, Emilian ja Danielin kanssa urheilukentälle. Kävelin 6 km lenkin, km-ajoin: 7.32., 7.34., 7.27., 7.27., 7.44., 6.12. Tarkoitus olisi ollut tänään kävellä 8 – 8.10 min/km. Tero ”juosta hissutteli” muutaman kilometrin. Lapset hommailivat omia hommiaan. Marikin tuli juosten urheilukentälle. Takaisinpäin hänen kanssaan juoksivat – ja kävelivät – Eelis ja Miro, myös Nooa osan matkaa.

Joimme kahvia. Pian pääsimme saunaan. Laitoin sen lämmite heti lenkiltä tultuani kotiin. ”Terhit” menivät kahvin jälkeen kotiin.

Illan mittaan söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat” (Ps. 133:1).



18.10.

Vapaapäivä minulla. Marja-Leena meni kylälle kauppaan ylösnoustuaan. Join kahvia ja söin aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa.

Denis toi Emilian ja Danielin meille. Puhalteli puhaltimella lehtiä pihastamme. Joimme kahvit. meni töihin täältä Denis. M-L oli silloin uudella reissulla kylällä.

Laittelin aika märkiä puita – joita eilen sirkkelöin – ”rankarakoliiteriin”. Daniel ja Emiliakin vähän aikaa niitä kanssani kantoivat. Tihkutteli sadetta. Kävin kahvilla välillä ja haravoin lehtiä pihan reunamilla.

Terhi-Marja kävi hakemassa Emilian ja Danielin. Hetken taas laitoin puita ”liiteriin”.

Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa tulivat meille, kun Tampereen suunnalla on pidennetty viikonloppu vapaata kouluista. Olivat käyneet Ähtärin Eläinpuistossa. Mukava tavata. Katselimme Pikku7 netin kautta – osat 1. ja 2. Paljon on tehty töitä niiden eteen – siis he, jotka ovat ohjelman tehneet. Saarijärveläisen Studio Majakan tuotantoahan se on.

Söimme iltapalaa, sekä joimme teetä ja kahvia. Kävimme saunassa Teron ja Aaron kanssa.

Siunausta!

Ps. ”Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle” (Ps. 95:1).



17.10.

Minulla tänään vapaapäivä. Heräiltyämme joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa. Denis toi aamusta Emilian ja Danielin meille hoitoon, kun meni hommiinsa. Harmaa, sateinen, päivä. Lapsetkin vielä söivät meillä aamupalaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lapsetkin hiljentyivät siihen, kun kuulivat tuttuja nimiä, joiden puolesta mm. rukoiltiin. Emilia odotteli äidin soittoa puhelimeensa, johon eilen sai kortin. Laitoin takkaan tulen.

M-L leipoi. menin sirkkelöimään talonpäätyyn ”rangantapaisia”. Daniel tuli myös puuhommiin – hän heitteli sahattuja pätkiä ”rankarakoliiteriin”. Aika tomerasti se homma kävikin. Jäntevä poika ja hyvät otteet. Välillä kävin kahvilla, Daniel oli tullut sisälle jo aiemmin. Jatkoin ”sirklaamista” niin kauan, että sain koko rankakasan pätkittyä. Loppuosan olin sateessa, joka kasteli. Se ei kyllä ollenkaan haitannut.

Söin tultuani sisälle. Toiset olivat jo syöneet. Terhi-Marja kävi hakemassa töistä tullessaan lapsukaisensa meiltä. Satoi.

Loikoiltuani jonkin aikaa sohvalla syönnin jälkeen, lähdin kylälle. Ensin kävin kaupungintalolla äänestämässä. Tänään on – muistaakseni – ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä kuntavaaleissa. Kävin piirtämässä vaalilippuun numeron. Menin äänestyspaikalta urheilukentälle. Satoi kovasti koko ajan kun tein 8 km lenkkiä. Km-ajat olivat: 7.13., 7.07., 7.23., 6.51., 7.17., 7.04., 6.12., 6.52. Tavoiteaika oli tänään 7.20. - 7.30 min/km. En oikein osaa arvioida vauhtia oikein.

Kotiin tultuani pääsimmekin heti kohta saunaan – M-L laittoi lämmite pyynnöstäni. Tuli katsottua joitakin hengellisiä ohjelmia netin kautta. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Tänään on meidän kihlajaispäivämme – menimme kihloihin 17.10.1968.

Siunausta!

Ps. ”Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin” (Jes. 40:28, 29).



16.10.

Minulla on tänään vapaapäivä. Nousin hyvissä ajoin. Satoi vettä aikalailla – yölläkin. Menin 8:ksi Vapaakirkolle Rukousaamuun. Meitä oli siellä 6 henkeä.

Kotiuduttuani joimme kahvia ja söimme vähän aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme erilaisten asioiden puolesta yhdessä keittiön pöydän ääressä. Sovin joulukuun KUNNIA ON HERRAN –illan.

Kun sade lakkasi, nostin sirkkelin talonpäätyyn, rankakasan viereen ja aloin pätkiä niitä ”rangantapaisia” pätkiksi. Denis toi töihin mennessään Emilian ja Danielin meille hoitoon. Joimme kahvia. M-L leipoi. Jatkoin rangansirkkelöintiä Muutaman tunnin – siihen asti, kun Terhi-Marja tuli lapsiaan hakemaan meiltä. Poronlihakeittoa pääsin syömään. Se oli/on hyvää.

Loikoiltuani syönnin päälle, lähdin 5 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Alle 8 min/km-vauhtia kävelin. Tavoite oli tänään 8 – 8.10 min/km. Tuuleskeli. Ei satanut. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Emilialta tuli tekstiviesti – äidin kirjoittama – että tässä on hänen puhelinnumeronsa. Illalla sai Milkalta hänen vanhan puhelimensa. Nyt oli saanut siihen numeron. Onneksi olkoon Emilialle!

Sain lenkin jälkeen myös viestin, joka kertoi, että yksi minulle tuttu mies oli kuollut. Kuolema ei ollut lohduton asia hänen kohdallaan, sillä hän oli tullut uskoon. Hautajaiset ovat ensi lauantaina. Sain kutsun sinne muistotilaisuuteen puhumaan. Sain olla siunaamassa tätä miestä – veljeä – uskontielle. tapasin hänet viimeksi elokuussa, jolloin sain siunata häntä myös. Hän oli uskossa Jeesukseen.

Onnittelut Moision Sirkka-Liisalle nimipäivän johdosta!

Illan mittaan söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L leipoi. Luin Ra(a)jaton elämä kirjaa – niin kuin olen lueskellut iltaisin sängyssä aina pienen pätkän.

Siunausta!

Ps. ”Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,…” (Ps. 103:15-17).



15.10.

Nousin suht´ hyvissä ajoin. Hoitelin työasioita. syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. Auringonnousu oli tänä aamuna kaunis – punainen.

Haravoitsin puolisen tuntia lehtiä pihalla. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Denis toi töihin mennessään Emilian, Danielin, Milkan ja Miron meille - serkukset kun ovat olleet kylässä heillä. Mm. leipoivat pulla koko porukka meillä. Pääsimme mekin maistelemaan. Pitkoja vääntelivät tytöt. Pojat tekivät pyöreänaamaisia pullia, joihin laittoivat rusinoista silmät, nenän ja suun. Jossain vaiheessa vähän söimmekin.

Tein valmisteluja tulevia tilaisuuksia varten.

Illalla kävin urheilukentällä Emilian, Danielin, Milkan ja Miron kanssa. Terhi-marja tuli töistä meille hakemaan lapsiaan. Ajelimme heille hakemaan Emilian ja Danielin lenkkareita ja Milkan ja Miron kamppeita. Välillä otin heille kentällä aikaa 60 m – ja vähän lyhyemmälläkin matkalla. Mirohan onkin kova menijä – voittanut 60 m kisoja, sekä pituuskisoja. Itse kävelin sen ”viikon kovimman” – kovavauhtisimman” ns. harjoitteen: 5 km, km-aikoihin: 5.54., 6.11., 6.27., 6.19., 6.19. Tavoitteena oli kävellä 6.30. – 6.40 min/km. Ei sitä tahdo osata arvioida tuota vauhtia – ei siksi, että se helppoakaan olisi – nimittäin tuo vauhti.

Kentältä tulimme meille koko porukka. Laitoin saunan lämmite. Miron kanssa koetimme tehdä kuntopiiri harjoitteita, joita voi tehdä kotioloissa. Kun se oli kuuma, tulivat Timo ja Pia hakemaan Milkaa ja Miroa kotiin. Kävimme saunassa ja söimme iltapalaa. Terhi-Marjakin haki Emilian ja Danielin kotiin. Miro kirjoitteli minulta saamaansa vihkoon urheilutuloksiaan muistiin.

Siunausta!

Ps. ”Jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka hän ei ole mitään, niin hän pettää itsensä” (Ef. 6:3).



14.10.

Heräilin hyvissä ajoin. keittelin kahvit. Söin vähän aamupalaa. Luin 2. Kuningasten kirjaa.

Ajelin harmaassa säässä Saarijärven kirkkoon 10:ksi. Siellä oli uuden kirkkoherran, Jarmo Autosen, virkaanasettamisjumalanpalvelus. Paikalla oli sitä toimittamassa Lapuan piispa, Simo Peura. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryimme seurakuntatalolle, jossa oli keittolounas lähetystyön hyväksi ja täytekakkukahvit. ojensin uudelle kirkkoherralle, Jarmolle, seurakuntamme tervehdyksen ja onnittelun. Juhlallisuudet päättyivät seuroihin, joissa puhui mm. piispa Peura. Neljä ja puoli tuntia kestivät juhlallisuudet yhteensä.

Ajeltuani kotiin ja vähän vaihdettuani vaatteita lähdimmekin Vapaakirkkoon Jumalanpalvelukseen Marja-Leenan kanssa. Juha Grönqvist johteli tilaisuuden ja puhui aluksi. Noora Anneli ja Petra laulattivat ylistyslauluja. Puhuin. Tilaisuuden jälkeen oli ”Hengen tuli-ryhmän harjoitukset, jotka olin kutsunut koolle. Meitä oli 9 laulajaa ja 4 bändiläistä. M-L hoiteli Anne-Marin ja Jussin vauvaa. Kyllä minä iloitsin harjoituksista – ja siitä, että meillä on tällainen(kin) ryhmä, joka haluaa laulaa tällaisia(kin) lauluja. Itse tykkään monenlaisista lauluista. Ylistyslauluista eritoten. Kuitenkin on otettava huomioon – ei vain itseään – ihmiset jotka kokoontuvat ja kenen kanssa lauluja lauletaan. Nämä laulut ovat tarttuvia, innostavia – ja monet ihan Hengessä syntyneitä. Pe. 26.10. klo 19 KUNNIA ON HERRAN –illassa olemme johtamassa niihin lauluin Hengen tuli –ryhmän kanssa. Silloin on puhumassa Kari Härkönen, Sastamalasta. Laitahan ilta kalenteriisi! Hengen tuli -ryhmään – nimen muuten heitti jokin aika sitten Lakosen Kari – voi tulla ihan rohkeasti mukaan laulamaan. Jos vähänkin kiinnostaa, niin otahan yhteyttä ja tule laulamaan!

Palattuamme Vapaakirkolta, vaihdoin lenkkikamppeet päälleni ja lähdin 10 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Tuollaista 7.54 min/km kävelin. Tavoite oli 8 – 8.10 min/km. 3 asteen paikkeilla oli lämpötila.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestansa, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi” (Luuk. 12:15).



13.10.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Haravoin tuokion – puolisen tuntia – pihalla lehtiä. Sää oli harmaa. Terhi-Marja, Emilia, Daniel, Milka ja Miro tulivat piipahtamaan. Miro ja Daniel jäivät meille.

Katselin ”huomista puhumista” Jumalanpalveluksessa. Tervetuloa silloin Vapaakirkkoon klo 16. Koetamme saada aikaiseksi myös ”ylistyskuoromme” harjoitukset Jumalanpalveluksen jälkeen. Tervetuloa uudetkin sellaisessa ryhmässä palvella haluavat rohkeasti mukaan!

Söimme.

Veimme Danielin ja Miron ”Terheille”. Milka ja Emilia olivat tehneet siellä täytekakun. Söimme sitä kahvin kanssa. Oli hyvää. T-M oli tehnyt myös hyvää pizzaa.

Tultuamme kotiin kävimme M-L:n kanssa hiljaisella – alle 4 km – kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Harmaa, kostea, sää. Lämmintä 4-5 astetta.

Kävimme illan mittaan saunassa, katselimme TV7:aa netin kautta, söimme iltapalaa ja joimme teetä…

Siunausta!

Ps. ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi” (2. Tim. 3:12).



12.10.

Heräilimme ajoissa. Menimme Marja-Leenan kanssa käymään molemmat terveyskeskuksessa verikokeissa. Sieltä tultuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. luin 2. Kuningasten kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Soitin äidilleni kangasniemelle, vanhainkodin yläkertaan. Pari kertaa peräkkäin annoin puhelimen soida. Lopulta alkoi kuulua rapinaa ja kesti todella kauan ennen kuin kuului äidin ääni: Aino! Oikeastaan emme voineet mistään puhua. Hän vastasi eri asiasta, tai oli hiljaa. Viimeinen hänen kysymyksensä oli: Mitä kuuluu? Se kuului niin kuin luuri olisi mennyt kauas. Sitten oli ihan hiljaista. Eikä mitään kuulunut, vaikka juttelin puhelimeen. Lopulta kuului rapinaa ja puhelin laitettiin paikoilleen, koska alkoi tyytätä varattua. Äiti ei ole se hymyileväkasvoinen, puhelias, äiti, jota hän oli vielä jokin aika sitten. Hän on muuttunut hiljaiseksi ja erimaailmoissa olevaksi enemmän. Muutos on ollut aika selvärajainen. Sellainen hän oli jo viimeksi, kun kävin vanhainkodilla hänen luonaan. Sellaista(kin) elämä on. Taivaan Isä siunatkoon äitiä! Päivittäin hänen(kin) puolestaan rukoilemme.

Laitoin tulen takkaan. Tänään kävin Palsankylällä, Harjulla. Anittan ja Lehtomäen Tepon kanssa pidimme palaveria tilaisuudesta, joka on Harjulla, pe. 2.11. klo 18. nimellä: Ilta yhdessä. mikäpä sen hienompaa, kuin saada olla mukana suunnittelemassa tilaisuutta, jossa on tarkoitus tavoittaa ihmisiä evankeliumin sanomalla, joka voi muuttaa ihmiselämän kulkemaan kohti Jumalan taivasta.

M-L haravoi lehtiä pihalla. Söimme.

Illalla kävelin meiltä Tarvaalan ja voimalaitoksen kautta Terhi-Marjalle, Denikselle, Emilialle ja Danielille. Matkaa kertyi 7.2 km. Menin reippaasti alle 8 min/km-vauhtia – välillä liki 7 min/km. Tavoitteena oli tänään mennä 5-6 km 8.-8.10 min/km-vauhtia. Denis oli kutsunut saunaan. Niinpä pääsimmekin heti kohta mentyäni saunan löylyihin, jotka olivat hyvät. M-L tuli autolla perässä. Terhi-Marja oli tuonut työmatkallaan Milkan ja Miron heille ”yökuntiin” pienten serkkujen luokse. Joimme kahvia ja söimme pizzaa, ym.

Kotiin tultuamme ei tarvinnut enää tarjoiluja.

Siunausta!

Ps. ”Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin. kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti; sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä” (Ps. 86:11-13).



11.10.

Tänäkin aamuna heräilin vielä Kiponniemessä, päärakennuksen huoneen n:o 7. yläritsillä. Aamupalan jälkeen luin 2. Kuningasten kirjaa. Ohjelmaa Vapaakirkon työntekijäpäivien viimeisessä päivässä oli siten, että se päättyi klo 12 ruokailuun.

Ajelin kotimatkalla Timon ”uudisrakennuksen” kautta – se kun oli siinä ihan lähellä. Hommissa siellä oltiin. Käväisin vain ja jatkoin matkaani. Ajellessani Milkan ja Miron koulun ohi, näin Miron seisovan tienvarressa kotiin päin lähdössä. Milkakin tuli siihen naapurin tytön kanssa. Niinpä vein heidät kotiin – harvoinhan se noin sattuu.

Marja-Leena oli lehtiä haravoimassa, kun tulin – tai tarkasti ottaen menossa juuri sisälle niistä hommista. Kahvi oli valmiina, niin sain ryypätä, ennen kuin käväisin 8 km lenkillä kannonkosken tiellä. 500 m rataa kävelin. Tavoitteena oli tänään mennä 7-8 km, km-ajoin 7.20. - 7.30. Km-aikani olivat: 7.40., 7.13., 7.19., 7.15., 7.13., 7.04., 7.04., 7.10. Pulssi heti lenkin jälkeen oli 108.

Lähtiessäni Vapaakirkkoon Rukousiltaan, laittoi M-L tulen takkaan. meitä oli illassa 12 henkeä. Grönqvistin Juha johteli illan. Aluksi puhelimme tunnin ja vartin, jonka jälkeen rukoilimme vartin. Ajellessani kotiin oli 5 astetta lämmintä.

Söimme iltapalaa. Niinpä sitä olen taas kotona.

Siunausta!

Ps. ”Silloin minä käännän kansani Israelin kohtalon, ja he rakentavat jälleen autiot kaupungit ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä. He tekevät puutarhoja ja syövät niiden hedelmiä. Minä istutan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo herra, sinun Jumalasi” (Aamos 9:14 – 15).



10.10. 

Hyvää Aleksis veljeksen päivää täältä Kiponniemestä! Menossa on Vapaakirkon työntekijäpäivät. Yö meni "kuin" - kenenkähän se nyt olikaan - "yö halkopinon solassa." Kovaa kuorsausta kuunnellessa - vaan saatoin sitä minäkin jyrryytellä kun uneen ryyppäydyin. Täällä se on päivä vain mennyt. Juuri tulin päivän päätteeksi rantasaunasta. Jospa tästä taas tuonne yläritsille kapuaisin unta tavoittelemaan.
Siunausta!



9.10. 


Heräsin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 2. Kuningasten kirjaa. 8:ksi ajelin Vapaakirkkoon Rukousaamuun. Meitä oli siellä 7. Se on joka tiistai klo 8. Kaikkia kristittyjä - ja ei kristittyjä - sinne kutsutaan mukaan.
Tultuani kotiin laitoin lenkkivaatteet päälle ja kävin Tarvaalan suunnassa 5 km lenkillä - simmottine kun oli tänään ohjelmassa. Tarkoitus oli kävellä 8-8.10 min/km, mutta meni vähän lujempaa.
Lenkin jälkeen söin Marja-Leenan laittamaa aamupalaa. Hän luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Klo 11 lähdin Kiponniemeen, jossa alkoi klo 12 Vapaakirkon työntekijöiden kokoontuminen.
Täälläpä nyt olen istunut toisten mukana. Välillä on syöty ja juotu. Hyvää antia on ollut Lhomi-heimoon -Nepalissa - kuuluvien pastorin ja lastenkodin johtajan yksinkertaiset puheet. Yötä olen 4 hengen huoneessa.
Siunausta!



8.10.

Heräilimme hyvissä ajoin. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Sää oli harmaa. Laitoin linnuille siemeniä. Ovat kyllä ”kovia poikia” syömään.

Nuohooja kävi aamupäivällä. Annoin hänelle hengellisen äänitteen. Timo käväisi meillä myös aamupäivällä. Oli ottanut talonrakennukseltaan itselleen vapaata ja lähti pitämään Tarvaalaan päiväkotiin lapsille tilaisuuden. Sieltä olivat hänelle kutsun esittäneet. Hieno homma. Danielkin siellä sai ”paistatella”, kun oli eno vierailemassa kitaran kanssa.

Kävimme pikaisesti M-L:n kanssa syömässä HH:n ”kansanravintolassa”. Sen jälkeen kävi meillä ihminen ”hengellisillä asioilla”.

Olen valmistautunut tänään Alfa-kurssiin – luento/alustus oli ”minun heiniäni” tänä iltana. M-L valmistautui – näki paljonkin ”vaivaa” – Alfa-illan tarjoiluja varten.

”Ryntäsin” lenkillekin ennen Alfaan lähtöä. Kävin Kannonkosken tiellä 5 km lenkillä. Kävelin sen km-ajoin: 6.27., 6.17., 6.27., 6.29., 6.24. Tavoitteena oli kävellä 6.30.-6.40 min/km.

17:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkolle. Sinne alkoi tulla Alfa -tiimiläisiä. Sali laitettiin ”Alfa—kuntoon”. M-L laitteli tarjoiluja iltaa varten. 17.30. oli meillä rukoushetki tiimiläisten kanssa. Sen jälkeen aloimme ottaa vastaan kurssilaisia. Klo 18 ilta alkoi tarjoilulla. Onhan se hieno näky, kun ihmiset istuvat pitkän pöydän ympärillä nauttimassa tarjoiluista ja keskustelemassa keskenään. Sen jälkeen siirryimme puoliympyrään laitetuille tuoleille. Ensin lauloimme ja sitten oli luento/alustus, jonka minä pidin tällä kertaa. Aiheena oli: Miten voin olla varma uskostani? Sen jälkeen kurssilaiset menivät johtajiensa kanssa omiin ryhmän kokoontumispaikkoihinsa kahvikuppien, ym. tarjoilujen kanssa. keskustelemaan illan aiheesta. 20.30. kokoonnuimme yhteen. Lauloimme laulun ja siunasimme Herran siunauksella ringissä käsistä toisiamme pitäen. Kolme uutta ihmistä tuli tämäniltaiseen Alfaan. Iloitsen suuresti tästä Alfasta. Mukava henki ja kaikin puolin hyvä.

M-L:n saatua paikat keittiöllä hyvään kuntoon, ajelimme kotiin.

Olisi ollut eilen mukava päästä katsomaan ja kuuntelemaan, kun Jippii-kuoro: Ilontuojat, esiintyi helluntaiseurakunnassa. Emilia ja Danielkin siinä laulavat.

Siunausta!

Ps. ”Häm (Pyhä henki) on minut (Jeesuksen) kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille” (Joh. 16:14).



7.10.

Heräsin hyvissä ajoin. keittelin kahvit ja hiukan otin sen kanssa ”palasta”. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Valmistauduin päivän tilaisuuksiin.

Harmaassa, vähän vesitihkuisessa, säässä ajelin Karstulaan Vapaaseurakunnan rukoushuoneelle Ehtoollisjumalanpalvelukseen – se on tällä hetkellä seurakuntamme rukouspiiri. ihan mukavasti oli väkeä. Maukosen Esko johteli tilaisuuden. Puhuin. Osallistuimme ehtoolliseen. Minulle tarjottiin kokouksen päälle maistuvat kahvit. Oli mukava käydä Karstulassa kokouksessa.

Palattuani kotiin, söimme Marja-Leenan kanssa.

15.30:ksi ajelimme Vapaakirkkoon Ehtoollisjumalanpalvelukseen. Tilaisuuden vastuuhenkilöinä pidimme yhteisen rukoushetken ennen tilaisuutta. Sen johteli Lahtelan Veikko. Orasen Jussi ja Anne-Mari lauloivat pari laulua ja käyttivät molemmat puheenvuoron, jonka jälkeen heidät siunattiin seurakuntaan. Nehän – sellaiset siunaamiset – ovat aina elämän merkki jollakin tavalla. Lauloimme yhteislauluja. Puhuin. Vietimme ehtoollista. Ilmoitin kastejuhlastakin, joka tullee olemaan 26.10. Kunnia on Herran–illassa. Jos olet uskossa, etkä vielä käynyt kasteella, niin otahan yhteyttä ja ilmoittaudu kasteelle.

Kävimme kokouksen jälkeen Lahtelan Veikon ja Irman kanssa viemässä ehtoollista yhdelle seurakuntamme iäkkäälle jäsenelle, kotiin. Sieltä menin suoraan Saarijärven kirkkoon, jossa oli Konsta Jylhän laulujen konsertti. Hiekkavirran sisarukset esiintyivät – sekä musiikkiryhmä Kuokkalasta. Väkeä oli hyvin. M-L oli mennyt jo Vapaakirkosta suoraan sinne. Hyvät laulut – ja laulajat.

Selvittyämme kotiin, vaihdoin vaatteet ja lähdin 10 km lenkille hiukan ennen klo 20. Tarvaalan suuntaan. Tarkoitus oli mennä 8.00.-8.10 min/km-vauhtia, mutta meni taas vähän liian kovaa – 7.32 min/km. Ei tahdo osata arvioida tuota vauhtiaan aina oikein. mukava, kostea, lenkkisää.

lenkin jälkeen söin iltapalaa. M-L oli jo syönyt – hopeateetä naukkaili. Kynttilöitä ja tuikkuja paloi runsaasti. Mukavata.

Minulla pyörii mielessä, että pitäisi vielä järjestää ”city-nuotioilta” keskustaan. Yleensähän ne tuppaa toteutumaan – nuo jutut - kun mieleen nousevat. Ihan sellainen ”tavallisehko” nuotioilta, jossa on muurinpohjalettuja ja makkaranpaistoa, nuotiolauluja ja muuta ohjelmaa – ei liian ”moternia”. Lahtelam veikko ja Irma sanoivat, että oli tullut kyläläisiltä – en tiedä ”yksikössä vaiko monikossa” – hyvää palautetta Peltokylän perjantaisesta nuotioillasta. Sekin on ”mukavata” – tiettenkin.

Tämä on ollut taas tällainen viikonloppu. Vieläpä tässäkin laitan sydämellisiä nimipäiväonnitteluja meiltä siskolleni, Pirjolle – sekä myös Eriksonin Pirjolle, kun ei M-L ollut muistanut onnitella, kun Eriksonit kävivät ovellamme ohi mennessään – jättäen maistuvia tuliaisia. Kiitos!

Siunausta!

Ps. ”Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa” (Ps. 68:21a).



6.10.

Noustuani keittelin kahvit. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Hain bensaa.

10:ksi ajelin Hoikkaan, Haarasenmäelle, Takaloille, Aamubrunssille. Taisi olla parisenkymmentä henkeä koolla – naapureita, kyläläisiä ja jokunen meitä muualtakin saapuneita. Aluksi nautimme aamupalaa ja jutustelimme. lauleskelimme kokoontumisen aikana yhteensä kolmisen laulua. Martti piti tyylilleen sopivat ”monologin” Paavalin elämästä, jossa Paavali puhui minä -muodossa. Martilla on lahjat tällaisiin rikkaisiin esityksiin. Tuli ihan mieleen sellainen ”ohjaajan ote” – tarkoitan kykyä nähdä elokuvia-, musikaaleja-, yms. ohjaavan ihmisen tavoin. Se mitä hän tänäkin aamuna toi esille, oli hyvin visuaalista, vaikka kaikki tulikin esille pelkästään kerronnan kautta. minuakin Martti pyysi rukoilemaan. Aamupäivän hetki kesti puolitoistatuntia. Olisi hienoa kokeilla vastaavanlaista muillakin kylillä – esim. aloittaen niiltä, joissa on pidetty Nuotioiltoja ja saatu kontaktia joihinkin ihmisiin. Jotenkin työtä kylillä pitäisi viedä eteenpäin ja viritellä.

Palattuani kotiin, oli Marja-Leena ottamassa tuhkia takasta. Vähän kerrassaan olen valmistautunut huomisiin tilaisuuksiin. Klo 11 menen Karstulaan Ehtoollisjumalanpalvelukseen puhumaan ja klo 16 on täällä Saarijärven Vapaakirkossa Ehtoollisjumalanpalvelus. Laitoin s-postia Kärjille Papualle.

Laitoin pressusaunan mustan kiukaan kuumenemaan. Pilvistä ja harmaata on ollut sää – vaikka aamupuolella olikin niin selkeää. Laitoin linnuille siemeniä ja pähkinöitä. Kun viheltelin niitä laittaessani, tuli lintuja ihan kosketuksiin. Tuuli aikalailla. Kutsuin ”Terhejä” saunaan ja letuille. Terokin soitteli M-L:lle.

17:ksi oli sauna valmis. Pressu päälle ja niin menimme Deniksen kanssa löylyihin. Ihan oli hyvät löylyt. M-L paistoi lettuja, joita kahvin, yms. kera nautimme – Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin kanssa.

”Vieraiden” mentyä kävimme M-L:n kanssa pressusaunan hämärässä ottamassa löylyjä, jotka olivat erinomaiset.

Pyhän hengen iltaa piti katsoa TV7:sta netin kautta. Teetäkin vielä illan mittaan juoda.

Siunausta!

Ps. ”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat” (Matt. 5:44).



5.10.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Valmistautumista illan Nuotioiltaan. M-L teki lettutaikinan – ja hommasi kaikki muutkin tarjoiluun liittyvät asiat. Minä hommasin makkarat – halusimme sponsoroida kaikki tarjoilut, niin kuin muutkin kesän nuotioiltojen tarjoilut, ym. kulut. ”Tulosvastuullisuutta” nääs.

Ennen nuotioiltareissulle lähtöä kävin 6 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Alkupuolikkaan menin n. 6.30 min/km ja loppupuolikkaan 6.40 min/km. Tavoitematka oli tänään 5-6 km ja tavoiteaika 8.00-8.10 min/km. Tuppaa tuo vauhdin arviointi aina heittämään. Söimme tultuani lenkiltä.

M-L kävi hakemassa Danielin päiväkodista meille. 15.30 jälkeen lähdimme kohti nuotioiltaa. Kaupan kautta ajelimme Vapaakirkolle, josta otimme pari pöytää mukaan peräkärryyn. Takalon Martti tuli siitä kyytiimme. Salmen kävimme ottamassa kyytiin ja ajelimme sateessa Peltokylälle. Sydämessä oli usko, että sade loppuu siellä. Niin kävikin. Laitoimme lettujentarjoilupöydät kylätuvan katoksen alle. Molempiin päihin muurinpohjat, joissa letut paistettiin. meiultä oli toinen ja Martilta toinen letunpaistokalusto. Marja-Leena ja lehtomäen Matti paistoivat lettuja ja Lehtomäen Tuula tarjoili. Hyvin homma toimi. Oli han se taas aika iso rukousvastaus, kun ei satanut lettujen paiston ja –syönnin aikana, kun ulkona olimme. Myöhemmin satoi, mutta sitä ei edes huomannut, kun olimme silloin jo katoksessa, jossa oli nuotiosija keskellä. Väkeä oli 25-30 henkeä. Sellaisia kyläläisiä oli, jotka eivät käyneet niissä tilaisuuksissa, joita aikanaan järjestin kylän koululla. mielenkiintoista, että ihmiset ottavat puheeksi tuon kilpakävelyn, kun nimen kuulevat. olen rukoillut, että sekin juttu vain jotenkin – monellakin lailla – palvelisi evankeliumin asiaa. Katoksessa meillä oli ohjelmallinen – hyvin vapaamuotoinen – yhdessäolo. Lauleskelimme monisteesta Takalon Martin johdolla ja säestyksellä. Oli ”tavallisia” nuotio -ym. -lauluja ja hengellisiä lauluja. Henkilökohtaisia puheenvuoroja käyttivät Pollarin Tarja – hän lausui myös runoja, joista yksi oli hänen omansa – ja lehtomäen Matti, sekä minä. Lopussa johdin syntisen rukoukseen – ns. pelastusrukoukseen – johon kaikki ääneen yhtyivät. Sellainen, joka halusi tulla uskoon, saattoi siihen yhtyä. Letunpaistajat paistoivat ohjelman aikana ison kasan lettuja ja toivat ne katokselle, jossa olimme. Hyvin tekivät kauppansa. Makkaraa oli myös runsaasti paistettavaksi. Mukava tunnelma oli olla nuotiotulen äärellä yhdessä pimeässä illassa. Oli myös lyhtyjä, joissa paloivat pienemmät tulet. Kaikki kesän nuotioillat ovat olleet omaleimaisiaan. Tästäkin illasta jäi hyvä maku – kannatti tulla. Sydämellinen kiitos kaikille vastuussa olleille illassa ja sitä varten! Yhdessä on mukava hommailla evankeliumin asialla. Vielä tekisi mieli pitää keskustassa vastaavanlainen ilta ennen talventuloa. Näkkyypähän. Mitään ei synny ilman jonkinlaisen vaivan näköä. Olimme ennen 22 kotona M-L:n kanssa. Sateli vesiä. Kiitos taivaan Isälle hyvästä, leudosta, säästä nuotioillassa – ja että ei satanut silloin, kun ei pitänyt sataa.

Joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä minä, Herra, en muutu” (Malakia 3:6a)



4.10.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta: Parhaani Hänelle, tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla – mm. hakemassa tarjoilujuttuja huomisen Nuotioiltaan ja maanantain Alfaan. Tervetuloa peltokylän kylätuvalle huomenna, perjantaina, 5.10. klo 18 ”Tänne polkumme johtaa…” NUOTIOILTAAN! Siellä on tarjolla muurinpohjalettuja, makkaraakin voi paistaa, nuotiolauluja lauletaan, muutakin ohjelmaa on – ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa tunnelmallisesti nuotiolla. Säänkin uskomme suosivan nuotioiltaa. Älä suotta arkaile, vaan tule mukaan! 



Ennen Rukousiltaa pistäydyin lenkillä. Kannonkosken tiellä – 500 m radalla – kävelin 8 km. Km-ajat olivat: 6.59., 7.03., 7.16., 6.59., 6.56., 6.59., 6.59., 6.53. Tavoitteena oli kävellä tänään 7-8 km km-aikoihin 7.20. – 7.30 min/km. Jotenkin se taas karkasi liian kovaksi tuo kyyti tätä lenkkiä ajatellen.

Ajelimme M-L:n kanssa 18.30:ksi Rukousiltaan Vapaakirkkoon. 9 henkeä. Pois tullessa vähän tihkutteli vesiä.

Iltapalaa ja teetä piti vielä illan mittaan maistella.

Onnittelut Katajamäen Raimolle eilisen Raimon päivän johdosta! Parempi onnitella myöhään kuin ei milloinkaan.

Siunausta!

Ps. ”Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi. herra Sebaot!” (Ps. 84:2).



3.10.

Noustuamme joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein töitäni. Kävimme syömässä M-L:n kanssa HH:n kahvilassa. Valmistelin Alfa-kurssille alustusta maanantaiksi, yms.

Emilian ja Danielin piti tulla meille vähäksi aikaa illalla, kun äiti meni vanhempainiltaan ja isä on töissä, mutta M-L menikin heille siksi aikaa, kun Emilia oli vähän ”huono vointinen”.

Kävin hiljaisella 5 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Sellainen lenkki olisi ollut eilen vuorossa, mutta vedimme vähän pidemmän – tuollaista alle 6 min/km – lenkin juosten eilen Autosen Jarmon ja Partin Kain kanssa, heidän ollesssaan meillä. Nyt menin 2.5 km 8.25 min/km ja 2.5 km 8 min/km

Tänään tuli TV7:sta Pikku7-ohjelma. Se on Studio majakan tuotantoa ja tehty Saarijärvellä, saarijärvisin voimin. Oli mukava katsoa. Jos et vielä ehtinyt katsomaan, niin uusintoja tulee. Paljon on nähty vaivaa. Mukava ohjelma.

Join teetä ja otin vähän iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Te olette maailman valkeus” (Matt. 5:14).



2.10.

Heräilin hyvissä ajoin harmaaseen syksyaamuun. Join kahvia ja otin vähän aamupalaa. Luin 2. Kuningasten kirjaa.

8:ksi ajelin Vapaakirkkoon Rukousaamuun. meitä oli siellä neljä.

Kotiin tultuani join kahvia ja tein hommiani. Marja-Leena teki omenista mehua Mehu-Maijalla.

Terhi-Marja, Emilia ja Danielkin pistäytyivät.

Lämmittelin pressusaunankiukaan klo 17:ksi valmiiksi. Silloin meille saapui kutsustani arvovaltaisia vieraita – Autosen Jarmo, luterilaisen seurakunnan uusi kirkkoherra ja Partin Kai, helluntaiseurakunnan pastori. Klo 17 lähdimme yhteiselle 8.3 km juoksulenkille Tarvaalan suuntaan. Siinä oli mukava jutella juoksennellessa. Mukava käydä yhdessä lenkillä kun olemme kaikki lenkillä käyviä miehiä. Lenkin jälkeen menimme yhdessä pressusaunan löylyihin. Löylyt olivat hyvät. Saunan jälkeen kävimme M-L:n laittamien tarjoilujen äärelle – hän oli mennyt saunassa olomme aikana Naisten rukousiltaan Vapaakirkkoon. Juttelimme yhdessä pöydän ääressä. Myös rukoilimme ja siunasimme toisiamme. Iloitsen tästä illasta! Saimme olla yhdessä eriseurakuntien johtavina työntekijöinä ja tutustua toisiimme. Välillämme on erinomainen yhteys – se on liikuttavan hieno asia. Teemmehän evankeliumin työtä samassa kaupungissa. Tämä oli ensimmäinen kokoontumisemme tässä kokoonpanossa.

Siunausta!

Ps. ”Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on” (Jer. 17:7).



1.10.

Niinpä se sitten alkoi – lokakuu. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme ”kahvia, kahvia, kultajuomaa” – ei minun keksimäni loru. Luin 2. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Siinä se vain aika kului töitä tehdessä. Aina ajattelen – kuten varmaan muutkin – mitkä asiat on välttämättä hoidettava päivän aikana. Ja niitä asioita vaan kertyy niiden lisäksi. Kävin mm. hakemassa avaimen paikkaan, jossa pidämme – jHs – Alfakurssin Pyhän Hengen päivän. M-L:n kanssa kävimme tutustumassa paikkaan. Mielestäni se on hyvin sopiva em. tarkoitukseen – ja hienolla paikalla.

Valmistauduin Alfa-iltaan. Kävin myös ennen syömistä ja Alfaa 5 km lenkillä – se kun oli tarkoitettu tälle päivälle - Kannonkoskentien suunnassa. 500 m rataa kävelin. Tavoite aika oli 6.30. – 6.40 min/km-vauhtia, mutta se oli sellaista passailemista, kun ei oikein meinannut osata sitä vauhtia kävellä. Km-ajat olivat 6.07., 6.20., 6.23., 6.38., 6.27. ”Kylmiltään” – ilman verryttelyä – kävelin.

17:ksi ajelimme – Tarvaalan oppilaitoksen kautta – Vapaakirkolle. Tarvaalasta M-L otti auringonkukkia – niitä kun sieltä pellolta saa ottaa tiettyä korvausta vastaan – somistukseen Alfa-iltaan. Hänellä kun on vastuuta siitä Alfa-kurssilla. Alfa-tiimiläisten kanssa laitoimme tuoleja, ym. paikoilleen ja rukoilimme yhdessä ennen kurssilaisten tuloa.

Klo 18 alkoi Alfa-ilta. Kurssilaisia alkoi tulla jo hyvissä ajoin. Kurssin vetäjänä johtelin iltaa. Aluksi oli pientä tarjoilua, jolloin kaikki istuimme pitkän pöydän ympärillä. Pienten infojen ja laulujen jälkeen oli alustus, jonka tällä kertaa piti Neittaanmäen Anna-Liisa. Aiheena oli: Miksi Jeesus ristiinnaulittiin? Hyvä opetus. Alustuksen jälkeen oli kahvia ja sen kanssa ”suolaista ja makeaa”. Kussilaiset menivät ryhmänjohtajiensa johdolla omiin pisteisiinsä keskustelemaan illan aiheesta. Lopuksi kokoonnuimme vielä yhteen laulamaan pari laulua ja siunaamaan toisiamme ringissä Herran siunauksella. Hyvä ilta. Hyvä tiimi. Hyvä ryhmä. Iloitsen kurssista! M-L kävi välillä pois kurssipaikalta, mutta tuli hakemaan minua ja laittelemaan paikkoja.


Huomenaamuna on klo 8 kristittyjen yhteisenä rukousaamuna kokoon kutsuttu hetki Vapaakirkossa. Se on joka tiistai klo 8. Tervetuloa mukaan!

Perjantaina – 5.10. klo 18 – on ”Tänne polkumme johtaa” ILTANUOTIO, Peltokylän kylätuvalla. Tervetuloa letuille, makkaroille, nuotiolauluille ja muulle ohjelmalle! Olipas se mallikas ilmaisu. Eiköhän siellä ole ihan kunnon ”nuotioiltatunnelmaa”. 



Iltateetä piti vielä juoda ja vähän sen kanssa jotakin ottaa suuhun.

Siunausta!

Ps. ”Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset” (Sananl. 10:12).